Pohjoismaat ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä, joten ei ole yllättävää, että kriteerit pohjoismaisen Joutsenmerkin saamiseksi ovat maailman tiukimipia. REHAU:n reunanauhavalikoima RAUKANTEX PP sekä PP-reunanauhat RAUKANTEX eco ja evo täyttävät nyt pohjoismaisen Joutsenmerkin vaatimukset. Tämä on erittäin myönteinen asia ympäristön, kaikkien REHAUn pohjoismaisten asiakkaiden ja kaikkien Pohjoismaihin huonekaluja toimittavien kannalta.

RAUKANTEX PP -reunanauhavalikoima valmistetaan nykyaikaisesta polymeerimateriaalista polypropeenista (PP). Reunanauhavalikoimassa yhdistyvät niin muotoilu- ja käsittelyedut sekä kloorittomat, UV-stabiloidut koostumukset sekä REACH-asetuksen mukaiset tartunta-aineet. Tästä syystä ne täyttävät kaikki EU:n kemikaaliasetuksen ehdot. Sitä voidaan käyttää monissa kohteissa: toimistoissa, asuintiloissa, kylpyhuoneissa ja keittiöissä sekä messuosastojen rakentamisessa ja jopa myymälöiden sisustamisessa. Reunanauhan koostumuksen vuoksi sitä on helppo työstää ja se on myös helppo kiinnittää hyvinkin erimuotoisiin osiin. Erinomaisen kemiallisen kestävyytensä ansiosta PP soveltuu käytettäväksi jopa laboratoriokalusteissa.

Näiden ominaisuuksien ansiosta RAUKANTEX PP ja RAUKANTEX eco- ja evo-tuotesarjat ovat keväästä 2024 lähtien täyttäneet pohjoismaisen Joutsenmerkin vaatimukset. Pohjoismaisen Joutsenmerkin ovat kehittäneet Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti, ja se on yksi maailman tiukimmista ympäristösertifikaateista. Sertifikaatti on saatavilla yli 60 tuoteryhmän tuotteille, jotka täyttävät erittäin vaativat ympäristönsuojelun, laadun ja turvallisuuden vaatimukset. Huonekalujen ja kalusteiden osalta tämä tarkoittaa, että ne on valmistettava uusiutuvista ja mahdollisuuksien mukaan kierrätetyistä materiaaleista. Pohjoismainen Joutsenmerkki kattaa huonekalun koko elinkaaren valmistuksesta hävittämiseen – ja siihen sisältyvät kaikki sen osat.

Lisätietoja

Eteläpohjalaislähtöinen helakonserni HtF Group on nimittänyt liiketoimintajohtajakseen Pasi Kallion. Kallio saa johdettavakseen HTF Groupin helaliiketoiminnan ja hän vastaa Suomen Helakeskuksen ja Helatukku Finlandin operatiivisesta johtamisesta. Kallio aloittaa tehtävässään välittömästi ja liittyy samalla HtF Groupin partneriksi.

– Pasi Kallio on yksi hela-alan verkostoituneimmista myynnin rakentajista Suomessa ja Pohjoismaissa. Kun yhdistämme HtF Groupin innovatiivisuuden, monipuolisen portfolion ja kasvuvalmiuden Kallion kansainväliseen kokemukseen ja alan tuntemukseen, on lupa odottaa suuria, konsernin toimitusjohtajaksi siirtyvä Ari Pölkky toteaa.

– Olen innoissani siitä, että pääsen osaksi HtF Groupin tekemisen meininkiä. Paljon hyvää on jo tehty ja kasvutarina saa nyt uuden luvun. Positio on äärimmäisen kiinnostava ja pystyn toteuttamaan siinä osaamistani parhaan kykyni mukaan, sanoo Pasi Kallio.

Kallio siirtyy HtF Groupiin saksalaisen Häfele SE & Co KG:n Suomen sivuliikkeen johtajan paikalta. Sitä ennen hän toimi suomalaisen teräsalan muotoiluyrityksen Stalan myynti- ja markkinointi- sekä toimitusjohtajana, kirittäen yrityksen tuloksen 8,5 vuoden aikana yli satakertaiseksi. Työuralta löytyy myös pesti Grassin myyntipäällikkönä Suomessa – hela-alan suuret nimet ovat Kalliolle tuttuja monista eri rooleista.

– Kallion intohimo hela-alaan ja Stalalla, Grassilla ja Häfelellä kerrytetty kokemus tulee auttamaan asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan entistä paremmin. Olemme olemassa asiakkaitamme varten ja Pasin liittyminen HtF Groupiin vahvistaa entisestään osaamistamme ja luotettavuuttamme. Asiakkaamme saavat tästä valtavan hyödyn, Pölkky sanoo.

– Olen toiminut hela-alalla lähes koko työurani. Helakaupan rooli suomalaisen puusepän- ja rakennusteollisuuden kehityksen mahdollistajana on kiehtova – on meidän vastuullamme tarjota asiakkaillemme tuotteita, joiden avulla voi pärjätä taistelussa tuontikalusteita vastaan, mielellään jo ennakkoon. Digitalisaation myötä tieto uusista tuoteratkaisuista ympäri maailmaa on jokaisen saatavilla. HtF Group kantaa tätä vastuuta rohkeasti panostaen esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja omaan peilien ja valaisimien tuotantoon, Kallio kertoo.

HtF Groupiin kuuluvat Helatukku Finland Oy ja Suomen Helakeskus Oy, valaistukseen ja sähköön erikoistunut tukkuliike KVS Oy sekä ohjelmistoratkaisuja kehittävä MP-Tietosovellukset Oy.

Operatiivisen johtajan rekrytoinnin myötä konsernissa järjestellään uudelleen myös muun yrittäjäkolmikon vastuita: Ari Pölkky siirtyy koko konsernin toimitusjohtajaksi, Mika Sumuvuori taloudesta ja kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja Jani Uura tuotannosta ja logistiikasta vastaavaksi johtajaksi.

– Meillä on takana upea yrittäjäura, josta olemme ylpeitä. Meillä on mahtava, osaava henkilökunta. Edessä on upea tulevaisuus, ja tuskin maltamme odottaa, millaiseksi se Pasin myötä laajentuvalla tiimillämme muodostuu, Pölkky toteaa.

/ STT

Kiimingin Kaluste Oy on valittu vuoden 2023 puuteollisuusyritykseksi Puuteollisuus ry:n vuosikokouksessa Turussa perjantaina 26.5. Valintaperusteina palkinnolle on yrityksen hyvä maine ja tunnettuus markkinoilla sekä taloudellisesti kannattava liiketoiminta. Oulussa sijaitseva Kiimingin Kaluste on esimerkillisesti toiminut erikoiskalustamisen saralla ja on tunnettu hyvin kotimaassaan.

50 vuotta alalla toiminut perheyritys on onnistunut kehittämään omaa toimintaansa laajasti. Kiimingin Kaluste on perustanut toimintaa tukevia yrityksiä muun muassa levyn pinnoittamiseen, esimerkiksi Ruotsissa.

Vuoden Puuteollisuusyritys palkitaan Lignum Fennicum – palkinnolla, jonka on suunnitellut Mia Waire ja toteuttanut Pertti Lehtinen.

Vuoden Puuteollisuusyritys palkinnon myöntää Puuteollisuus ry, joka on Suomen johtava hirsitalo-, huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden edunvalvoja. Puuteollisuus ry on sekä Suomen Yrittäjien toimialayhdistys sekä Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen. Yhdistyksellä on noin 270 jäsenyritystä ja jäsenien yhteenlaskettu liikevaihto noin 1,3 miljardia euroa.

Päijät-Hämeen Yrittäjät palkitsi Vuoden Yrittäjä 2022 -palkinnolla Korvenranta Oy:n sisarukset Arto, Jarkko, Jyrki, Kari ja Petri Korvenrannan sekä Pirjo Haverisen 8.10.2022 Sibeliustalossa.

Yli satavuotiaan perheyrityksen vahvuus on sisarusten kesken jaettu vastuunkanto yhdistettynä mutkattomaan ja avoimeen toimintatapaan. Järvelässä vuodesta 1919 lähtien toiminut puusepäntehdas aloitti toimintansa valmistamalla ovia ja ikkunoita. Pitkän historiansa aikana yritys on muun muassa valmistanut kaksi puista linja-autonkoria, toimittanut puutavaran Linnanmäen vuoristorataan ja tehnyt julkitilojen kalusteita esimerkiksi Kantaravintoloille ja Cumulus-hotelliketjulle.

Nykyisin Korvenranta Oy toimii alihankkijana useille toimialoille. Yritys keskittyy kolmeen osaamisen alueeseen: Kalustekomponenttien sopimusvalmistus, projektikalusteet ja levyjen CNC-työstö. Korvenrannan tunnettuun laatuun kuuluu myös olennaisesti työntekijöiden arvostaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen yrityksessä. Yritys työllistää 25 asiansa osaavaa ammattilaista.

Valintaraati nosti esille historiallisen perheyrityksen, jossa yrittämisen ydinperusta – perhe, osaaminen ja laatu – on pysynyt muuttumattomana jo vuosisadan. Sisukkuudesta syntynyt sukupolvien yli kantava osaaminen ja yrittäjähenki ovat tuottaneet työtä ja elinvoimaa ympäristöönsä vuosikymmenestä toiseen.

Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkinto annetaan vuosittain menestyksekkäälle päijäthämäläiselle yrittäjävetoiselle yritykselle. Yrityksen valitsee Päijät-Hämeen Yrittäjien hallitus.

Lisätietoja:

Jarkko Korvenranta, yrittäjä, Korvenranta Oy, puh. 040 558 8097
Juha Tähkänen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, puh. 0400 938151
Heta Vihervirta-Vuontelo, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, puh. 0400 854 995

Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle.

Suomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi.

”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten.
Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä.

”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä.

Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen.

”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.”

Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja.

Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan.
Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua.

Koko artikkeli Metsälehden verkkosivuilta