Ligniinillä käsitelty tuoli. Kuva: Fotoni Film & Communications.

Ligniinillä käsitelty tuoli. Kuva: Fotoni Film & Communications.

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.

Monet maat pyrkivät nykyisin korvaamaan rakennuksissa betonin puulla täyttääkseen kestävän kehityksen vaatimuksia. Esimerkiksi Ranskassa edellytetään, että kaikki uudet julkiset rakennukset valmistetaan vuodesta 2022 alkaen vähintään 50-prosenttisesti puusta tai muusta ympäristön kannalta kestävästä materiaalista.  

Puuta täytyy suojata auringonvalon ja kosteuden vaikutuksilta, joten puun käytön lisäämiseksi tarvitaan erilaisia pintakäsittelyaineita. Aalto-yliopiston kemian tekniikan tutkijat ovat kehittäneet ligniinistä turvallisen, edullisen ja tehokkaan puunsuojan puurakentamiseen. Ligniini on luonnon polymeeri, jota on runsaasti puussa ja muissa kasveissa. 

”Uusi puunsuoja on todella lupaava aine, koska se säilyttää puun luonnollisen rakenteen ja karheuden. Vettähylkivänä puunsuoja suojaa myös tahroilta ja auringon aiheuttamilta värimuutoksilta. Biopohjainen puunsuoja säilyttää erinomaisesti myös puun hengittävyyden,” kertoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tohtorikoulutettava Alexander Henn. 

Vaikka ligniiniä on saatavilla runsaasti, sitä pidetään usein sellunvalmistuksen ja biojalostusprosessien sivutuotteena. Maailmassa otetaan talteen joka vuosi noin 60–120 miljoonaa tonnia ligniiniä, josta 98 prosenttia poltetaan energiaksi. Ligniinillä on useita hyödyllisiä ominaisuuksia, mutta useimpien ligniinityyppien huono liukoisuus ja ligniinipohjaisten tuotteiden heikot ominaisuudet ovat toistaiseksi rajoittaneet sen kaupallisia sovelluksia.   

”Ligniini on pinnoitemateriaalina itse asiassa erittäin lupaava, koska sillä on monia etuja verrattuna tällä hetkellä käytössä oleviin synteettisiin ja biopohjaisiin pinnoitteisiin. Sillä on erinomaiset korroosiota ja jäätymistä estävät, antibakteeriset ja UV-säteilyltä suojaavat ominaisuudet. Jatkossa tutkimme muun muassa pinnoitteen joustavuuden kehittämistä”, kertoo Aalto-yliopiston professori Monika Österberg. 

Tällä hetkellä esimerkiksi puun, betonin, metallien ja komposiittien suojaamiseen yleisesti käytetyt mekaanisesti suojaavat pinnoitteet ovat öljypohjaisia, ja niissä on myös ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi männystä, pellavansiemenistä, kookospähkinöistä, soijapavuista ja risiinistä valmistetut kasviöljypinnoitteet voivat olla ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja, mutta ne eivät usein kestä kulutusta. Jotta nämä kasviöljyt olisivat ominaisuuksiltaan parempia, yhdistetään niitä usein synteettisiin materiaaleihin.  

Vastuullisemmin tuotetut ja myrkyttömät vaihtoehdot voivat auttaa pinnoiteteollisuutta noudattamaan uusia turvallisuusmääräyksiä. Esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää on säännelty siksi, että ne vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi myös otsonikerrokseen. Vastaavasti Euroopan unioni on rajoittanut joitakin pinnoiteteollisuudessa käytettäviä kemikaaleja, kuten epoksi- ja polyuretaanipinnoitteissa käytettäviä bisfenoli A:ta ja formaldehydiä ja syöpää aiheuttavaksi aineeksi luokiteltua titaanidioksidia, joka on yksi maaleissa yleisimmin käytetyistä pigmenteistä.  

Tutkimus julkaistiin ACS Applied Materials & Interfaces -lehdessä 15.7.2021.

Hirsimökkien kysyntä on kovassa kasvussa – suojaisa tunnelma vetoaa, nostalgiset piilopirtit ovat taas arvossa

Suomalaiset kaipaavat nyt mökille: Kiinnostus vapaa-ajan asuntoihin ja mökkirakentamiseen on kasvanut voimakkaasti koronapandemian myötä. Suomen tunnetuimman hirsitalovalmistajan Honkarakenteen uunituoreiden talouslukujen mukaan liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna 18%. Monet tutut arvot ovat palanneet, ja vapaa-ajan asunnolta halutaan nyt pesämäistä rauhaa ja yhteyttä luontoon.

Vastauksena mökkien nälkään Honkarakenne palautti huvilamallistoonsa kolme nostalgista ikisuosikkia uudistettuina. Perinteisten pyöröhirsien tilalla on raikas ulkoasu, ja suuret ikkunat yhdistävät sisätilan luontoon. Tallella ovat pyöröhirsimökkien lämminhenkisyys ja tehokas tilankäyttö.

”Vapaa-ajan rakentajat etsivät tällä hetkellä ennen kaikkea luontoyhteyttä”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Anne Mäkinen. ”Sisätilat avataan luontoon isojen ikkunoiden kautta ja huoneisiin luodaan näkymiä myös maiseman mielenkiintoisiin pienempiin yksityiskohtiin. Terasseille suunnitellaan mm. kesäkeittiöitä, paljuja ja uima-altaita. Välitiloihin ja toimintoihin sisä- ja ulkotilan rajalla kiinnitetään nyt huomiota. Vapaa-ajan asuminen tukee hyvinvointia.”

Hongan uutuushuviloiden juuret ovat takavuosien suosituissa Tähti-malleissa. Saimi, Aarni ja Naava on suunniteltu rakentajien toiveiden pohjalta ja niissä yhdistyvät suomalaisten toiveet vapaa-ajan asumiselle. Avaran tupakeittiön ja toimivien makuuneliöiden lisäksi nyt arvostetaan reiluja terasseja katon suojissa. Myös terassit avautuvat mökin kauneimpaan maisemaan. Mallit ovat pesämäisiä ja suojaisia – uuden ajan piilopirteissä muistuu mieleen lapsuuden mökkitunnelma.

Sisustussuunnittelija Laura Seppänen suosii ajattomuutta – ekologisen hirsikodin sisustusideat ovat kestäviä

Arkkitehtuurin pesämäisyys näkyy myös moderneissa hirsihuviloissa. Honkarakenteen uusi Halla mukailee kansainvälisesti suosittua kuorirakennetta. Talon virtaviivaisen kuoren sisään ja loivan katon alle jää suojaisa tila kulkureiteille ja terasseille.

Hallassa yhdistyvät selkeälinjaisen arkkitehtuurin ja ekologisen hirsitalon parhaat puolet. Yksitasoinen matala kuorimainen rakenne antaa poikkeuksellisen komeat raamit sisustussuunnittelulle”, sanoo Laura Seppänen, joka on luonut Hallaan ajattoman sisustuksen moodboardin.

Pintojen ja kalusteiden materiaalit, niiden tuntu, värit ja kuviot luovat sisätiloihin rauhaa ja tasapainoa, jotta ikkunapinnoista välittyvä maisema pysyy pääroolissa. Puun pariksi suunnittelija on valinnut eläväpintaista kiveä ja lämpimiä maan sävyjä. ”Suunnittelufilosofiassani painotan ekologisuutta, suosin kotimaista osaamista ja arvostan materiaaleja, jotka kestävät aikaa niin teknisesti kuin visuaalisestikin. Ajattomuudessa on kyse kokonaisuudesta. Siitä että rakennus, sen ympäristö ja kaikki kodin tilat pelaavat sisustuksellisesti hyvin yhteen”, Laura Seppänen sanoo.

Halla on samalla alku sisustussuunnittelijan ja Hongan pidemmälle yhteistyölle. ”Meillä on Hongan kanssa sama visio: luoda kauniita ja käytännöllisiä koteja suosien luonnonmateriaaleja”, hän kertoo. Seppänen tunnetaan myös tuoreesta some-ilmiöksi nousseesta aloitteestaan kehittää avoimuutta ja yhteistyötä rakennusalan toimijoiden välillä.

Hallan moodboard ja tammikuussa lanseerattu Honka Lux -huvilamallisto tarjoavat rakentajille kokonaisvaltaisempia näkökulmia sekä inspiraatiota ja tukea sisustamiseen. Honka Lux -mallistoon on suunniteltu kolme sisustuskonseptia niin, että sisätilat, rakennus ja luonto ovat eheästi yhtä. Lue lehdistötiedote Honka Luxista täällä.

Hirsi kasvattaa suosiotaan rakennusmateriaalina

Unelma suomalaisesta puusta rakennetusta hirsihuvilasta tai hirsiomakotitalosta näkyy Honkarakenteen viime vuoden tuloksessa: Pörssiin listautuneen perheyhtiön liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan 11 prosenttia. Kiinnostus hirteen rakennusmateriaalina on edelleen kasvanut. Suomen tilauskanta oli vuoden 2020 lopussa 44 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Hirsiosaamista maailmalle vievän yhtiön liikevaihdosta noin kaksi kolmannesta tulee Suomesta, ja reilun 60-vuotisen historiansa aikana Honkarakenne on toimittanut Suomeen ja maailmalle jo 85 000 hirsirakennusta. Pörssitiedote Honkarakenteen viime vuoden tuloksesta löytyy täältä.

Puun pihkaa suomalaisessa metsässä. Kuva: Ghada Hassan

Pihkan sisältämillä aineilla voidaan mahdollisesti parantaa MRSA-bakteerin aiheuttamia infektioita

MRSA on tällä hetkellä yksi nopeimmin kehittyvistä bakteereista, ja se aiheuttaa paljon erilaisia infektioita ihotaudeista vakavaan sydämen sisäkalvon tulehdukseen. Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt kehittäneet uudenlaisen biopolymeerin, joka joutuessaan kontaktiin MRSA-bakteerin kanssa tappaa sen lähes sataprosenttisesti. Biopolymeerissä on yhdistetty nanoselluloosaa yhdisteisiin, jotka ovat peräisin metsäteollisuuden sivuvirtana kerätystä puun pihkasta.

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) tarkoittaa mitä tahansa S. aureus -bakteerikantaa, jolle on kehittynyt vastustuskyky laajakirjoisille beetalaktaamiantibiooteille, kuten kloksasilliinille, metisilliinille ja floksasilliinille. MRSA-infektiolla voi olla moninaisia seurauksia, muun muassa krooninen haavainfektio, sepsis tai respiraattorihoitoon liittyvä keuhkokuume. MRSA on merkittävin kehon sisäisten lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvien kroonisten infektioiden aiheuttaja.

Ghada Hassan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta on väitöskirjassaan selvittänyt vastustuskykyisen Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin torjuntaan käytettävien biopolymeerien ja yhdisteiden valmistamista.

Nanoselluloosaa ja pihkasta saatuja yhdisteitä yhdistämällä Hassan kehitti uuden biopolymeerin, joka joutuessaan kontaktiin MRSA-bakteerin kanssa tappaa sen lähes sataprosenttisesti.

– Materiaali on bioyhteensopivaa, eikä sen havaittu olevan merkittävästi toksinen ihmisen verisoluille. Valmiste on sekä tehokas että turvallinen, sillä se tappaa bakteerisoluja, mutta ei vahingoita ihmisen soluja. Siksi sillä voi olla biolääketieteellisiä sovelluksia esimerkiksi osana ihmisten terveydenhoitoon käytettäviä kehittyneitä biomateriaaleja, kuten istutteita, verisuonistenttejä ja haavasiteitä, Hassan toteaa.

Grampositiivisten MRSA-bakteerien lisäksi Hassanin kehittämä materiaali tehoaa myös gramnegatiivisiin E. coli -bakteereihin. Näin ollen sen vaikutuskirjo on laaja, mikä voi auttaa laajentamaan mikrobeja tuhoavaa vaikutusta. Hassanin mukaan asiaa kannattaa tutkia lisää, sillä monet nykyisistä vaikuttavista aineista kohdistuvat vain jompaankumpaan bakteerityyppiin, ei molempiin.

Sivuvirrasta saatava pihka hyötykäyttöön

– MRSA:n leviämisen estäminen tämän kaltaisilla innovatiivisilla biomateriaaleilla on avainasemassa, jos Suomen metsäteollisuuden mahti halutaan palauttaa ennalleen. Ja tässä tapauksessa vieläpä tuotetaan jotakin arvokasta pihkasta, jota on aiemmin pidetty pelkkänä sivuvirtana tai peräti jätteenä, Hassan sanoo. Näin pihkan ja sen sisältämien yhdisteiden arvoa voidaan kasvattaa huomattavasti niin terveysvaikutusten kuin rahallisen arvonkin osalta.


Väitös:

Proviisori Ghada Hassan väittelee 20.2.2021 kello 10 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta ”Synthesis of Antimicrobial Surfaces and Compounds to Target Resistant Staphylococcus aureus”. (Väitös striimataan, ks. tarkemmat tiedot tapahtumakalenterista).

Vastaväittäjänä on Professor Miguel Castanho, University of Lisbon, ja kustoksena on professori Jari Yli-Kauhaluoma.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.


Uutisen kuva: Ghada Hassan

KEITELEEN KUMMISEDÄT PALAAVAT KEITELEEN KYLÄNRAITILLE

Keiteleen kuntakeskustaan valmistuu kesään mennessä Kylänraitti AR- polku, jossa pääsee perehtymään paikkakunnan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Lisätyn todellisuuden (AR) myötä kuntalaiset ja matkalaiset pääsevät tutustumaan muun muassa Keiteleen kummisetiin ja kunnan kehitystarinaan. Lisäksi reitin varrella esitellään Keiteleen kuntakeskustan tulevaisuusvisiota, jonka kantava teema on puurakentaminen.

Savonia AMK – opiskelijat toteuttivat syksyllä 2020 Keiteleen kunnalle kolme projektityötä, joiden tavoitteena oli visioida ja suunnitella Keiteleen kuntakeskustan tulevaisuutta puurakentamiseen nojaten. Nämä projektityöt tulevat vahvasti esille myös kesällä valmistuvalle AR – polulle.

– Savonia AMK – projektiryhmät tekivät syksyllä erinomaista työtä kunnan toimeksiantojen pohjalta. AR – polun tavoitteena on herättää kuntalaiskeskustelua kunnan kehittämisestä uudella tavalla. Samalla AR – polku toimii mainiona oppimisympäristönä lapsille ja nuorille sekä tukee myös kunnan markkinointityötä ja positiivista kuntakuvaa. Tuleva AR – polku tulee olemaan ainutlaatuinen elämys, lupaa Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

Näkyvimpänä Keiteleen tulevaisuusvisiossa on puuhybridikerrostalon rakentaminen vanhan kunnantalon paikalle. Puuhybridikerrostaloon on suunniteltu mm. tulevaisuuden kunnantoimisto, etätyö- ja opiskelutiloja, omistus- ja vuokra-asuntoja ja liiketiloja. Lisäksi kuntosalin mahdollisuutta mietitään. Keiteleen kunta jatkaa puuhybridikerrostalon ideointia yhteistyössä Savonia AMK:n kanssa opinnäytetyön muodossa.

Keiteleen kunta tekee AR-reittiä yhteistyössä E-kunta hankkeen, Keitele-Seuran, Keiteleen Kameraseuran ja Savonia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. AR – polun toteuttajana toimii Salmi Platform. Keiteleen Kylänraitti AR – polku valmistuu Äyräpääntien varrelle. Reitti tulee sisältämään kuusi lokaatiota aina Wanhalta Meijeriltä Rajakivelle saakka.


LISÄTIETOJA:

Juha-Pekka Rusanen
Keiteleen kunnanjohtaja

+ 358 50 355 5393
juha-pekka.rusanen@keitele.fi

www.keitele.fi

PUUN VIRTAA – Pro Puu -galleriassa 7.-30.1.2021

Antti Niemisen ja Samuli Poutasen kuvataidetta Pro Puu-galleriassa

Prosessi alkoi, kun UPM Kaukas Oyj antoi käyttöömme Vehkataipaleen kanavan pohjasta nostettuja lehtikuusitukkeja. Tukit olivat 1934-36 rakennetun kanavan pohjarakenteita, jotka poistettiin remontin yhteydessä. Tukkien pinta on virtaavan veden voimakkaasti syövyttämää, mutta heti pinnan alta löytyy kirkas pihkantuoksuinen puu. Puu osoittautui mainioksi veistomateriaaliksi.

Aloitimme syksyllä 2018 veistosprojektin, jossa työstimme tästä ainutlaatuisesta puusta veistoskokonaisuuksia yhdistäen veistetyn ja patinoituneen puun pintaa ja taottua metallia. Veistosten lähtökohtana on veden ja ajan kiertokulku, mutta jokainen teos on syntynyt vapaiden assosiaatioiden ja materiaalin tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Isompien veistosten tekemisen ohessa syntyi myös sarja korutaideteoksia, joissa vanhasta puusta poimitut detaljit saavat rinnalleen hopeaa, meripihkaa ja vuorikristallia.

Yhteistyömme uppopuun parissa jatkuu tämän näyttelyn jälkeen, kuvataiteen oheen syntyy uniikkihuonekaluja ja –valaisimia.

Näyttelymme oli esillä syksyn 2020 lappeenrantalaisessa luonto- ja tiedekeskus Saimaariumissa.

Antti Nieminen on taipalsaarelainen taideseppä ja kuvanveistäjä. Antti Niemisen tuotanto on hyvin laaja-alaista kattaen niin kuvataidetta, korutaidetta, julkisia teoksia ja yksityistilaustöitä. Luonto ja ympäristö ovat aina olleet hyvin tärkeitä innoittajia, joten Saimaa-aiheisten teosten kanssa työskentely on ollut erityisen mieluisaa.

Samuli Poutanen on lappeenrantalainen kuvanveistäjä, rakennusrestauroija ja muusikko. Niin kuvataiteessa kuin rakennusmateriaalinakin Samulin lempimateriaali on puu. Antti Nieminen tiesi Samulin intohimon niin puunveistoon kuin Saimaan järviluontoon, joten yhteistyön aloittaminen oli luontevaa.


Lisätietoja

Antti Nieminen
taideseppä, kuvanveistäjä
+ 358 400 425 949
www.vaskitsa.com

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Pro Puu – keskus / Galleria – Myymälä – Liitosten Arkki
Satamakatu 2 A / 15140 Lahti
puh. 050 321 2667 / galleria@propuu.fi
www.propuu.fi