Tuulivoima on edelleen Suomen halutuin teollisen kokoluokan sähköntuotantomuoto

Energiateollisuuden vuosittain toteuttaman Energia-asenteet -kyselyn mukaan tuulivoima on Suomen halutuin teollisen kokoluokan sähköntuotantomuoto ja toiseksi halutuin kaikista sähköntuotannon muodoista. Kyselyn mukaan suuri osa vastaajista näkee ilmastonmuutoksen vakavana ja todellisena uhkana, jonka torjunta vaatii välitöntä globaalia toimintaa, ja kannattaa uusiutuvan energian lisäämistä maamme energiajärjestelmässä. Poliittisilla päätöksillä pitäisi vastaajien mielestä tavoitella ensisijaisesti energiantuotannon kohtuullista hintaa. Edullisen tuulivoiman lisääntyminen sähkömarkkinalla laskee sähkön hintaa ja tulevina vuosina rakennettava suuri määrä uutta tuulivoimakapasiteettia tulee laskemaan hintaa entisestään.

Energia-asenteet-tutkimuksen mukaan suomalaiset suosivat edelleen vahvasti uusiutuvia energialähteitä Suomen sähköntuotannossa. Aurinkovoima ja tuulivoima ovat kyselyn mukaan Suomen suosituimmat energialähteet: aurinkovoimaa haluaa Suomeen lisää 89 prosenttia ja tuulivoimaa 80 prosenttia vastaajista. Tuulivoiman ja muun uusiutuvan sähköntuotannon suosiota selittänee kyselyn tuloksissa näkyvä huoli ilmastonmuutoksesta: 80 prosenttia vastaajista on täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on vakava ja välitöntä torjuntaa vaativa uhka.

”On hienoa, että tuulivoima on jo pitkään pitänyt paikkansa Suomen halutuimpana teollisen kokoluokan sähköntuotantomuotona. Kansalaisista on tärkeää, että sähkö tuotetaan tulevaisuudessa puhtaalla ja kestävällä tavalla. Suuntaus näkyy myös enenevässä määrin yritysten toiminnassa: tänä päivänä jo markkinaehtoisesta tuulivoimasta on tullut ilmastotavoitteiden mutta myös edullisuutensa vuoksi vastaus monen yrityksen tahtotilaan pienentää toimintansa hiilijalanjälkeä. Samaan aikaan tuulivoima on osa ratkaisua, kun kunnat yrittävät kohentaa talouttaan ja kasvukeskuksista etäällä olevien alueiden elinvoimaa”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoima on ratkaisuna nopea: luvitusvaihe vie kolmesta viiteen vuotta, mutta rakentaminen on sen jälkeen nopeaa. Suomessa on todella paljon rakennusvalmiita tuulivoimahankkeita, joilla saadaan puhdasta energiantuotantoa lisättyä nopeasti. ”Nyt rakennettavat tuulivoimalat tuottavat huomattavasti vanhempia voimaloita enemmän sähköä, minkä ansiosta tuotantokustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Voidaankin sanoa, että 2020-luvulla puhutaan tuulivoima 2.0:sta, vaikka voimalat sinänsä ovat samannäköisiä kuin aiemminkin,” Mikkonen jatkaa.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 754 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa, joiden yhteiskapasiteetti oli 2 284 megawattia. Tuulivoimalla katettiin seitsemän prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja yhdeksän prosenttia vuoden sähköntuotannosta. Vuoden 2020 tuulivoimatilastot julkaistaan tammikuun 2021 lopussa.

Lataa Energia-asenteet 2020

Lisätiedot:

Anni Mikkonen

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

+358 40 771 6114

HONKARAKENNE UUDELLEEN ORGANISOI TUOTANTONSA

Honkarakenne Oyj on päättänyt lokakuussa käynnistetyt yhteistoimintaneuvottelut koskien tuotantonsa uudelleen organisointia. Honkarakenteen johtoryhmä on tehnyt päätöksen yhtiön tuotannon uudelleen organisoinnista, sen sisällöstä ja laajuudesta. Uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiö irtisanoo 11 henkilöä tuotannosta ja lisäksi 15 henkilölle tulee irtisanomisperusteisia ehtomuutoksia työsopimuksiin. Päätetyt toimenpiteet pannaan toimeen merkittävimmiltä osilta loppuvuoden 2020 aikana, mutta niitä voidaan toteuttaa vielä vuoden 2021 alkupuolella.

Uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiön tuotantoprosessit tehostuvat ja se parantaa yhtiön kilpailukykyä markkinoilla. Uudelleen organisoinnin avulla yhtiö pystyy tuottamaan kysyntää vastaavia ja modernien rakennusstandardien mukaisia tuotteita entistä tehokkaammin. Yhtiö arvioi, että tehostamistoimenpiteet saavuttavat täyden tehon vuoden 2021 loppupuoliskolla.

Päätetyn uudelleen organisoinnin seurauksena yhtiö tulee kirjaamaan uudelleen organisoinnista johtuvia kuluja 0,3 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan vuonna 2020. Uudelleen organisoinnista aiheutuvat kulut muodostuvat irtisanomisajan palkoista ja muista irtisanomisiin liittyvistä henkilöstökuluista. Yhtiön määritelmän mukaisesti uudelleen organisoinnista aiheutuvat kulut ovat oikaisueriä, jotka eivät vaikuta yhtiön oikaistuun tulokseen.

Yhtiö toistaa elokuussa annetun tulosohjauksensa: Honkarakenteen näkemyksen mukaan vuonna 2020 liikevaihto on samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu tulos ennen veroja jää kuitenkin edellisvuodesta.

HONKARAKENNE OYJ

Marko Saarelainen
Toimitusjohtaja

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Marko Saarelainen, puh. 040 542 0254, marko.saarelainen@honka.com tai
talousjohtaja Leena Aalto, puh. 040 769 4590, leena.aalto@honka.com

Savonlinnaan nousee huipputason massiivipuu- ja hybridirakentamisen koelaboratorio

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti 17.12.2020 lähteä mukaan hankkeeseen, jossa Savonlinnan Teknologiapuisto Nohevaan rakennetaan massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio. Laboratorion valmistuessa vuonna 2023 Suomeen syntyy maakunnallisen yhteistyön ansiosta ainutlaatuinen puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö. Kokonaisuudessaan investoinnin suuruus on noin 15 milj. euroa.

Massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio vahvistaa mekaanisen puurakentamisen teollisuutta, alan innovaatiotoimintaa ja yritysten tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Se lisää myös Xamkin teollisen puurakentamisen koulutuksen osaamista sekä toteuttaa maan hallituksen asettamia tavoitteita, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen torjuntaan, hiilineutraalisuuteen ja puurakentamisen lisäämisen. Vähähiilisen rakentamisen osalta Xamk tavoittelee jalansijaa myös kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatioverkostoissa.

– Uusi laboratorio täydentää teknologiapuiston kokonaisuudeksi, jossa näkyy koko puun arvoketju taimesta teollisuustuotteiksi. Teknologiapuistossa toimivat jo puun kuidun jalostamista kehittävä Xamkin Kuitulaboratorio ja metsäpuiden kasvullista lisäystä tutkiva Luonnonvarakeskuksen KASVU 1 -laboratorio. Uusi laboratorio tulee olemaan koko Euroopan tasolla huippulaatuinen ympäristö, jossa tutkimus- ja kehitystoiminta, opetus, opiskelijat ja yritykset kohtaavat ja tuottavat alueelle uutta osaamista ja uusia työpaikkoja, Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.

– Tämä on erinomaisen hieno esimerkki siitä hyvästä maakunnallisesta yhteistyöstä, jolla Savonlinnan teknologiapuistoa on rakennettu ja rakennetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän, toimialan yrityksien, Maakuntaliiton ja ELY:n sekä eri ministeriöiden kanssa. Kiitoksia myös Mikkelin kaupungille, joka on kampuskiinteistön suurin omistajakaupunki ja jonka myötävaikutusta on tarvittu toimitilainvestoinnin toteutumiseksi, kiittää Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

– Investointi vahvistaa Savonlinnan teknologiapuistoa yhteistyössä Xamkin ja maakuntaliiton sekä puurakentamisen alan yritysten kanssa. Näin Xamkiin ja teknologiapuistoon tulee kansallisesti puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö, joka Suomesta vielä puuttuu. Tämän avulla luodaan edellytykset viedä Suomessa puurakentamista eteenpäin muun muassa standardien kehittämisen avulla, lisää Laine.

Mitä laboratoriossa tehdään?

Laboratorio erikoistuu suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen. Varusteluun kuuluu täyden mittakaavan säätestauslaitteisto mm. puukuitueristeiden testaamiseen sekä fysikaalinen laboratorio puutuotteiden soveltavaan tutkimukseen. Testauskohteena voi olla esimerkiksi suurten kerrostalojen rakenteiden puun kuormituskestävyys.

Myös prosessiautomaatiolaboratoriolle luodaan puitteet ja maanjäristystestauslaitteiston toteuttaminen on myöhemmin mahdollisia.

Testauskokonaisuus mahdollistaa alan innovaatioiden tuotekehitysaikaisen ja jatkossa myös sertifiointitestauksen. Testausympäristö tukee alan kasvua, paitsi puurakenteiden, myös puu- ja betonirakenteita yhdistävien hybridirakenteiden testauksessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä.

Rakentaminen alkaa vuonna 2021

Laboratorion rakentaa Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä, jolta Xamk sitoutuu vuokraamaan tilat. Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän päätehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tiloja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Kuntayhtymä omistaa suurimman osan Xamkin käytössä olevista tiloista.

– Nyt kyseessä olevan laboratorion rakentaminen on luonnollista jatkoa tälle toiminnalle, toteaa Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän johtaja Juha Paanila.

Rakentaminen käynnistyy ensi vuonna ja laboratorio on valmis vuonna 2023. Uuden laboratorion koko on noin 2 300 m2 ja kustannusarvio noin 6 miljoonaa euroa. Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä voi saada rakentamiseen EU-rahoitusta jopa 60 prosenttia rakennuksen kustannuksista riippuen.

Rakentamisen lisäksi tulevat laboratorion varustelun kustannukset, jotka ovat 2,7 miljoonaa. Näihin kuluihin Xamk on jo saanut EAKR-rahoitusta 1,9 miljoonaa. Laitevarustelua ovat keskeisesti rahoittamassa myös Savonlinnan kaupunki ja alan yritykset.

Palvelulinjaston uudistus parantaa hypermarketin energiatehokkuutta ja toimivuutta merkittävästi

Johtava kotimainen myymäläratkaisujen toimittaja Puume Oy toteutti K-Citymarket Vantaa Koivukylän palvelulinjaston, kahvion ja konsulenttipisteen uudistuksen yhteistyössä designtoimisto Red Compassin ja kylmäkaluste- ja laitetoimittaja Dayton Oy:n kanssa. Uudistuksen myötä palvelulinjaston vuotuinen lämpöenergian kulutus putoaa merkittävästi aiemmasta.

K-Citymarket Vantaa Koivukylä uudisti marraskuussa yli 20 metriä pitkän palvelulinjastonsa sekä kahvion ja konsulenttipisteen. Kalusteet ja kylmälaitteiden pinnat toimitti Puume Oy ja kylmälaitteet Dayton Oy. Tilan suunnitteli Puume Groupiin kuuluva designtoimisto Red Compass.

Kauppias Janne Rinne kuvaa lopputulosta moderniksi, energiatehokkaaksi ja toimivaksi ympäristöksi niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

– Uusi palvelutiskikokonaisuus on valtavan hieno. Joka päivä kymmenen asiakasta kehuu palvelutiskiämme paikkakunnan hienoimmaksi, ja sitä se onkin. Saimme lisää tilaa ja käytettävyyttä sekä uudet, nykyaikaiset työvälineet. Myös energiansäästö on vuositasolla valtava. Ympäristönäkökulma on kaupan arjessa kaikessa mukana, Rinne kertoo.

Red Compassin Art Director Minna Virtasen mukaan uudistuksella tavoiteltiin modernia ja raikasta ilmettä, joka viestii laatua ja tuoreutta. Kalusteissa käytettiin ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten aitoa puuta. Myös muut materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta.

Uudistusta siivitti EU:n ”F-asetus”, jonka myötä ympäristölle haitallisten kylmäaineiden käyttöä rajoitetaan tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on poistaa vahingollisimmat kylmäaineet markkinoilta kokonaan.

Dayton Oy:n kaupallinen johtaja Antti Niininen kertoo, että uudistuksen myötä palvelulinjaston vuotuinen lämpöenergian kulutus putoaa todella merkittävästi aiemmasta. Modulaariset tiskit käyttävät asiakkaan valinnan mukaisia ympäristöystävällisiä kylmäaineita.

– Teknologian avulla tuotteiden esillepano tapahtuu optimiolosuhteissa, mikä mahdollistaa pidemmän myyntiajan, houkuttelevan esillepanon ja minimoidun kuivumishävikin. Näin tuotteiden luonnollinen ilme säilyy paremmin myyntiä edistäen. Samalla koko myymälän vaa’at uusittiin uuden sukupolven PC-pohjaisiksi, kosketusnäytöllisiksi vaa’oiksi, mikä mahdollistaa digitalisaation hyödyntämisen myymälän haluamalla tavalla, Niininen toteaa.

Puume Oy:n kaupallisen johtajan Harri Marttisen mukaan Puume on suunnittelut ja toteuttanut ostoympäristöjä jo 30 vuotta, yli 500 projektia vuodessa. Yrityksen tavoitteena on jatkuvasti vähentää projektiensa, tuotteidensa ja palveluidensa koko elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta. Puume hoitaa myös vanhojen kalusteiden kierrätyksen.

– Tämän laajuinen tiivis yhteisprojekti hypermarket-ympäristössä oli meille ensimmäinen laatuaan, mutta se sujui hyvin jouhevasti hyvässä yhteistyössä laitetoimittajan ja suunnittelutoimiston sekä kauppiaan ja kiinteistöpuolen kanssa, Marttinen kiittelee.

Koko projekti toteutettiin vain neljässä päivässä purkutöistä valmiiksi asennetun ja loppusiivotun tilan luovutukseen.

– Aikataulumme oli tosi tiukka, ja projektin sujumisen ja aikataulussa pysymisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa näin isossa uudistuksessa. Puume oli ammattilainen, ja meidän on toimittava vain ja ainoastaan ammattilaisten kanssa, jotta oma liiketoimintamme ei kärsi ja voimme pitää kaupan auki ja toiminnassa myös remontin ajan, toteaa K-Citymarket Vantaa Koivukylän kauppias Janne Rinne.

Puukerrostalorakentaminen vauhdissa heinä-syyskuussa 2020. Historian suurin aloitusmäärä yhdessä kvartaalissa.

Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset (asuntojen aloitusmäärä puukerrostaloissa) kasvoivat peräti 84 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 % kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.

Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 %:iin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Forecon Oy:n arvioihin. Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 %.

Asuntorakentaminen jatkuu vahvana pääkaupunkiseudulla

Kaikkiaan rakennusajat ovat pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että asuntoja valmistuu vain hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Forecon arvioi rakentamisen lupien kasvaneen kolmannella neljänneksellä 3 %. Asuinkerrostaloissa oli kasvua peräti 58 %. Pientaloluvat kasvoivat 8 %. Muissa kuin asunnoissa luvat vähenivät (-6 %). Suurin lasku oli liike- ja toimistorakennuksissa.

Puu vahvistaa osuuttaan julkisessa rakentamisessa, erityisesti opetusrakennuksissa ja kokoontumistiloissa.

Julkisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet selvästi tänä vuonna (-18%). Puisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet yleistä trendiä vähemmän. Näin puurunkoisten opetusrakennusten markkinaosuus kasvaa.  Opetusrakennuksissa vuoden tammi-syyskuussa puurakenteisten markkinaosuus oli 22 %, kasvua viime vuoteen verrattuna kahden prosenttiyksikön verran.

Kokoontumistiloissa puurunkoisten rakennusten osuus aloituksista vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana nousi lähes 30 %:iin.