Ennätysjoukko kestävyyden edustajia päivittämässä PEFC:n metsävaatimukset – julkisen kuulemisen jakso on käynnistynyt

PEFC- metsäsertifikaatin vaatimusten tarkistustyössä on käynnissä ensimmäinen julkisen kuulemisen vaihe. Julkinen kuuleminen tarkoittaa, että kuka tahansa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostunut organisaatio tai henkilö voi 17.3.2020 saakka toimittaa kommenttejaan sisällön tarkistamisesta vastaavan standardityöryhmän käyttöön.

Kommentoitavana olevan luonnosversion sisältö esiteltiin seminaaritilaisuudessa, jonka avajaissanoissa PEFC Suomen puheenjohtaja Christina Gestrin esitti kiitokset tehdystä valmistelutyöstä ja luonnosversion valmistumisesta. ”Erityisen iloinen olen siitä, että tämän päivän tilaisuudessa on osallistujia myös muista kuin PEFC-standardityöryhmässä mukana olevista organisaatioista.”

Seminaarissa kuultiin Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikan alustus ilmastotavoitteista globaalisti, EU:n piirissä ja Suomessa. Suurimmat mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiselle Laurikka näki energiajärjestelmien globaalissa kehittämisessä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden osalta sekä hiilensidonnassa. Metsiä koskien Laurikka peräänkuulutti metsäkadon kääntämistä laskuun sekä metsien kasvun tehostamista, metsitystä ja tuhojen ennalta ehkäisyä.

Nyt kommentoitavana oleva luonnosversio, sähköinen palautelomake ja PEFC-seminaarin materiaalit on noudettavissa osoitteesta https://pefc.fi/standardityo/.

PEFC-standardityöryhmässä on vuosina 2019-20 ennätysmäärä – yhteensä 65 organisaatiota – päättämässä PEFC-metsäsertifioinnissa noudatettavien vaatimusten sisällöstä.


Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot:

pääsihteeri Auvo Kaivola
Suomen PEFC p. 040 076 5437
auvo.kaivola@pefc.fi

puheenjohtaja Christina Gestrin
Suomen PEFC p. 050 511 3121
christina.gestrin@gmail.com

https://pefc.fi/standardityo

https://pefc.fi

 

Mahdollisuuksien Metsä -salkku

Inspiroivan oppitunnin lisäksi koululle jää vierailulta tuotesalkku, joka esittelee metsäteollisuuden tuttuja ja uudempia tuotteita. Puurakentaminen on nyt uudistetussa salkussa aiempaa vahvemmin esillä.

Puolet nuorista pitää metsäalaa tärkeänä ilmastonmuutoksen torjumisessa – alan mahdollisuudet silti osin tuntemattomia

Metsäteollisuuden ekologiset tuotteet ja kestävä metsänhoito hillitsevät ilmastonmuutosta. Puolet nuorista pitääkin metsäalaa tärkeänä ilmastonmuutoksen torjumisessa (Nuorten metsäbarometri 2019), mutta moni ei tunne alan tarjoamia urapolkuja. Laaja koulukampanja tuo alan mahdollisuuksia näkyviksi maaliskuussa.

Metsäteollisuuden yhteisen Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjan tavoitteena on lisätä alan tunnettuutta. Kevään aikana toteutettavassa kampanjassa metsäalan ammattilaiset kertovat 8.-luokkalaisille alan opiskelu- ja työmahdollisuuksista, vastuullisuudesta sekä puusta valmistettavista tuotteista.

Vuodesta 2013 lähtien järjestetyssä kampanjassa on mukana 350 koulua. Ilmoittautumisten perusteella kampanja tavoittaa 28 000 oppilasta eli noin puolet ikäluokasta. Kouluissa käyvät lähettiläät työskentelevät metsäalalla hyvin erilaisissa tehtävissä tehdastuotannosta ylimpään johtoon.

– On erityisen hienoa, että kampanjassa on mukana hyvin erilaisista taustoista tulevia lähettiläitä. Ketkäpä olisivat parempia kannustamaan nuoria metsäalalle kuin ammattilaiset itse. Jokainen voi löytää urapolkunsa metsästä, sanoo kampanjaa koordinoiva Reetta Pilhjerta Metsäteollisuus ry:stä.

Kestävä tulevaisuus tarvitsee uusia tekijöitä

Metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 42 000 työntekijää, joista neljännes eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläköitymisten lisäksi investoinnit lisäävät osaavan työvoiman tarvetta.

Koulukampanjan ydinviesti on, että metsäalalla riittää töitä ja kouluttautumalla alalle pääsee kehittämään kestäviä ratkaisuja uusiutuvasta raaka-aineesta.

– Nuorten metsäbarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten yleisin huolenaihe. Metsäalalla tehdään merkityksellistä työtä kestävän tulevaisuuden eteen, Pilhjerta kertoo.

Metsäteollisuus ry koordinoi koulukampanjaa. Kampanjaa toteuttavat lisäksi Suomen Metsäyhdistys, DS Smith, Koskisen Oy, Kotkamills Oy, Metsä Group, Pölkky Oy, Sappi Finland I Oy, Stora Enso Oyj, Tornator Oyj, UPM Kymmene Oyj sekä Versowood Oy.

Lisätietoja: Reetta Pilhjerta, asiantuntija, osaaminen ja vetovoima p. 040 675 1765, reetta.pilhjerta@forestindustries.fi

Kampanjan sivusto: www.mahdollisuuksienmetsa.fi

Valutec varustaa Luvian Sahan tulevaisuutta varten

Valutec modernisoi Suomen suurimpiin yksityisiin sahoihin kuuluvan Luvian Sahan kolme kanavakuivaamoa. Mittava projekti saadaan täysimääräisesti päätökseen kesällä 2020.
– Investoinnilla vastaamme asiakkaidemme kysyntään sekä kapasiteetin lisääntymisen että aiempaa paremman kuivauslaadun myötä. Investoinnilla on myös muitakin myönteisiä vaikutuksia, kuten energiankäytön tehostuminen sekä toimintaympäristön työturvallisuuden parantuminen, sanoo Luvian Sahan toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska.

Projekti käsittää monia osa-alueita uusista pattereista, puhallinseinistä, lämmön talteenotoista, kuormansyötöistä aina elektroniikan ja lämpötilan mittauksen uudistamiseen.
– Modernisoinnin valinta on viisas ja pitkäkestoinen investointi silloin, kun sahalla on käytössä hyvät kuivaamorakennukset, joihin moderni tekniikka voidaan asentaa tehokkaasti. Luvialla tämä asia on kunnossa ja odotamme innolla projektia, sekä sitä, että voimme auttaa heitä tässä tulevaisuuspanostuksessa, Valutec Oy:n paikallisjohtaja Mikko Pitkänen sanoo.

Luvian Sahan ja Valutecin pitkä yhteistyö helpotti toimittajan valintaa Luvialla.
– Tiedämme, että Valutecissa pyritään jatkuvasti innovatiivisuuteen ja että sillä on kaikessa toiminnassaan pitkän aikavälin näkökulma. Valutec on myös vakaa ja luotettava kumppani, josta on kehittynyt kärkiyritys puunkuivauksessa. Tiedämme myös, että yritys suorittaa toimitukset erittäin täsmällisesti, oikea-aikaisesti ja oikealaatuisina, Veli-Matti Puuska sanoo.

Luvian Sahan vuosituotanto on noin 315 000 m3 ja liikevaihto noin 85 miljoonaa euroa. Suurin osa yrityksen tuotteista menee vientiin, tuotevalikoiman kattaessa sekä sahatavaran että jatkojalostetun puutavaran.
– Puutuotteiden käyttö sitoo erinomaisesti hiilidioksidia. Kestävästä kehityksestä tulee entistä tärkeämpää, mikä tulee edistämään puutavaratuotteiden suosion kasvua ja kysyntää. Katsomme positiivisesti tulevaisuuteen, Veli-Matti Puuska sanoo.

Projekti käynnistyy Luvian sahalla elokuussa 2020.Kyseessä on yhteistyöprojekti, jossa Luvia huolehtii itse kuivaamojen ulkoisista kunnostustöistä ja Valutec keskittyy teknisiin koneenosiin.


Lisätietoja:
Mikko Pitkänen, Suomen paikallisjohtaja
Valutec Oy
Puh.: +358 400 889 806
mikko.pitkanen@valutec.fi

Sopu mekaanisen metsäteollisuuden sekä puusepänteollisuuden työehdoista

Sahoille ja vaneritehtaille on saatu uudet työehdot, kun Metsäteollisuus ry ja Teollisuusliitto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan lauantaina antaman sovintoehdotuksen. Niin sanotut kiky-tunnit korvataan tuotannon kannalta paremmilla työaikaratkaisuilla. Lisäksi uudet työehdot sisältävät muita yritysten toimintamahdollisuuksia parantavia muutoksia.

Mekaanisen metsäteollisuuden sahojen ja vaneritehtaiden uudet työehdot mahdollistavat aiempaa paremmin tehtaiden jatkuvan käynnin. Niin sanottuja kiky-tunteja koskevaa kirjausta muutettiin, mutta työnantajan kannalta lisätuntien hyödyntämisen mahdollisuudet arkipyhäviikoilla säilyvät.

–Työaika sekä tehtaiden käyntiaika pysyvät ennallaan. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajenevat tehtailla huomattavasti, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Paikallisesti voidaan sopia tehtaiden jatkuvasta käynnistä aiempaa alemmilla kustannuksilla. Muutos on merkittävä, sillä vanhan sopimuksen mukaiset lisäkorvaukset tekivät keskeytymättömän käynnin niin kalliiksi, että työt sahoilla sekä vaneri- ja liimapuutehtailla keskeytettiin viikonlopuksi tai sunnuntaiksi.

–Nyt sahoilla ja vaneritehtailla voidaan parhaimmillaan lisätä tuotantoa. Ratkaisut tukevat työllisyyttä, sillä lisätuotanto voi mahdollistaa lisätyön tarjoamisen, Hollmén toteaa.

Suomalaisten tehtaiden kykyä vastata kysyntään parantaa myös vuosiloman sijoittelun vapauttaminen. Vuosilomaa voidaan jatkossa pilkkoa ja siirtää pidettäväksi kesän kysyntähuipun ulkopuolelle, mikä vähentänee myös tarvetta turvautua lomautuksiin sesongin ulkopuolella.

Sopimuksen palkkaratkaisu on 3,3 prosenttia 25 kuukauden sopimusjaksolla, joka päättyy 31. joulukuuta 2021. Sopimuksen piirissä on noin 10 000 työntekijää sahoilla ja vaneritehtailla.

Neuvottelujärjestelmässä valuvika

Sopu työehdoista tarkoittaa sitä, että Teollisuusliiton jo neljä viikkoa yhtäjaksoisesti kestäneet lakot mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyvät. Pitkistä lakoista on aiheutunut toimialalle merkittäviä haittoja.

Metsäteollisuus ry pitää Teollisuusliiton toimintaa neuvottelukierroksella poikkeuksellisen vastuuttomana. Teollisuusliitto ripustautui ideologisesti kiky-tunteihin ja jarrutti kuukausikaupalla sopimista.

–Sopu uusista työehdoista olisi voitu saada jo syksyllä, kun työrauha oli vielä voimassa. Työmarkkinajärjestelmässä on perustavanlaatuinen valuvika, kun tällainen toiminta on mahdollista, Hollmén korostaa.

Myös puusepänteollisuuteen saatiin uudet työehdot, kun Puusepänteollisuus ry ja Teollisuusliitto hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Kiky-tunnit korvattiin vastaavilla työaikajärjestelyillä myös muiden muassa puutalo-, huonekalu- ja kalustealan yrityksissä.

Visan uusi tuleminen – Visakoivun tunnettuutta ja teollista käyttöä edistämään julkaistiin verkkosivusto ja video

Visakoivu, joka on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali, halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Tavoitteena on, että ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään jatkossa uudella ja raikkaalla tavalla. 

Visan uusi tuleminen -hankkeessa on haluttu herätellä huomaamaan visakoivun puuaineksen kauneus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet tämän päivän kalusteissa ja sisustusesineissä, elektroniikkatuotteissa, liikkumisvälineissä sekä esimerkiksi koruissa ja asusteissa. Tavoitteena edistää visakoivun tunnettuutta ja erityisesti sen hyödyntämistä teollisessa tuotannossa uudella ja modernilla tavalla.

Ideoita ja innostusta herättämään toteutettiin

Verkkojulkaisussa ja videolla tuodaan esimerkkejä uudenlaisista visakoivutuotteista, kerrotaan visakoivun tarinaa visakoivikosta puumateriaaliksi, puuaihioiksi, viilumateriaaliksi ja valmiiksi tuotteiksi sekä innoste-taan ideoimaan uusia visakoivutuotteita.

– Visakoivu on monivivahteinen ja tunteita herättävä puulaatu. Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa, kertoo LADECin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle hankkeen tavoitteista.

– Hankkeessa toteutetulla videolla ja verkkojulkaisulla pyritään vaikuttamaan tunteiden kautta mieliku-vaan sekä tuomaan esikuvia ja inspiraatiota visakoivun uudenlaiseen hyödyntämiseen. Ei riitä pelkästään se, että materiaalia on saatavilla yhä enemmän, Kyle jatkaa.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin kertoo, että nyt luotu aineisto on poikkeuksellista brändityötä yhden puumateriaalin ympärillä. Visalla on kuitenkin materiaalina poikkeuksellista tarjottavaa suomalaisille yrityksille ajatellen vaikkapa kansainvälisille markkinoille suunnattavia tuotteita.


Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Tulevina vuosina mahdollisuudet visakoivun käyttöön olisivat hyvät, sillä 30-40 vuotta sitten istutetut visakoivikot ovat tulleet harvennusikään ja materiaalia tulee olemaan saatavilla.

Visakoivun uusi tuleminen -hanketta koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2018 – 31.12.2019 yhteistyössä Pro Puu ry:n ja Visaseura ry:n kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. www.curlybirch.com -verkkojulkaisua ylläpitää ja hallinnoi hankkeen päätyttyä Visaseura ry.