HONKARAKENNE UUDELLEEN ORGANISOI TUOTANTONSA

Honkarakenne Oyj on päättänyt lokakuussa käynnistetyt yhteistoimintaneuvottelut koskien tuotantonsa uudelleen organisointia. Honkarakenteen johtoryhmä on tehnyt päätöksen yhtiön tuotannon uudelleen organisoinnista, sen sisällöstä ja laajuudesta. Uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiö irtisanoo 11 henkilöä tuotannosta ja lisäksi 15 henkilölle tulee irtisanomisperusteisia ehtomuutoksia työsopimuksiin. Päätetyt toimenpiteet pannaan toimeen merkittävimmiltä osilta loppuvuoden 2020 aikana, mutta niitä voidaan toteuttaa vielä vuoden 2021 alkupuolella.

Uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiön tuotantoprosessit tehostuvat ja se parantaa yhtiön kilpailukykyä markkinoilla. Uudelleen organisoinnin avulla yhtiö pystyy tuottamaan kysyntää vastaavia ja modernien rakennusstandardien mukaisia tuotteita entistä tehokkaammin. Yhtiö arvioi, että tehostamistoimenpiteet saavuttavat täyden tehon vuoden 2021 loppupuoliskolla.

Päätetyn uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiö tulee kirjaamaan uudelleen organisoinnista johtuvia kuluja 0,3 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan vuonna 2020. Uudelleen organisoinnista aiheutuvat kulut muodostuvat irtisanomisajan palkoista ja muista irtisanomisiin liittyvistä henkilöstökuluista. Yhtiön määritelmän mukaisesti uudelleen organisoinnista aiheutuvat kulut ovat oikaisueriä, jotka eivät vaikuta yhtiön oikaistuun tulokseen.

Yhtiö toistaa elokuussa annetun tulosohjauksensa: Honkarakenteen näkemyksen mukaan vuonna 2020 liikevaihto on samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu tulos ennen veroja jää kuitenkin edellisvuodesta.

HONKARAKENNE OYJ

Marko Saarelainen
Toimitusjohtaja

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Marko Saarelainen, puh. 040 542 0254, marko.saarelainen@honka.com tai
talousjohtaja Leena Aalto, puh. 040 769 4590, leena.aalto@honka.com

Visakoivun tunnettuutta ja teollista käyttöä edistämään julkaistiin verkkosivusto ja video

Visakoivu, joka on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali, halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Tavoitteena on, että ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään jatkossa uudella ja raikkaalla tavalla. 

Visan uusi tuleminen -hankkeessa on haluttu herätellä huomaamaan visakoivun puuaineksen kauneus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet tämän päivän kalusteissa ja sisustusesineissä, elektroniikkatuotteissa, liikkumisvälineissä sekä esimerkiksi koruissa ja asusteissa. Tavoitteena edistää visakoivun tunnettuutta ja erityisesti sen hyödyntämistä teollisessa tuotannossa uudella ja modernilla tavalla.

Ideoita ja innostusta herättämään toteutettiin

Verkkojulkaisussa ja videolla tuodaan esimerkkejä uudenlaisista visakoivutuotteista, kerrotaan visakoivun tarinaa visakoivikosta puumateriaaliksi, puuaihioiksi, viilumateriaaliksi ja valmiiksi tuotteiksi sekä innoste-taan ideoimaan uusia visakoivutuotteita.

– Visakoivu on monivivahteinen ja tunteita herättävä puulaatu. Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa, kertoo LADECin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle hankkeen tavoitteista.

– Hankkeessa toteutetulla videolla ja verkkojulkaisulla pyritään vaikuttamaan tunteiden kautta mieliku-vaan sekä tuomaan esikuvia ja inspiraatiota visakoivun uudenlaiseen hyödyntämiseen. Ei riitä pelkästään se, että materiaalia on saatavilla yhä enemmän, Kyle jatkaa.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin kertoo, että nyt luotu aineisto on poikkeuksellista brändityötä yhden puumateriaalin ympärillä. Visalla on kuitenkin materiaalina poikkeuksellista tarjottavaa suomalaisille yrityksille ajatellen vaikkapa kansainvälisille markkinoille suunnattavia tuotteita.


Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Tulevina vuosina mahdollisuudet visakoivun käyttöön olisivat hyvät, sillä 30-40 vuotta sitten istutetut visakoivikot ovat tulleet harvennusikään ja materiaalia tulee olemaan saatavilla.

Visakoivun uusi tuleminen -hanketta koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2018 – 31.12.2019 yhteistyössä Pro Puu ry:n ja Visaseura ry:n kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. www.curlybirch.com -verkkojulkaisua ylläpitää ja hallinnoi hankkeen päätyttyä Visaseura ry.

Tuupalan koulu

Tuupalan koulu, kuva: Mikko Auerniitty

Onko puukoulusta stressin poistajaksi?

Kuhmossa tutkitaan puukoulun terveysvaikutuksia oppilaisiin

Kuhmon Tuupalan puukoulussa on aloitettu tutkimus puurakentamisen terveysvaikutuksista. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikön organisoimalla tutkimuksella haetaan tietoperusteista tukea puurakentamiselle ja puun käyttömuotojen lisäämiselle. Tutkimuksen loppuraportin tulisi valmistua huhtikuussa 2021, mutta alustavia tuloksia saadaan tämän vuoden syksyllä.

Vaikka useissa maissa on tehty ja tehdään puun terveysvaikutustutkimusta kouluympäristössä, Tuupalan tutkimuksen kaltaista laajaa otantaa ja pitkäkestoisuutta ei ole muualla toteutettu. Esimerkiksi Itävallassa on seurattu aidossa oppimisympäristössä oppilaiden ja päiväkotilaisten sykkeen vaihtelua ja todettu lasten olevan puurakennetuissa tiloissa rauhallisempia kuin muualla. Kuhmossa tehtävää tutkimusta voidaan pitää maailmanlaajuisestikin edelläkävijätutkimuksena, jonka tuloksilla on merkitystä koko puurakentamisen kannalta.

Tutkimuksessa verrataan puukoulua betonikouluun

Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläisen mukaan Kainuun tutkimuksessa seurataan sisäilman laatua ja sisäpintojen mikrobiologista puhtautta sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. – Tuupalan koulun rakenteisiin on jo rakennusaikana asennettu 46 anturia ja sensoria, joiden avulla voimme seurata kosteuden ja lämpötilan vaihtelua eri tilanteissa. Tuomme myös rakennuksen huonetiloihin sensoreita, joilla seurataan lämpötilan ja kosteuden lisäksi pienhiukkasia ja hiilidioksidipitoisuutta. Saamme ajantasaista tietoa koko ajan, miten esimerkiksi ilmavaihdon voimakkuus vaikuttaa rakenteisiin ja sisäilman laatuun.

– Käytämme sisäilman laadun mittauksissa hyväksyttyjä standardimenetelmiä, koska silloin saadaan vakuuttavampia tuloksia. Mittaukseen on olemassa hyvin tarkat ohjeistukset ja asetusten määräämät mittausmenetelmät. Me keräämme standardisoitujen ohjeiden mukaan näytteitä VOC-mittauksia varten, ja kilpailutamme analytiikan koska se on kustannustehokkaampaa ja lisää tutkimusten uskottavuutta.

Mittauksia tehdään kaikkina vuodenaikoina, jolloin saadaan selville eri vuodenaikojen ja esimerkiksi lomien vaikutus mikrobien ja stressihormonien esiintymiseen. – Seuraamme kummassakin tutkimukseen osallistuvassa koulussa vähintään 50 koululaista, joilta keräämme sylkinäytteitä stressihormoni kortisolin ja päivän rasituksen mittaukseen. Viikon seurantajaksojen aikana keräämme tietoa myös koulumatkojen pituudesta ja koulupäivien lukujärjestyksestä. Seurantajaksoja on vuoden aikana kolme. Myös koululaisten poissaolojen määrä koko tutkimusvuodelta kerätään tiedoksi.

– Tavoitteena on saada tietoa siitä, onko puukoulussa matalampi tai stressitilanteen jälkeen nopeammin aleneva stressitaso. Meillä on verrokkikouluna Vaalan vuonna 2012 valmistunut betonikoulu, joka sijaitsee samanlaisessa ympäristössä kuin Tuupala ja sillä sattuu olemaan vielä sama arkkitehti. Olemme valinneet seurannan kohteeksi suuren oppilasmäärän, jotta voidaan tasata satunnaista vaihtelua.

Alentaako puukoulu stressitasoa?

Kilpeläisen mukaan tutkimusryhmä haluaa kerätä mahdollisimman suuresta oppilasryhmästä luotettavaa dataa, jota voidaan hyödyntää muissa myöhemmissä tutkimuksissa. – Haluamme tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta uskottavilla menetelmillä, joissa emme voi vaikuttaa tutkimustuloksiin. Kun hyvinvointivaikutuksia on hankala mitata, keräämme mahdollisimman monipuolista dataa koululaisten kohderyhmästä.

– Stressin ja stressihormonin eli kortisolin seuranta valittiin siksi, että kortisoli reagoi esimerkiksi urheilumittauksissa herkästi. Tulemme mittamaan myös älysormuksella hien sähkönjohtokykyä, joka on myös stressin indikaattori.

Keskeinen tutkimustavoite on Kilpeläisen mukaan saada näyttöä siitä, alentaako puuympäristö oppilaiden stressitasoa. – Jos ajatellaan rakennuksen terveysvaikutuksia, niin ihmiset rentoutuvat puuympäristössä. Tämä on vakuuttavasti osoitettavissa, kaikki muu on subjektiivista kokemusta.

– Haluamme myös tuloksia siitä, mikä on ihmiselle ihanteellinen rakennuksen kosteuden ja lämpötilan vaihtelu ja niiden mikrobiologinen laatu. On mielenkiintoista nähdä, eroaako puukoulu näissä mittauksissa muista kouluista. Vastaavanlaisia tutkimuksia on pienessä mittakaavassa tehty jonkin verran, mutta ei todellisessa ympäristössä, kuten me nyt teemme.

Astmaoireet hävinneet puukoulussa

Kosteuden sitomiskyky, myönteiset akustiset ominaisuudet ja lämmönjohtavuus ovat tunnettuja puun ominaisuuksia. Nyt tutkijoita kiinnostaa puun antibakteerisuus. Siitä on saatu viitteitä leikkuulautojen vertailussa, jossa puisen leikkuulaudan on todettu hylkivän bakteereita paremmin kuin esimerkiksi muovinen lauta.

Monissa materiaaleissa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, niin sanottuja VOC- (Volatile Organic Compunds) yhdisteitä, joita pidetään terveysriskeinä. Puusta haihtuvilla yhdisteillä on todettu olevan jonkin verran antibakteerisia vaikutuksia.

– Näitä VOC-päästöjä voidaan tutkia siten, että absorbenttiin, mihin toinen aine voi imeytyä, imetään ilmaa tietyllä nopeudella ja kerätään VOCit. Ne voidaan herkällä analytiikalla laboratoriossa mitata.

Kilpeläisen mukaan yhden tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko joku tulos hyvä vai huono ihmisen kannalta. – Tuupalan koulussa ei ole käytetty pintakäsittelyaineita, ja meillä on jo nyt kokemusperäistä tietoa siitä, että siellä työskentelevät ihmiset ovat voineet lopettaa astmalääkityksen. Pyrimme selvittämään, johtuuko tämä uudesta rakennuksesta vai voivatko siellä esiintyvät VOCit edesauttaa lääkkeistä luopumista. Tässä tutkimuksessa tullaan näkemään, mitä kouluympäristössä todella on, kun rakennusta on jo jonkun aikaa käytetty.

– Tulosten perusteella yritämme luoda tästä tutkimusmallin, jota voidaan toistaa muissakin ympäristöissä kuten kouluissa, päiväkodeissa tai hoitolaitoksissa. Olemme myös ylpeitä siitä, että Kainuussakin voidaan tehdä merkityksellistä edelläkävijätutkimusta, millä on merkitystä koko puurakentamiselle.

Tuupalan koulu on ilmastoteko

Tuupalan koulun rehtori Seppo Vilen kertoo koulun henkilökunnan ja oppilaiden ottaneen tutkimuksen vastaan lämpöisesti. – Meillä on taustalla vanhan koulun ongelmat sisäilman kanssa. Kun ne ovat nyt poissa, se on vaikuttanut valtavasti työilmapiiriin. Sisäilma-asioista ei tarvitse enää puhua, koska meillä on hyvä sisäilma ja vanha painolasti on taaksejäänyttä elämää.

– Muutos vanhaan kouluun on dramaattinen jo pelkästään akustiikan ja äänimaailman takia. Puun tuoksu on tietenkin tärkeää, mutta vanhan koulun huonon akustiikan aiheuttamalla hälyllä oli suuri vaikutus lasten ja aikuisten työskentelyyn. Kun uudessa koulussa akustiikka luo hyvän ilmapiirin, se jo rauhoittaa ihmistä. Täällä uudessa koulussa ei tarvitse huutamalla tehdä asioita.

Vilenin mukaan puun käyttö koulurakentamisessa unohdettiin pitkäksi aikaa Suomessa. – Puu on luonnonmateriaalia, se on läheltä eikä se muodostu ongelmaksi elinkaaren minään aikana. Meidän Tuupalan koulu on paras osoitus ekologisesta rakentamisesta lähiperiaatteella. Puu tulee Kainuun metsästä, se jalostetaan Kuhmossa ja lämmitys tulee energiapuulla tuotettavasta kaukolämmöstä.

– Tämä koulu on mitä suurimmassa määrin ilmastoteko ja suuri menestys. Meillä on käynyt niin paljon vieraita, että on ollut pakko jarruttaa kävijöiden määrää, jotta saamme työrauhan koululle.

Hyvinvointiominaisuuksien todentaminen tuo puulle mitattavaa lisäarvoa

Tutkimusta puurakentamisen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista tehdään monissa maissa. Aihe on kiinnostava tutkimuksellisesti, koska puun vaikutukset hyvinvointiin on tiedostettu, mutta tieteellistä näyttöä on vielä varsin vähän. Tutkijoiden arvion mukaan puun hyvinvointia tukevien ominaisuuksien todentaminen tuo puulle kilpailuetua. Kun tutkimuksilla voidaan osoittaa, että puun käyttö lisää hyvinvointia, luovuutta ja tehokkuutta, puurakentamiseen syntyy rahassa mitattavaa arvoa.

Tutkimusta tehdään erityisesti Pohjoismaissa, Itävallassa, Saksassa, Sloveniassa, Japanissa, Kanadassa ja nyt myös Suomessa. Tutkijoita kiinnostaa puun vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuten sisäilmaan, stressin alenemiseen, puun elvyttävään vaikutukseen ja puun käyttöön päiväkoti-, koulu- ja sairaalaympäristössä.

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Pekka Kilpeläinen, tutkimuspäällikkö, pekka.t.kilpelainen@oulu.fi, 0294 488111
Seppo Vilen, Tuupalan alakoulun rehtori, seppo.vilen@kuhmo.fi, 044 7255 330  

Puusta Suomesta -kirja luovutettiin ministereille

”Tämä kirja esittelee heitä, jotka jalostavat puuta tämän päivän Suomessa.
Kirjan kautta pääsemme tutustumaan suomalaisten puualan yritysten menestystarinoihin, kirjaviin ja usein monta sukupolvea kattaviin historioihin, puun jalostamisen innovatiivisiin uranuurtajiin sekä heidän valmistamiinsa tuotteisiin.

Puusta tänä päivänä jalostettavien tuotteiden skaala on laaja aina rakennuskomponenteista kalusteisiin ja kalusteista hienoihin yksittäisiin tuotteisiin tai tuotesarjoihin, jossa puun käytön osaaminen on viety äärimmilleen ja laatu on lahjomattoman upeaa.”

Puusta Suomesta -kirja on ilmestynyt. Kirjan julkistaminen tapahtui arvokkaassa seurassa, kun tekijöillä Tuula Uitolla ja Susa Laineella oli kunnia luovuttaa ensimmäiset kappaleet kirjasta pääministeri Juha Sipilälle, elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle itsenäisyysjuhlallisuuksien jälkeen 8. joulukuuta. Kirjan tekijät halusivat esitellä hallituksen keskeisille elinkeinopolitiikasta vastaaville ministereille luovutustilaisuudella sitä, mitä puusepänteollisuus ja -työ tänä päivänä ovat, ja mikä merkitys puun jatkojalostamisella Suomen talouteen on.

Puusta Suomesta -kirja päivittää sen, mitä puusta jalostetaan Suomessa 80 puusepän, puusepänteollisuusyrityksen, puuartesaanin ja hienopuusepän suulla.

Puuseppä on ajan patinoima ammatti, jota on aikanaan arvostettu sen yhteiskunnallisen tärkeyden takia. Suomalaiset ovat vanhastaan taitavia puunkäsittelijöitä. Jo ennen 1500 -lukua Pohjanlahden rannikon talonpojat olivat kuuluja puuseppiä ja veneiden sekä laivojen veistäjiä. Kaikki tehtiin itse, rakennuksista kalusteisiin, ja tekijöitä arvostettiin.

Nyt on toisin. Alalle ei hakeudu riittävästi tulevia osaajia. Kuva alan töistä on vanhahtava ja käsitys siitä, mitä ja miten puuta jalostetaan, on puutteellinen. Tähän on saatava muutos.
Suomessa on osaamista, osaajia ja raaka-ainetta. Tällä hetkellä Suomen metsät kasvavat reilusti yli 100 miljoonaa mottia vuodessa. Suomen hallituksen metsästrategiassa tavoitellaan puun käytön lisäämistä korkeimmillaan 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Puu on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali. Puutuote voidaan elinkaarensa päätteeksi kierrättää tai käyttää ilmakehän kannalta hiilineutraalina energianlähteenä. Euroopassa arvioidaan kulutettavan noin 160 miljoonaa tonnia puutuotteita vuodessa, josta 15 tonnia kierrätetään. Eurooppalainen jäte- ja kierrätyslainsäädäntö on tiukentumassa, mikä merkitsee kasvavia hyötyjä puutuotteiden käyttäjille. Koska puu energianlähteenä palauttaa ilmakehään ainoastaan saman määrän hiilidioksidia kuin se aikanaan on itseensä sitonut, puun polttaminen ei edistä ilmaston lämpenemistä kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö.  Puutuotteen jalostaminen ja käyttäminen ovat todellinen ekoteko.

Meillä on osaajia ja osaamista. Osaajista 80 on esitelty kirjassa. Toivottavasti osaajia on myös tulevaisuudessa.

Kirjan on tuottanut Kristalli-julkaisut, sen editoi Puuviestin päätoimittaja Tuula Uitto ja ulkoasusta on vastannut graafikko-muotoilija Susa Laine.  Kirjaa saa toistaiseksi vain tilaamalla hintaan on 35 euroa (sis alv 10%) + postituskulut.

Kuvat: Ilpo Andersson Kuvatehdas