Pukkeja vanerista – Pro Puu -galleriassa 8.-30.7.2020

Varasin galleria tilan jotta voisin hetken olla irti arkisesta tekemisestä. Yrittäjänä toimimisessa tärkeintä on aina asiakkaiden palveleminen ja aikaa omien ideoiden toteuttamiseen jää vähän. Yrittäminen pakottaa myös kaikessa tekemisessä huomiomaan kaupalliset näkökulmat. On hiottava laatua ja hintaa. Yritettävä löytää kuluttajaa miellyttävä muotoilu ja materiaalit ym.

Vastapainoksi halusin tehdä jotain nikkaroinnin hengessä. Tämä toteutui niin että töissä leikkasin kappaleet irti vanerista vesileikkurilla, mutta vein ne aina kotiini ja hion, maalasin ja kasasin niitä terassilla tai sateen sattuessa olohuoneessa. Tarkkailin eri versiota asettelemalla niitä kotiini. Nikkarointi on minusta kivaa ja tahtoisin sen säilyvän ja löytävän paikkansa jokaisen ihmisen arjessa. Jatkossa varmasti suunnittelen enemmänkin nikkaroijille sopivia tuotteita. Eli tämän näyttelyn avulla löysin uuden kiinnostavan alueen joskus raskaaltakin tuntuvan yrittämisen rinnalle.

Näyttelyn tarkoitus on ollut kehittää vanerilevystä valmistettavia pukkeja jotka nikkaritaitoinen henkilö voi itse tehdä. Tarvitaan vain pora, kuviosaha ja hiomapaperia. Pukkeja on kaksi eri mallia: Pakkipukki jossa voi säilyttää työkaluja tai askartelutarvikkeita. Ja pöytäpukki voidaan asentaa sekä pienen pyöreän pöydän jalustaksi että pitkän suorakaiteen muotoisen kannen jalustaksi.


Hienopuuseppä Heikki Saastamoinen

s.1962. Heinolassa
Puusepänalan yrittäjä vuodesta 1991

Hienopuuseppä Heikki Saastamoinen syntyi Heinolassa, vilkkaassa metsäteollisuuskaupungissa, jossa tukit uivat tehtaille. Hän viehättyi varhain vanerista raaka-aineena, johtuen sen monipuolisista ominaisuuksista. Uransa alusta 1980-luvulta lähtien hän on työskennellyt maineikkaiden suunnittelijoiden kanssa yhdistäen suunnittelun ja laadukkaat tuotantomenetelmät.


Näyttelyaika: 8.-30.7.2020
Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14
@Pro Puu-galleria, Satamakatu 2 A, Lahti

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Pro Puu – keskus / Galleria – Myymälä – Liitosten Arkki
Satamakatu 2 A / 15140 Lahti
puh. 050 321 2667 / galleria@propuu.fi
www.propuu.fi

Pro Puu -keskus on avoinna
ma-pe 10-17, la 10-14
Tervetuloa!

Puukauppa jäljessä edellisvuosista − sähköiset työkalut ahkerasti käytössä

Tammi-kesäkuussa 2020 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puun ostomäärä yksityismetsistä oli 18 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuusta lähtien puukauppaa on käyty edellisvuoden tahtiin. Sähköisten työkalujen käyttö tuo merkittäviä etuja puukauppaan.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa puuta yksityismetsistä 13,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 7,4 miljoonaa kuutiota, eli 20 prosenttia vähemmän ja tukkien ostomäärä 5,7 miljoonaa kuutiota, eli 25 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Havutukkien kantohinnat olivat kesäkuussa 3−5 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koivutukin ja mäntykuidun kantohinnat olivat 2 prosenttia alemmat kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Kuusikuidun kantohinta oli prosentin korkeammalla tasolla ja koivukuidun prosentin alemmalla tasolla kuin vuosi sitten.

Kesäkuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 37 ja 60 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta, ja vaihteli 31 ja 48 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 10 ja 25 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Sähköiset työkalut tuovat monia etuja puukauppaan

Metsäalan sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä puukaupan avoin markkinapaikka Kuutio.fi, jonka puun myyjä- ja ostajatahot ovat rakentaneet yhdessä.

−Kuution avulla metsänomistaja voi myydä puuta joko omatoimisesti tai metsäammattilaisen avulla. Korona-aikanakin puukaupan on voinut hoitaa turvallisesti verkossa ilman suoraa kohtaamista, kertoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Monet sähköiset palvelut, myös Kuutio, hyödyntävät avointa metsätietoa metsien hoidon ja käytön suunnittelussa.

−Kun Kuutio integroidaan ammattikäyttäjien järjestelmiin, sähköisten tietojen hyödyntäminen paranee. Nyt onkin tärkeää saada rajapinnat kuntoon siten, että puun ostajat ja välittäjät saataisiin mahdollisimman kattavasti mukaan. Tuolloin turhat välivaiheet ja ylimääräinen työ sekä virheet jäävät pois ja toiminta tehostuu, Niemi sanoo.


Lisätietoja:

Karoliina Niemi, metsäjohtaja, puh. 050 567 9093
Anu Islander, metsäasiantuntija, puh. 040 729 3678

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 140 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia isompi kuin puisen – puukerrostaloja rakennetaan nyt erityisesti Tampereella

Puu on kerrostalon rakennusmateriaalina Suomessa vielä harvinainen.

Uusi puukerrostalo on vielä melko harvinainen näky, mutta niiden määrä kasvaa tasaisesti.

Eniten puukerrostaloja rakennetaan tällä hetkellä Tampereella, jossa varmoja ja todennäköisiä hankkeita on vireillä yhteensä kymmenen.

Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr) on kärkisijaan tyytyväinen.

– Kyllähän se hyvältä kuulostaa, vaikka luvut ovat vielä pieniä.

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa oli viime marraskuussa rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 vähintään kolmekerroksista puukerrostaloa. Se on suhteellisen vähän.

Puu on Suomessa yleinen, tunnettu ja arvostettu rakennusmateriaali, mutta kerrostalomarkkinoilla betoni jyrää edelleen.

Ympäristöministeriön arvion mukaan pientaloista lähes 90 prosenttia on puurunkoisia. Rivitaloistakin noin 60 prosenttia tehdään puusta, mutta kerrostaloista puisia on vain noin kuusi prosenttia.

Tulevaisuuden rakennusmateriaali

Yksi Tampereelle jo valmistuneista uusista puukerrostalokohteista on Härmälässä. Yksiöt ja kaksiot tekivät kauppansa kolmessa kuukaudessa.

Rakennuttajalle kohde oli ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Lehto Asuntojen hankepäällikkö Hannu Tuohi uskoo puukerrostalojen yleistyvän edelleen.

– Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali. Puukerrostaloja tuskin nähdään aivan kaupunkien keskustoissa, mutta esimerkiksi kantakaupungissa on paljon mahdollisuuksia.

Hänen mukaansa alan yritysten pitää saada lisää kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta, mutta myös valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan apua.

– Tampereen kaupunki on tehnyt konkreettisia asioita puurakentamisen hyväksi, siitä pitää antaa kiitosta.

Puukerrostalojen rakentamista on Tampereella edistetty muun muassa kaavoituspäätöksillä.

Puurakentaminen pienentää ilmastopäästöjä

Tampere ja 13 muuta Pirkanmaan kuntaa ovat mukana hankkeessa, joka pyrkii lisäämään puun käyttöä kerrostalojen rakennusmateriaalina.

Kuntien lisäksi mukana ovat Metsäkeskus, Tampereen yliopisto ja useat rakennusalan yritykset. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla joka kymmenes uusi kerrostalo rakennettaisiin puusta.

Tampereen kaupungin apulaispormestarin Jaakko Stenhällin mukaan puukerrostalojen suosimiseen on hyvä syy.

– Itse ajattelen eniten sitä, että hiilijalanjäljen piikki rakentamisvaiheessa jää pienemmäksi, kun betoni korvataan puulla. Puurakentamisen hiilijalanjälkeä on myös laskettu.

Teknologian tutkimuskeskus VTT vertasi Helsingissä rakennettuja, pohjaratkaisultaan identtisiä puisia ja betonisia kerrostaloja. VTT:n laskelman mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki oli noin 75 prosenttia suurempi kuin puusta tehdyn kerrostalon.

VTT:n arvion mukaan puurakentamista Euroopassa edistävät muun muassa biotalouden kasvu ja ilmastopolitiikka. Jarruttavia tekijöitä sen sijaan ovat puurakentamisen verrattain korkeat kustannukset ja suurten yritysten muutosvastarinta.

Opiskelijat asumaan puukerrostaloihin

Tampereella puukerrostalojen rakentamiseen osallistuu vahvasti myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas.

Säätiöllä on vireillä useampi iso puukerrostalohanke eri rakennuttajien kanssa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan viereen alkaa todennäköisesti jo loppuvuonna nousta kahdeksankerroksinen, puumoduuleista rakennettava opiskelijatalo.

Toasin toimitusjohtajan Kirsi Kosken mukaan säätiö haluaa olla mukana puukerrostalorakentamisen edistämisessä. Toasin hallitus on päättänyt, että rakennusmateriaalia harkitaan joka kohteessa tarkkaan.

– Yritämme hakea realistisia toteutustapoja, niin ettei hintalappu nouse liian korkeaksi. Haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ainakin niin, että emme vie sitä väärään suuntaan.

Valtio tukee puurakentamista eri tavoin

Paikallisten hankkeiden lisäksi puukerrostalojen rakentamista halutaan edistää myös valtiotasolla. Rakennuttajille on tarjolla konkreettisia porkkanoita.

Muutama viikko sitten esimerkiksi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ilmoitti, että puun käyttöä edistetään valtion tukemassa ARA-asuntotuotannossa:

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä asuntojen, julkisten rakennusten ja suurien rakenteiden kuten siltojen ja hallien rakentamisessa.

Taustalla on Suomen ympäristö- ja ilmastostrategia. Rakentamisen hiilijalanjälkeä pitää pienentää, jotta kova tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali olisi mahdollista saavuttaa.

Kiilto ja Woodly aikovat tuoda markkinoille uudenlaiset puupohjaiset pakkaukset kuluttajatuotteille

Kemianteollisuuden tuotteita valmistava Kiilto ja uudenlaisen puuselluloosaan perustuvan muovin kehittänyt suomalainen Woodly lähtevät yhdessä kehittämään Woodly-pakkauksia Kiillon valmistamille kodinpuhdistusaineille. Tavoite on lanseerata ensimmäiset uudenlaiset pakkaukset vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kiilto on asettanut tavoitteekseen olla alansa ympäristöjohtaja ja ekologiset tuotepakkaukset ovat yksi konkreettinen teko, jolla tavoitteeseen päästään. Woodly puolestaan pyrkii vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä tarjoamalla ekologisemman vaihtoehdon tavanomaiselle fossiiliperäiselle muoville.
Kiilto on suomalaisten tuntema ja arvostama brändi, jolla on selkeät ympäristövastuullisuuden tavoitteet. Meidän tehtävämme Woodlyssa on auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa pakkausten osalta. Yhteistyön julkistaminen on tärkeä merkkipaalu matkalla kohti ekologisempaa tulevaisuutta, kertoo Woodly:n toimitusjohtaja Jaakko Kaminen.

Kiillon tavoitteena on, että 70 prosenttia pakkauksista on kierrätysmateriaaleista tai uusiutuvista materiaaleista valmistettuja tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2025 mennessä. Woodlyn päämateriaalina käyttämä selluloosa on peräisin vastuullisesti hoidetuista ja FSC-sertifioidusta metsistä. Puupohjaista muovia voidaan käyttää useisiin eri pakkaussovelluksiin ja valmistaa samoilla menetelmillä kuin tavanomaista fossiiliperäistä muovia. Käytön jälkeen Woodly-pakkaukset voidaan lajitella muovinkeräykseen.
Meille on tärkeää tehdä ympäristöarvomme näkyväksi konkreettisin teoin. Monen muun yrityksen tavoin olemme jo julkistaneet tavoitteemme tuotepakkausten ekologisuuden osalta. Markkinoilla ei kuitenkaan ole vielä meille sopivia, fossiilittomia, ratkaisuja tarjolla, joten lähdemme kehittämään niitä yhdessä Woodlyn kanssa, sanoo Oili Kallatsa, Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja.

Uudenlaisten pakkausten kehitystyö on käynnissä.

 

Koskisen Oy suunnittelee noin 35–40 miljoonan euron uutta sahaa Kärkölän Järvelään

”Uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi”

Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2020 aikana. Uusi saha siirtyisi keskustaajamasta neljän kilometrin päähän sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen

Koskisen Oy:n Kärkölän Järvelään suunnitteleman uuden sahalaitoksen vuosikapasiteetti on 365 000 kuutiometriä ja se käynnistyisi vuonna 2022.

Koskisen Oy suunnittelee suurta noin 35–40 miljoonan euron sahainvestointia Järvelään Kärkölän kuntaan, yhtiö tiedottaa.

Investointipäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden aikana. Uuden sahalaitoksen vuosikapasiteetti on toteutuessaan 365 000 kuutiometriä ja se käynnistyisi vuonna 2022. Vientituloja investointi kasvattaisi 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna Koskisen Järvelän tuotantolaitoksen havusahatavaran vuosituotanto oli noin 294 000 kuutiometriä, ja kaikkien sahojen yhteenlaskettu havusahatavaran vuosituotanto noin 350 000 kuutiometriä.

Yhtiön mukaan investointi tuo selkeän parannuksen Koskisen nykyisen sahalaitoksen tuottavuuteen uusilla laite- ja digitalisaatioratkaisuilla. Uusi saha mahdollistaa myös entistä laajemman tukkien läpimittaluokkien käytön sahauksessa.

”Meillä on Järvelässä Suomen suurin mekaanisen puunjalostuksen keskittymä ja sahaprosessiin integroitu jalostuskapasiteetti. Yhdessä tehokkaamman sahaamisen kanssa vastaamme entistä paremmin kasvavaan puutuotteiden kysyntään”, toteaa Koskisen Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.

Sneckin mukaan uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi.

”Valmistamme puusta levytuotteita ja sahatavaraa, eli käytännössä hiilivarastoja, jotka sitovat hiiltä vuosikymmeniksi. Prosessissa syntyy myös muita biopohjaisia jakeita niin valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi kuin polttoaineeksi energialaitoksille.”

Myöhemmin uuden sahan vuosituotanto on mahdollista nostaa jopa 500 000 kuutiometrin tasolle. Metsä Groupin Rauman jättisahan on suunniteltu pääsevän 750 000 kuution vuosituotantoon.

Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 30.6.2020