Ajatuksia puun muotoilusta

Muotoilijana olen saanut käyttää materiaaleja laidasta laitaan. Pyrkimyksenä on ollut sovittaa ne aina kulloiseenkin käyttötarkoitukseensa. Materiaali määrittää viime kädessä muodon ja välittää ensimmäisen,
positiivisen viestin esineestä käyttäjälle sekä visuaalisesti että kosketusaistin kautta.

Puu on henkilökohtaisesti erityisen tärkeä, koska se opetti muotoilemaan. Siitä sai pikkupoikana niverrettyä puukolla ensimmäiset esineet, rakennettua lennokkeja ja malleja, myöhemmin suunniteltua oikeita teollisesti valmistettuja esineitä. Nyttemmin puun merkityksen on nostanut aivan eri tasolle ympäristökysymykset.

Mielikuva materiaalista, sen merkitys ja arvostus määräytyykin eri kulttuureissa eri tavalla. Inuiteille puu oli materiaaleista arvokkain, koska sitä oli vaikea saada arktisissa olosuhteissa. Valaan luita, kalan ilmarakkoja ja hylkeen nahkaa heillä oli riittävästi kajakkien tekemiseen. Meille puu on arkinen juttu, koivuklapeilla lämmitetään sauna, kun taas japanilaiset turistit vievät niitä täältä mukanaan matkamuistoina.
Puusta tehtyjen esineiden arvostuksen ääripäässä ovat kauniisti soivat, klassiset puusoittimet.

Puuta onkin käytetty maalla, merellä ja ilmassa. Monilla teollisuuden alueilla puu on ollut valtamateriaali. Veikko Huovisen humoristista mielikuvituksen tuotetta, kotimaista henkilöautoa, jossa tuhkakupitkin oli tehty koivupahkasta ei sentään ole toteutettu, mutta vielä 70-luvulla raitiovaunut, junavaunujen ja erikoisempien autojenkin rungot tehtiin puusta, samoin televisioiden ja radioiden kotelot. Taistelukoneissa
puuta käytettiin pitkään ja kevytkoneita valmistetaan koivuvanerista edelleenkin. Maailmankuulu, Pritzker Price -palkittu arkkitehti Peter Zumthor totesi täällä käydessään, että puu on todellista hi-techiä ja teknisesti katsoen lentokoneet olisi mahdollista tehdä edelleenkin puusta alumiinin sijaan. Klassisia puuveneitä purjehtii vesillämme edelleen esimerkkeinä suunnittelun ja valmistuksen saumattomasta
yhteistyöstä, sittemmin sisustusta lukuun ottamatta puu on lähes korvautunut muilla materiaaleilla. Ranskassa tehdään edelleen täysin kilpailukykyisiä, moderneja purjeveneitä kokonaan vanerista.

Ajankohtainen kysymys nyt, kun hiilijalanjälkeämme pitää pienentää radikaalisti on, miten hiiltä sitovaa puuta pystyttäisiin jälleen käyttämään laajemmin teollisessa mittakaavassa? Rakentamisen ja sisustamisen alueilla näin on jo tapahtunutkin.

Jos listataan puun muotoiluominaisuuksia on terveysvaikutusten, käytännöllisyyden, rakenteellisuuden ja korjattavuuden lisäksi mainittava elämyksellisyys. Tarkoitan sitä, että puu materiaalina itsessään puhuttelee ja inspiroi visuaalisesti mutta innostaa tekijäänsä myös työstämisen aikana. On hienoa, että puualan lisäksi myös muotoilijoiden koulutuksessa on nykyisin mahdollisuus tutustua puun käyttömahdollisuuksiin. Yritysten innovaatiotoimintaa ajatellen kehittämisen varaa voisi olla sellaisissa yhteistyötavoissa, joissa suunnittelijoita kannustetaan heittäytymään, kokeilemaan ja erehtymään teknisesti ja taiteellisesti?

Ehkä Korhosen huonekalutehtaan ja Alvar Aallon yhteistyöstä 30-luvulla olisi jotain opittavaa:
Tuolloinhan eurooppalaiset muotoilijat ja arkkitehdit loivat visioitaan terveellisestä ja funktionaalisesta asuinympäristöstä slummiutuvien, pimeiden ja epäterveellisten kaupunkiasuntojen tilalle. Alvar Aalto suunnitteli Otto Korhosen huonekalutehtaalle kalusteita, joissa oli koivusta taivutettu jalka eri variaatioineen. Uudet, helposti puhtaana pidettävät ja vaaleat kalusteet olivat vaihtoehto raskaille ja tummille
huonekaluille. Jakkara 60:n taivutejalan kestävyyttä testatessaan ja sen prototyyppiä Turun Nummenmäen tehtaan keskikäytävällä toinen toisilleen heitellessään Aalto hihkaisi innoissaan Otto Korhoselle, että ”Näitä me valmistetaan vielä miljoonia kappaleita”. Tuon innovaation merkitys koko kalusteteollisuuden alueelle levinneenä voidaan nähdä edelleen. Esimerkkinä monine kehitysvaiheineen se kertoo
suunnitteluyhteistyöstä, joka antoi tilaa erehdyksille ja taiteellisille kokeiluille sekä myös siitä, että kaikkien uusien, tulevaisuuteen kantavien ratkaisujen taustalla on ajatus ja päämäärä mihin pyritään.

 

Hannu Kähönen
teollinen muotoilija, opettaja ja monikertaisesti palkittu muotoilun ammattilainen