Puun terveysvaikutukset Emeritus professori TkT Puutuotetekniikka Matti Kairi – Puulla on tutkitusti useita terveysvaikutuksia

Puutaloasujille on tehty tyytyväisyystutkimuksia siitä lähtien, kun Heinolan Vierumäelle rakennettiin sen aikainen Suomen korkein puukerrostalo 2011. Silloin rakentaja ei täysin ymmärtänyt, mistä tämä asukkaiden tyytyväisyys johtui. Asukkaiden mielestä talon sisäilma on parempilaatuista kuin mihin oli totuttu. Tuolloin puun erilaisiin laadullisiin ominaisuuksiin perehtynyt dosentti Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitokselta myönsi, etteivät tutkijatkaan vielä tunne läheskään kaikkia puuhun liitettyjen terveysvaikutusten vaikutusmekanismeja. Hänen mielestään niitä olisi syytä päästä tutkimaan lisää. Asia nousi uudelleen keskusteluun 2015, kun Vantaan asuntomessualueella nousi silloin Euroopan suurin portaita myöten puusta rakennettu asuinkerrostalo.

Näytön puutteessa jäädään uskomusten varaan. Poikkitieteellistä tutkimusta tarvitaan ja sitä on tehty. Emeritus professori Matti Kairi on tutkinut aihetta pitkään. Hän on koonnut yhteen eri tutkimustuloksia puun terveysvaikutuksista. Aihetta on tutkittu runsaasti ja tulokset ovat mullistavia, mutta toisaalta luonnollisia.

Puupinnat vaikuttavat rauhoittavasti

Professori Matti Kairi kaipasi jo 2012 Suomeenkin lisää keskustelua ja tutkimusta puun käytöstä erityisesti hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Kairi mainitsee tutkimuksellisena esimerkkinä puumateriaalin vaikutuksista itävaltalaisen Pro Holz’n toimeksiannosta toteutetun vertailun luokkahuoneitten seinärakenteiden vaikutuksesta sydämen iskutiheyteen.

– Yli vuoden kestäneissä testeissä oli Itävallan Ennstal’ssa käytössä kaksi luokka-huonetta, joissa oli massiivipuuseinät ja vertailuna oli vastaavasti kaksi perinteis-tä luokkahuonetta, kertoo Kairi.

– Joanneum Research’n tiedemiehet mittasivat mm. oppilaiden pulssia. Massiivipuuseinäisissä luokissa opiskelleitten nuorten pulssien tiheys oli keskimäärin 8 600 iskua/vrk pienempi kuin perinteisissä luokkahuoneissa opiskelleitten. Ero on noin 6 iskua/minuutti, hän valottaa.

Puupinnan terve sisäilma

Suomalais-saksalaisessa tutkimushankkeessa 2000-2004 puumateriaalien kosteusbufferoinnin vaikutuksista saatiin jo tuolloin selville, että mitä enemmän talon näkyvissä sisärakenteissa on käytetty pinnoittamatonta puuta, sitä paremmin sisäilman suhteellinen kosteus pysyy terveyden kannalta optimialueella (RH 30-55%).

– Massiivirakenne oli tutkituista sisämateriaaleista tehokkain sisäilman kosteusvaihtelujen tasaaja. Sillä on paras kyky ylläpitää kosteutta terveyden optimi-alueella.

Miksi mänty elää yli 100 vuotiaaksi

Matti Kairin mukaan Suomessa on tavattu jopa yli 600 vuotta vanhoja mäntyjä. Tutkijat ovat pohtineet pitkään männyn pitkän, terveen iän salaisuutta.

– Pohdinta lähti siitä, että puulla on ilmeisesti hyvä immuunijärjestelmä, joka torjuu ulkoiset bakteerihyökkäykset. Ja siihen jatkokysymys, mitä puussa tapahtuu, kun se kaadetaan, Kairi kertoo.

Puusta löytyy antibakteerisia ainesosia, kuten lignaani, betuliini ja pihka. Ja näitä on tutkittu sahatavaralla laboratoriossa, kertoo Kairi. Antibakteerisuudella tarkoitetaan, että materiaalissa on bakteereja tappavia tai niiden lisääntymistä estäviä ominaisuuksia. Puun antibakteerinen suoja perustuu uuteaineisiin, jotka ovat luonnon kehittämä oma suojamekanismi. Esimerkiksi havupuiden pihkalla on todettu olevan bakteerien ja sienten kasvua rajoittava vaikutus.

Uusilla puutuotteilla sairauksia vastaan

Kuusen rungon elinkaari on noin 600 vuotta, mutta sen kuoltua samasta juurakosta alkaa versoa uusia alkuja.

– Elinkaaren lopussa puu aktivoituu maan alla. Sillä pitää olla hyvä immuniteetti ja kysymys kuuluukin, miten sitä voisi hyödyntää ihmisen terveyteen, Kairi pohtii. Pekka Saranpään (LUKE) tutkimusten mukaan pintapuu on puun aktiivinen puolustaja, joka reagoi infektioihin, ja sydänpuu on antimikrobiaalinen, sienitauteja torjuva. Puun antibakteerisia ominaisuuksia voisi kehiteltynä jalostaa vieläkin pitemmälle.

– Åbo Akademissa Bjarne Holmbom sai selville, että kuusen oksan kohta puussa sisältää jopa 10 prosenttia lignaania, jota tutkimusten mukaan voisi käyttää, vaikka syöpälääkkeenä, professori Kairi sanoo. Tieto ei ole turha, vaikka tästä onkin matkaa viralliseen syöpälääkkeeseen. Vuonna 2020 todetaan maailmassa noin 17 miljoonaa uutta syöpätapausta. Niistä 66 prosenttia elää lähes viisi vuotta ja vähintään 40 prosenttia elää yli 10 vuotta. Joka vuosi 8,5 miljoonaa potilasta kuolee syöpään. Suomessa noin 30 00 ihmistä sairastuu vuosittain syöpään.

Koivun tuohen valkeaksi värjäävä betuliini alentaa kolesterolia, helpottaa ylipaino-ongelmia, parantaa insuliiniherkkyyttä ja estää verisuonien kalkkeutumista.

Pihkavoiteen biologisista vaikutuksista yksi on sen bakteerien ja sienten kasvua estävä teho. Sieniviljelykokeet osoittavat pihkavoiteella olevan tiettyjen sienien, kuten Candida-lajien ja dermatofyytien kasvua ehkäisevä teho.

Puun antibakteerisuuden hyödyntämisen tutkimusta jatketaan. Tavoitteena on löytää perusteet puun antibakteerisille vaikutuksille, löytää tapa hyödyntää puun toiminnallisia ominaisuuksia liiketoiminnassa sekä arvioida antibakteeristen ominaisuuksia hyödyntämispotentiaalia.

– Pitää kehittää toimivat testimenetelmät puun antibakteerisuuden osoittamiseksi. Pitää tutkia puun antibakteerisuuden ja sen kemiallisen koostumuksen yhteys, sekä haihtuvien että haihtumattomien ainesosien osalta, Kairi selventää. Näin saatujen tulosten perusteella mää-ritetään antibakteerinen ilmiö varioimalla eri tekijöitä, kuten bakteereja, puulajeja ja pintakäsittelyä.

– Tutkimuksen tavoitteena on koota katkeamaton päättelyketju, alkaen metsässä kasvavan puun antibakteerisista ominaisuuksista, päätyen sisustustuotteen ominaisuuksiin, Kairi kokoaa aihetta.

Lopuksi haasteena on, miten siirretään tutkitut ominaisuuden markkinoitavaan tuotteeseen, Kairi sanoo.

Puunkorjuu on tehtävä huolella

Tutkijat ovat selvittäneet, mitä puussa tapahtuu, kun se kaadetaan. Silloin puun immuunijärjestelmä lakkaa toimimasta ja siinä alkaa voimakas kemiallinen reaktio, jota katalysoivat Fe (rauta) ja Mn (mangaani) -ionit.

– Jos lämpötila – ja kosteustaso ovat riittävät, puun runkoon syntyy paljon sokereita, mikä on taas hyvä kasvupohja bakteereille, mikrobeille ja erilaisille sienille, Kairi esittelee. Siitä seuraa, että puussa alkaa lahoamisprosessi, joka varsinkin kesäaikaan heikentää puun hyviä ominaisuuksia. Siksi on tärkeää, että puut korjataan huolella niitä jalostaville laitoksille eikä jätetä metsään liian pitkäksi aikaa maatumaan