Pohjoisranta BCW selvitti Suomen metsämiesten säätiön toimeksiannosta mitkä tahot osallistuvat digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa metsäkeskusteluun ja mitkä mediat niitä julkaisevat. Kuvassa selvityksen tekijät Marjukka Mäkinen ja Johanna Saarinen.

Pohjoisranta BCW selvitti Suomen metsämiesten säätiön toimeksiannosta mitkä tahot osallistuvat digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa metsäkeskusteluun ja mitkä mediat niitä julkaisevat. Kuvassa selvityksen tekijät Marjukka Mäkinen ja Johanna Saarinen.

Ympäristöjärjestöt hallitsevat metsäkeskustelua – MTK:n Marttila: Valtamediat luoneet metsävastaisen ilmapiirin

Suomessa käytävä metsäkeskustelu on polarisoitunutta sekä teemoiltaan että mielipiteiltään. Pohjoisranta BCW:n tekemä Kuka puhuu metsästä -tutkimus osoittaa, että esimerkiksi metsiin liittyvässä ilmasto- ja ympäristökeskustelussa äänekkäimpiä ovat ympäristöjärjestöt, kun metsäteollisuuden yritykset ovat keskustelussa jääneet altavastaajiksi.

Selvitys osoittaa, kuinka keskusteluun ovat vaikuttaneet keväällä 2018 käynnistynyt ympäristöjärjestöjen ’Avohakkuut historiaan’ -kansalaisaloite, hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC: n raportin julkaisu lokakuussa ja vaalien alla aktivoitunut keskustelu metsien ilmastovaikutuksista.

– Ympäristöjärjestöt ovat tottuneet käyttämään esimerkiksi twitteriä taitavammin ja massiivisemmin kuin yritykset. Kuka eniten tuottaa ja tarjoaa materiaalia, se näkyy samassa suhteessa myös mediaosumissa. Etenkin metsänhoitoa sekä ilmastoa, ympäristöä ja suojelua liittyvälle keskustelulle on ominaista jyrkästi polarisoituneet näkemykset. Samoilla argumenteilla voitiin puolustaa vastakkaisia mielipiteitä, sanoo tutkimuksesta vastannut Account Supervisor Johanna Saarinen.

– Keskustelun polarisoituminen on ominaista erityisesti twitter – maailmalle, mutta se ei synnytä aitoa keskustelua. Viesteissä nostetaan esiin vastakkaisia kantoja, mutta vain otsikkotasolla ja se jää siihen.

Metsäkeskustelu on ollut tarkastelujaksona vahvasti esillä ammattijulkaisujen lisäksi myös yleismediassa. Eniten aihepiirin juttuja julkaistiin odotetusti Maaseudun Tulevaisuudessa, mutta heti sen jälkeen Yleisradiossa. Metsälehden lisäksi Keski-Suomalainen, Kauppalehti, Kaleva ja Helsingin Sanomat ovat kymmenen eniten metsäaiheita käsitelleiden medioiden joukossa.

Metsänomistajat ja teollisuus altavastaajina keskustelussa

Selvityksen mukaan aktiivisia keskustelijoita suosituimmissa teemoissa ovat ympäristöjärjestöt, joilla on merkittävä rooli ilmastoa ja ympäristöä, metsänhoitoa sekä virkistyskäyttöä koskevissa keskusteluissa. Myös puolueet ja julkiset organisaatiot, kuten Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus, ovat näissä teemoissa aktiivisia.

Metsäyhtiöt ja niiden edunvalvontajärjestö osallistuvat julkiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun puhutaan puuperäisistä tuotteista, metsien käytön taloudellisista vaikutuksista tai metsäammattilaisista. Puuperäisistä tuotteista, teknologiasta ja innovaatioista puhuvat myös tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen edustajat. MTK on mukana etenkin tuotteisiin ja innovaatioihin sekä virkistyskäyttöön liittyvissä keskusteluissa.

-Tehdyn selvityksen valossa vaikuttaa siltä, että esimerkiksi metsäteollisuusyritykset ovat julkisessa keskustelussa altavastaajina. Ne toimivat etujärjestöjen ja valtuutettujen puhemiesten kautta, mutta jäävät alakynteen esimerkiksi ilmastoon ja jopa metsänhoitoon liittyvässä keskustelussa, joissa agendan asettavat ympäristöjärjestöt, sanoo selvityksen rahoittaneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Pirttilän mukaan sosiaalisen median maailmassa ja kaupungistuneessa yhteiskunnassa toiminta valtuutettujen puhemiesten kautta ei riitä, toimialan viestin viemiseen tarvitaan kaikki alalta toimeentulonsa saavat mukaan. – Metsäsektorin on kannettava pitkäjänteisesti huolta myös aineettomasta infrasta – yhteiskunnan arvoista ja asenteista ja tuotava niiden yhteensovittaminen käytännön metsätyössä läpinäkyväksi.

-On huolestuttavaa huomata, että metsänhoitoon liittyvää keskustelua dominoi avohakkuiden kielto, mutta keskustelusta puuttuvat esimerkiksi metsätuhot ja puuvarojen lisääntyminen. Näin ei olisi, jos äänessä olisivat vahvemmin metsänomistajat, metsäammattilaiset ja metsäteollisuus.

Metsäkeskustelussa sekoittuvat faktat ja fiktiot

Metsänomistajia edustavan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa suomalaisten olevan realisteja ja ymmärtävän kestävän metsähoidon paremmin kuin median välittämä kuva kertoo. – Esimerkiksi twitter on viestintäkanavana elitistinen, jossa tietty porukkaa välittää näkemyksiään ilman keskustelua. Sama otanta esimerkiksi Facebookissa toisi toisenlaisen tuloksen.

-Pääsyynä faktat ja fiktiot sekoittavaan metsäkeskusteluun ovat valtamediat. Erityisesti Yleisradio ja Helsingin Sanomat harrastavat agendajournalismia ja luovat metsävastaisen mediailmapiirin. Jokaiseen metsäaihetta käsittävään juttuun otetaan kuva avohakkuista, vaikka ei niistä edes puhuttaisi.

Media luo Marttilan mukaan kuvaa, että metsiä hakataan liikaa ja niitä hoidetaan väärin. –Jokaisella on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. On hyvä, että keskustellaan, mutta sopii myös kysyä, mitä journalismia se on, jos asenteet ohjaavat sisältöjä.

-Tähän samaan agendaan tuntuu liittyvän lokakampanja Luonnonvarakeskusta kohtaan. Luken metsätutkimusten uskottavuutta yritetään kyseenalaistaa, vaikka sillä on pitkän aikajänteen seurantaan ja faktoihin perustuvaa maailman parasta metsäntutkimusta.

-Metsänomistajien etujärjestö tunnistaa haasteen lisätä ruokaa ja metsiä koskevaa ilmastoviestintää, jota tulemme tekemään vain faktojen pohjalta. Meillä on metsien käsittelyssä vuosikymmenien kestävän metsänkäsittelyn näytöt, joita ei viimeaikaisella keskustelulla voida pyyhkiä pois.

Marttilan näkee metsäviestinnän haasteita niin kotimassa kuin ulkomaillakin. – EU – ympäristössä joudumme selittämään muun muassa sitä, että yhdestä puusta syntyy monia erilaisia tuotteita ja että puun laatu ei muutu erilaisilla hakkuutavoilla. Jos saksalainen äänestäjä ratkaisee tulevaisuudessa, miten Suomessa metsiä jatkossa hoidetaan ja mikä oikeutus metsätuotteillamme on markkinoilla, tämä oikean viestin vieminen on koko metsäalalla otettava vakavasti.

MT:n Kemppainen kaipaa keskusteluun rakentavampaa ilmapiiriä

Eniten metsäaiheita käsittelevän Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen korostaa kokonaiskuvan merkitystä metsäkeskustelussa. – Pyrimme käsittelemään metsäaiheita tasapainoisesti niin ilmaston, talouden, ympäristön, työllisyyden kuin maaseudunkin kannalta. Minusta on hyvä, että metsistä käydään Suomessa monialaista keskustelua, johon kaipaisin sovittelevampaa ilmapiiriä vastakkainasettelun sijaan.

-On hyvä kuunnella eri osapuolia. Mutta kun vedotaan tieteeseen tai asiantuntijaan, on muistettava, että ei tieteessäkään ole yhtä totuutta. On useita tutkimuksia ja useita tutkijoita, joilla kaikilla on oma näkökulmansa.

Metsäkeskustelun polarisoituminen oli Kemppaisen mukaan pahimmillaan puolitoista vuotta sitten kun EU:ssa käsiteltiin metsämaan nielujen ja päästöjen huomioon ottamista ilmastotavoitteissa. – Nyt keskustelu on saanut rakentavampia sävyjä. Metsistä on tullut medialle trendikäs aihe, johon on monta näkökulmaa ja joskus on ansiokasta kuulla muitakin kuin omaansa.

Ympäristöjärjestöt asettavat metsäkeskustelulle agendan

Pohjoisranta BMW:n toimitusjohtaja Jarno Forssel tulkitsee tulosten osoittavan suomalaisen metsäkeskustelun polarisoituneen. – Kun metsäkeskustelun osapuolilla on valmiiksi vastakkaiset näkemykset, niin sehän sopii vastakkainasettelua ja pelkistämistä hakevalle medialle. Sama koskee tutkijoita, joilla on niin ikään omat intressinsä saada tutkimustuloksia julki ja osallistua keskusteluun.

-Kun kärjistää sanomansa, saa yleensä mediassa tilaa. Aloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä oli hyvä esimerkki terävän kärjen asettamisesta, millä saatiin aikaan keskustelu ja vastakkaiset mielipiteet esiin.

Forssel muistuttaa, että media toimii harvoin harmailla vyöhykkeillä. – Varsinkin tunteisiin vetoavissa aiheissa asetelma on useimmiten hyvin mustavalkoinen, koska niissä teemoissa on yleisön kannalta paljon potentiaalia.

– Tässä eniten äänessä olevat ympäristöjärjestöt tekevät sitä työtä mitä pitääkin tehdä hankkiakseen rahoitusta ja kannattajia. Järjestöjen lisäksi keskusteluun osallistuvat poliitikot, mutta metsänomistajat ja metsäteollisuus ovat altavastaajia.

Metsäkeskustelua käydään tunteella

Forsselin viesti metsäteollisuudelle ja metsänomistajille on selkeä, lisää oman viestin kertomista. – Jos omat viestit eivät kuulu ja näy, niiden määrä kannattaa lisätä. Vaikka teollisuus kertoo myönteisiä asioita metsätalouden taloudellisesta merkityksestä, metsien roolista ilmastoteeman, monimuotoisuuden ja vastuullisuuden näkökulmista ollaan aika hiljaa.

-Jos mediatilan jättää muille, se kyllä täyttyy. Metsäsektorin kannattaa rohkaista omaa väkeään menemään mukaan omaa toimialaa koskevaan keskusteluun, jota käydään monilla eri viestinnän foorumeilla. Jos on keskustelussa altavastaajana, pitää aktivoitua itse.

Metsäsektorin tulee olla Forsselin mukaan johdonmukainen omille viesteilleen. – Ei tarvitse tuuliviirinomaisesti heilua joka paikassa tiedotteilla ja postauksilla, vaan kuvata pitkäjänteisesti hyvää metsänhoitoa monipuolisen viestinnän keinoin.

-Metsistä on tullut tunneperäinen ja poliittinen keskustelunaihe, koska kaikilla on mielipide metsistä ja metsiin. Vaikka nuorilla kaupunkilaisilla ei ole tietoa metsistä tai omakohtaista suhdetta metsiin, he peräävät vastuullista metsänhoitoa.

Forsselin mukaan kyse on enemmän tunteista kuin tiedosta.- Esimerkiksi metsien hakkuita kritisoivat nuoret kannattavat puurakentamista ja puupohjaisten muovia korvaavien tuotteiden valmistusta, vaikka jostainhan sekin puu on otettava. Kannattaisi näyttää myös kuvia avohakkuista ennen ja nyt ja osoittaa metsien uusiutuminen.

Markku Laukkanen

Taustaa:

Viestintätoimisto Pohjoisranta BCW tutki Metsämiesten Säätiön rahoituksella vuoden ajan digitaalisessa uutismediassa ja Twitterissä käytyä metsäkeskustelua kuuden teeman kautta. Ylivoimaisesti suosituimmiksi keskustelun teemoiksi nousivat ”ilmasto, ympäristö ja suojelu” sekä ”puupohjaiset tuotteet, teknologia ja innovaatiot”. Myös ”metsänhoito” herätti runsaasti etenkin Twitter-keskustelua. Pienemmälle huomiolle jäivät ”taloudelliset vaikutukset”, ”virkistyskäyttö” ja ”metsäammattilaiset”.

Analyysin aineistona oli noin 24 000 mediaosumaa ja noin 84 000 Twitter-postausta. Lähdekantana toimi digitaalisten uutismedioiden osalta yli 3600 kotimaista Meltwater Finlandin tuottamaa lähdettä. Tutkimusajankohta oli 1.5.2018–30.4.2019.

Korvenranta-osasto

Mielenmaisemia ja suomalaista osaamista Habitare 2019

Habitare on Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma. Yksi Habitaren tärkeimmistä tehtävistä on tuoda esiin uuden suunnittelijapolven ajatuksia ja töitä. Habitaren mielenkiintoisimpia osioita on alan koulujen osasto, jossa opiskelijoiden töitä on esillä.

Ei ole sattumaa, että Habitare järjestetään syyskuussa, sillä kodin sisustus kiinnostaa eniten juuri ennen pitkää talvea. Jokaisessa Habitaressa on oma teema, viime vuonna se oli juuret, tänä vuonna mielentiloja.
Äkkiä se kuulostaa aika abstraktilta, mutta Habitaren ohjelmajohtaja perustelee teemaa hyvin.
– Koti on siellä, missä ihmisellä on mielenrauha, siksi keskitymme tänä vuonna mielenrauhaan, onnellisuuteen ja kotoisuuteen, Laura Sarvilinna sanoo.

Suomalaiselle huonekaluvalmistajalle Habitare on lähes ainoa suuri näyttämö, jossa esitellä tuotteitaan Suomessa. Habitaren jälkeen toivo suomalaisen huonekalun ja uusien suunnittelijoiden töiden menestyksestä kasvaa.


HAHLE saareke

Puumessut on alan suurin näyteikkuna

”Jyväskylän Puumessut on nykymuodossaan vahvasti suomalaista puunjalostusta palveleva tapahtuma, jonka arvoa ei voi liikaa korostaa!”

Jyväskylän puuteemainen näyttely on tärkeä messutapahtuma Suomessa.  Ala tarvitsee yhteisen näyttämön ainakin tämän kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 1989 ensimmäisen kerran järjestetty puualan ammattilaisten tapahtuma vietti tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa. Muutamia muutoksia oli juhlamessuille toteutettu. Avajaiset olivat siirtyneet aiemmista vuosista poiketen B-halliin rakennetulle lavalle, lähemmäksi näytteilleasettajia ja yleisöä.

Koko tapahtuman positiivisiksi teemoiksi voisi merkitä: Tilankäyttö ja Tehokkuus!   Teemat näkyivät myös osastojen suunnittelussa. Nyt ei nähty mitään rautakauppatunnelmaa, vaan avaraa tilaa neuvotteluille ja asiakkaiden sosiaaliseen tapaamiseen. Nykypäivän sähköinen viestittely antaa liian vähän mahdollisuuksia keskusteluihin tärkeiden asioiden ympärillä.  Messutapaamiset ovat liki ainoita asiakkaiden live -tapaamisia. Matkustusmyyminen on vähentynyt, koska nykyaikana tuoteinfoa pystytään jakamaan tehokkaasti.


STIHL lanseeraa markkinoiden nopeimman akkukäyttöisen moottorisahan"

STIHL lanseeraa markkinoiden nopeimman akkukäyttöisen moottorisahan

STIHL lanseeraa markkinoiden nopeimman akkukäyttöisen moottorisahan

Tänä syksynä STIHL esittelee kaikkien aikojen tehokkaimman akkukäyttöisen moottorisahansa – MSA 220. 24 m/s -ketjunopeudellaan se on myös yksi markkinoiden nopeimmista akkukäyttöisistä moottorisahoista. Teräketju kiristetään ilman työkaluja STIHL:in teräketjun pikakiristyksellä.

STIHL lanseeraa nyt markkinoiden tehokkaimpiin kuuluvan akkukäyttöisen moottorisahan – MSA 220. Se on uuden sukupolven akkukäyttöinen moottorisaha, jossa on aikaisempaan MSA 200 -malliin verrattuna enemmän voimaa, tehoa ja suorituskykyä. Uusi EC-moottori ei vain lisää voimaa ja tehokkuutta, vaan se parantaa myös mukavuutta ja suorituskykyä 20 prosentilla. MSA 220 antaa ammattilaisille saman korkean tehon siihen asti, että akku on täysin tyhjä.

MSA 220 -moottorisahan mukana tulee 3/8” PS -teräketju, joka antaa korkean leikkuuvoiman ja maksimaalisen leikkuutehon. Teräketju kiristetään helposti ilman työkaluja STIHL:in teräketjun pikakiristyksellä. Löysää moottorisahan sivulla oleva purusuojan lukitusruuvi ja käännä säätöpyörää vasemmalle tai oikealle ketjun löysentämiseksi tai kiristämiseksi. Moottorisaha sopii yhtä hyvin sekä ensimmäiseen harvennukseen, pienten puiden kaatamiseen, että polttopuiden sahaamiseen. Näin käsityöläiset, maanviljelijät, metsänhoitajat ja innokkaat vapaa-ajankäyttäjät hyötyvät MSA 220 -moottorisahan käytöstä.

Maksimaalisen tehon takaa STIHL AP 300 S -akku, jossa on pidempi käyttöaika ja enemmän voimaa. Moottorisaha on myös sateen- ja kosteudenkestävä, joten työskentelyä ei tarvitse keskeyttää huonon sään vuoksi.

MSA 220 on suunniteltu ja kehitetty ammattikäyttöön. Moottorisaha on kevyt ja ergonomisesti suunniteltu helppokäyttöiseksi useille eri käyttöalueille.

MSA 220 C-B

Moottori: EC
Akkumalli: AP 300 S
Teho:281 [Wh]
Paino: 3,0 kg
Paino terälevyn ja -ketjun kanssa: 3,7 kg
Akku: 36 V
Ketjunopeus: 24 m/s
Äänenpaine: 89 [dB (A)]
Ääniteho: 102 [dB (A)]
Tärinätaso oikea/vasen: 4,8 / 3,6 m/s2
Käyttöaika: 45 minuuttia (AP 300 S)


STIHL Group kehittää, valmistaa ja jakelee metsä- ja maatalouden, puutarhanhoidon ja maisemoinnin sekä rakennusalan ammattilaisille ja vaativille yksityiskäyttäjille tarkoitettuja moottorikäyttöisiä työkaluja. Tuotteiden jakelu tapahtuu yksinomaan valtuutettujen jälleenmyyjien kautta, ja siitä vastaavat 38 myynti- ja markkinointiyritystä, noin 120 maahantuojaa ja yli 45 000 jälleenmyyjää yli 160 maassa. STIHL on ollut maailman eniten myyty moottorisahamerkki vuodesta 1971. Yhtiö perustettiin vuonna 1926, ja sen kotipaikka on Stuttgartin lähellä oleva Waiblingen. Vuonna 2018 STIHL:in liikevaihto oli 3,78 miljardia euroa. Konsernilla on lähes 17 000 työntekijää noin 160 maassa.

Biotalous nojaa edelleen vahvasti metsäsektoriin

Tiedote. Julkaistu: 17.10.2019, 09:00
Luonnonvarakeskus

Biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt lähes samana kuluvalla vuosikymmenellä. Vuonna 2018 biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta oli 17 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia. Metsäsektori oli edelleen biotalouden tukijalka, jonka osuus biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä vastasi lähes 40 prosenttia. Biotalouteen työllistyneiden määrä kasvoi ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen.

Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2018 biotalouden tuotos oli 73 miljardia euroa, joka on 17 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta.  Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.

– Vuonna 2018 biotalouden toimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys oli 25,2 miljardia euroa, mikä muodosti 12 prosenttia kansantalouden arvonlisästä.  Kiintein hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi vuoden takaisesta kaksi prosenttia, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala

Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2018 metsäsektorin osuus biotalouden tuotoksesta oli 39 prosenttia. Elintarvikesektorin tuotos oli biotalouden toiseksi suurin (22 prosenttia). Elintarvikesektorin tuotos kiintein hinnoin tarkasteltuna oli noin kuusi prosenttia pienempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Rakennusalan korkeasuhdanne nosti puurakentamisen osuuden 16 prosenttiin biotalouden tuotoksesta. Muita biotalouden kasvavia aloja olivat biotalouden palvelut ja uusiutuvan energian tuotanto. Toistaiseksi näiden osuus biotalouden kokonaistuotoksesta jää pieneksi.

Biotalouden työllisyys koheni hieman

Vuodesta 2011 jatkunut biotalouden työllisyyden vähentyminen pysähtyi viime vuonna. Biotalouden työllisten määrä lisääntyi puoli prosenttia edellisvuodesta. Tosin samaan aikaan koko kansantalouden työllisten määrä kasvoi noin kolme prosenttia. Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 303 200 henkilöä, eli 12 prosenttia työllisten kokonaismäärästä.

Maatalous oli edelleen biotalouden suurin työllistäjä 65 300 henkilöllään, vaikka sen työllisten määrä on vähentynyt 20 900 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Koko metsäsektorin työllisten määrä oli 62 500 henkilöä, eli viidesosan biotalouden työllisistä. Muita tärkeitä työllistäjiä olivat puurakentaminen (64 400 henkilöä) ja elintarviketeollisuus (38 800 henkilöä).

Saavutetaanko biotalousstrategian tavoitteet?

Vaikka biotalouden työllisyys ei enää heikentynyt viime vuonna, on biotalouden työllisten määrä vähentynyt 13 500 henkilöllä vuosikymmenen alkuun verrattuna. Biotalousstrategian tavoite on luoda biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite näyttää tilaston valossa vaikeasti saavutettavalta.  Sen sijaan, strategian toinen tavoite biotalouden tuotoksen kasvattamiseksi 100 miljardiin euroon saavutetaan, mikäli biotalouden tuotos jatkaa kasvuaan nykytahtiin.

Infograafit ja tilasto

Biotalouden arvonlisäys toimialoittain 2018
Metsä- ja elintarvikesektori Suomen biotaloudessa 2018

Tilastotietokanta, biotalouden mittarit

Keskeisiä termejä 

Tuotos perushintaan koostuu kalenterivuoden aikana valmistetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Biotalouslaskelmissa ei arvioida markkinatonta tuotosta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut).

Työllisiksi luetaan kansantalouden tilinpidossa kaikki ne palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantotoimintaan. Tilastoinnin kattavuus on laajempi kuin työvoimatutkimuksessa, sillä tilinpidon työllisissä ei ole määritelty työllisten ikärajoja ja mm. varusmiehet/-naiset lasketaan kuuluviksi työllisiin.

Lisätietoja: 

Yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä, Luke, puh. 029 532 2107, etunimi.sukunimi@luke.fi

Biotalous lukuina luke.fi:ssä

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.