Teollisuusliitto viittaa kintaalla sahojen ja vaneritehtaiden kilpailukyvylle

Metsäteollisuus ry pitää Teollisuusliiton sunnuntaina antamaa ilmoitusta kaksiviikkoisen lakon pidentämisestä viikolla vastuuttomana. Teollisuusliitto on jo pitempään osoittanut toimillaan, että sitä ei kiinnosta sopiminen vaan pelkästään lakkoilu.

– Metsäteollisuus ry on valmis hakemaan ratkaisua myös Teollisuusliiton kanssa mahdollisimman nopealla aikataululla. Neuvottelutulos syntyy vasta, kun saamme sovittua kustannuskilpailukykyä parantavista työehdoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtonen sanoo.

Teollisuusliito ei ole ryhtynyt aitoihin neuvotteluihin ja yhdessä sopimiseen, vaan se alkujaankin katkaisi mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelut kesken yhdessä sovittua neuvotteluprosessia. Teollisuusliitto on levittänyt virheellisiä tietoja työnantajien esityksistä, ja yrittänyt rajata tes-kierroksen koskemaan pelkästään kiky-tuntien kohtaloa.

Sahojen ja vaneritehtaiden kilpailukykyä pitää parantaa työajan lisäksi muita työehtoja kehittämällä. Suomalaiset sahat ja vaneritehtaat kilpailevat huomattavasti alhaisemman kustannustason alueiden, kuten Baltian, Puolan ja Venäjän, tuotannon kanssa. Esimerkiksi Viroon verrattuna työvoimakustannukset ovat Suomen vaneritehtailla noin kolminkertaiset.

Teollisuusliitto aloittaa maanantaina kolmeviikkoiseksi pitkittyvän lakkonsa yli 40:llä mekaanisen metsäteollisuuden tehtaalla, kuten sahoilla ja vaneritehtailla. Se järjesti vastaavia lakkoja jo joulukuussa mekaanisessa metsäteollisuudessa ja muualla vientiteollisuudessa.


FAKTA

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Metsäteollisuus ry on metsäteollisuutta Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää metsäteollisuuden kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä ja myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. Siihen kuuluu noin 200 000 jäsentä, joista 76 prosenttia on miehiä ja 24 prosenttia naisia. Jäsenemme työskentelevät 35 sopimusalalla. Liitto on Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön, eli SAK:n, jäsen.

Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.[1] Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.


Kommentti

Lakko kertoo karua kieltä siitä, miten kaukana yrittäjä ja palkansaaja ovat tällä alalla toisistaan. Lakko tulee aiheuttamaan etenkin pienille ja keskisuurille alan yrityksille tappioita, joiden paikkaamiseen menee pitkään. Ketä se hyödyttää? Uutisten mukaan sopimusneuvotteluissa syyksi on annettu kiky-tunnit. Eli siis puoli tuntia viikossa… 6 minuuttia päivässä lisää työaikaa. Yrittäjät tekevät keskimäärin 24 tuntia enemmän töitä viikossa kuin tavallinen palkansaaja. Miten tähän on tultu? Mikä tätä järjetöntä toimintaa ohjaa? Pelko? Vallan halu. Ammattiliittojen halu pitää kiinni saavutetusta asemastaan, vaikka yhteiskunta on muuttunut todella paljon. Palkansaajille on jäänyt menneisyydestä paljon sellaisia etuja, joilla ei ole tämän päivän kilpailukyvyn kanssa mitään tekemistä. Ikuinen keskustelun aihe pekkaset, sekä kesälomarahat, joita yrittäjät/työnantajat ovat mukisematta maksaneet vuosikausia ei riitä, pitää saada enemmän. Nyt vakuutusyhtiöt ovat myyneet yrittäjille kalliin vakuutuksen ostettavaksi jokaiselle työntekijälle, jotta tämä voi hoidattaa sairauden tai onnettomuuden kohdatessa itsensä parhaalla mahdollisella tavalla, yksityisellä terveysasemalla kuntoon. Nämä ovat hyviä asioita, on tärkeää pitää työntekijöistään huolta. Mutta mihin perustuu järki siitä, että aiheutetaan näille yrityksille suuria ongelmia ja tappioita 6 minuutin vuoksi? En ymmärrä enkä oikein pysty hyväksymään.

Jätkäsaaren koulun keskusaula saa luonnonvaloa kattoikkunoista

Jätkäsaaren koulun keskusaula saa luonnonvaloa kattoikkunoista. (Kuva: Pyry Kantonen)

Suomalaistoimisto Royal Academy Dorfman Award -arkkitehtuuripalkinnon finalistiksi

AOR Arkkitehdit on valittu arvostetun brittipalkinnon finalistiksi. Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan arkkitehtitoimisto on ainoana eurooppalaisena neljän palkintoehdokkaan joukossa. Voittaja julkistetaan Lontoossa 17. maaliskuuta.

Royal Academyn nyt kolmatta kertaa jakaman Dorfman Awardin tarkoitus on nostaa esiin nuoria, lahjakkaita arkkitehteja, jotka edustavat arkkitehtuurin tulevaisuutta ja joiden työt viestivät herkkyydestä niin paikallisiin kuin globaaleihin olosuhteisiin. Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan vuonna 2015 perustama AOR on yksi tämän hetken menestyneimpiä nuoria arkkitehtitoimistojamme.

Kansainvälisen palkintotuomariston puheenjohtajana toimii Foster + Partnersin perustaja Norman Foster. Tuomaristoon kuuluvat viisi Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Intiassa toimivaa arkkitehtia, taiteilijaa ja professoria. Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin yli viideltäkymmeneltä kansainväliseltä arkkitehtuuritoimittajalta ja -vaikuttajalta. Archinfon toiminnanjohtaja Hanna Harris oli yksi ehdottajiksi kutsutuista.

Muut palkintofinalistit ovat AAU Anastas (Palestiina), BCKJ Architects (Kiina) ja WHBC Architects (Malesia).

”Olemme kiitollisia siitä, että arvovaltainen tuomaristo Norman Fosterin johdolla on valinnut meidät tällaiseen joukkoon. Työmme ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta, ja se kannustaa meitä eteenpäin. Vuonna 2014 toteutimme ensimmäisen yhteisen työmme, Viewpoint-paviljongin Lontooseen, mistä toimistomme sai varsinaisesti alkunsa. On hienoa saada sen jälkeen syntyneitä suunnitelmiamme nyt esille Royal Academyn Architecture Studion näyttelyyn”, kertoo AOR Arkkitehtien Arto Ollila.

Toimiston ensimmäinen suuri työ, arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta suunniteltu Jätkäsaaren koulu Helsingissä, valmistui viime syksynä. Tällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa ovat muun muassa suurta kiinnostusta herättänyt Tampereen taidemuseon laajennus ja Tuusulan massiivihirsinen lukio- ja monitoimirakennus Monio, kilpailuvoittoja nekin.

AOR Arkkitehdit kuuluu nuorten toimistojen yhteenliittymään Uusi Kaupunki -kollektiiviin. Vuonna 2013 perustettu, erityisesti käyttäjälähtöiseen kaupunkisuunnitteluun erikoistunut kollektiivi on vuonna 2018 laajentunut pohjoismaiseksi Nordic Works -yhteenliittymäksi. Viime vuosina Suomeen on syntynyt useita muitakin nuoria arkkitehtitoimistoja toimistoja, jotka pyrkivät alusta alkaen toimimaan kansainvälisesti. Arkkitehtuurin ekologinen, sosiaalinen ja esteettinen kestävyys nousevat nuoren polven toimistojen tavoitteissa esiin entistä vahvemmin.

Dorfman Award -palkinnonsaaja julkistetaan 17. maaliskuuta osana Royal Academy Architecture Awards Weekin tapahtumia. Ennen palkintojuhlaa Royal Academyn Architecture Studiossa aukeaa finalistitoimistoja esittelevä näyttely. Eri puolilla maailmaa ja erilaisissa konteksteissa toimivien toimistojen työt ovat esillä Lontoossa 21.2.–4.5.2020.

Metsäteollisuus ry arvioi: Sahojen ja vaneritehtaiden lakko erittäin todennäköinen, Paperiliiton kanssa neuvottelut käynnissä

Jos metsäteollisuutta uhkaavat laajat lakot toteutuvat, vahingot saattavat nousta lähes miljardiin euroon. Viime viikon neuvottelujen perusteella Metsäteollisuus ry pitää erittäin todennäköisenä, että ainakin Teollisuusliiton sahoille ja vaneritehtaille julistama lakko toteutuu.

Metsäteollisuus ry pitää hyvin todennäköisenä, että mekaanisen metsäteollisuuden sahoja ja vaneritehtaita viikon päästä uhkaava lakko toteutuu. Neuvottelut uusista työehdoista lakolla uhkaavan Teollisuusliiton kanssa eivät juurikaan ole edenneet.

–Teollisuusliittoa eivät aidot neuvottelut ja yhdessä sopiminen näytä kiinnostavan. Se pyrkii yhdenmukaiseen pakettiratkaisuun kaikilla vientialoilla, eikä ymmärrä, että liittokierroksella on tarkoitus sopia toimialakohtaisista työehdoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi.

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa Metsäteollisuus ry:llä on neuvotteluyhteys. Neuvotteluja on käyty myös viikonloppuna, ja niitä jatketaan maanantaina. Tiistaina osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan.

– Vielä näköpiirissä ei ole ratkaisua, ja erittäin vahingolliset lakot uhkaavat toimialaa. Pöydällä on paljon avoimia asioita, Hollmén jatkaa.

Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn kannalta tes-kierroksella on pelissä huomattavasti enemmän kuin pelkkä niin sanottujen kiky-tuntien kohtalo. Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden globaalia kilpailukykyä ja tuottavuuden kehittämisen mahdollisuuksia tulisi tukea palkkamaltilla, työaikaratkaisuilla sekä aloittamalla työaika- ja palkanmaksutavan yksinkertaistamiseen tähtäävä kokonaisuudistus. Työehtosopimuksen seisokkityön lisäkustannukset ja työn ulkoistamista koskevat määräykset tulisi saada samanlaisiksi muun vientiteollisuuden kanssa.

Ainakin satojen miljoonien menetykset

Jos Paperiliiton, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron kaikki viikon päästä alkaviksi ilmoittamat lakot toteutuvat, vahingot voivat nousta suuriksi. Koko metsäteollisuus lamaantuisi kahdeksi viikoksi, sillä lakot kohdistuisivat 110:een tehtaaseen ja yritykseen.

Lakoista aiheutuisi laajoja tuotannonmenetyksiä sekä pidempiaikaisia kilpailuhaittoja. Tuotannonmenetykset olisivat seurausta tehtaiden alasajamisesta ja tuotannon katkeamisesta, pidempiaikaiset kilpailuhaitat aiheutuisivat toimitusongelmista, asiakasluottamuksen horjumisesta ja mahdollisista asiakasmenetyksistä sekä laajemmin siitä, että Suomen maine lakkoherkkänä ja työmarkkinoiltaan epävakaana maana vahvistuisi.

Koko metsäteollisuuden tuotannonmenetykset saattaisivat 14 vuorokauden lakon aikana nousta miltei miljardiin euroon. Mekaanisen metsäteollisuuden lakot voisivat johtaa arviolta 270 miljoonan euron menetyksiin sekä paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden lähes 640 miljoonan euron. Arviot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin toimialan bruttotuotannon arvosta vuonna 2018, jolloin taloussuhdanne oli hyvä.

Metsäteollisuuden viennin halvaantuminen 14 vuorokaudeksi johtaisi siihen, että Suomi voisi menettää jopa 500 miljoonan euron vientitulot. Paperi- ja kartonkituotteet ovat Suomen tärkein vientituote, ja kaikkiaan metsäteollisuuden viennin arvo on Tullin tilastojen mukaan yli 13 miljardia euroa vuositasolla.

Lakoista aiheutuisi myös veromenetyksiä koko yhteiskunnalle. Kahdessa viikossa menetetty metsäteollisuuden suora verokertymä on noin 47 miljoonaa euroa. Lisämenetyksiä tulisi arvoketjun muista osista, sillä lakoista kärsisi koko metsäsektori puukaupasta kuljetuksiin.

Vastuuttomilla lakoilla ammattiliitot tekevät hallaa kaikille suomalaisille – ja etenkin omille jäsenilleen.
– Tällaisten tappioiden jälkeen on varmaa, että palkankorotusvara vain supistuu. Lisäksi kannattavuutta rajusti syövät lakot heikentävät merkittävästi mahdollisuutta säilyttää teollisia työpaikkoja Suomessa, Hollmén toteaa.


Lisätietoja

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687

Tietopaketti metsäteollisuuden lakkovahingoista:

https://www.metsateollisuus.fi/tyomarkkinat/lakkovahingot/

Lista lakkojen kohteena olevista tehtaista ja yrityksistä (liitteenä)

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

Tuupalan koulu

Tuupalan koulu, kuva: Mikko Auerniitty

Onko puukoulusta stressin poistajaksi?

Kuhmossa tutkitaan puukoulun terveysvaikutuksia oppilaisiin

Kuhmon Tuupalan puukoulussa on aloitettu tutkimus puurakentamisen terveysvaikutuksista. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikön organisoimalla tutkimuksella haetaan tietoperusteista tukea puurakentamiselle ja puun käyttömuotojen lisäämiselle. Tutkimuksen loppuraportin tulisi valmistua huhtikuussa 2021, mutta alustavia tuloksia saadaan tämän vuoden syksyllä.

Vaikka useissa maissa on tehty ja tehdään puun terveysvaikutustutkimusta kouluympäristössä, Tuupalan tutkimuksen kaltaista laajaa otantaa ja pitkäkestoisuutta ei ole muualla toteutettu. Esimerkiksi Itävallassa on seurattu aidossa oppimisympäristössä oppilaiden ja päiväkotilaisten sykkeen vaihtelua ja todettu lasten olevan puurakennetuissa tiloissa rauhallisempia kuin muualla. Kuhmossa tehtävää tutkimusta voidaan pitää maailmanlaajuisestikin edelläkävijätutkimuksena, jonka tuloksilla on merkitystä koko puurakentamisen kannalta.

Tutkimuksessa verrataan puukoulua betonikouluun

Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläisen mukaan Kainuun tutkimuksessa seurataan sisäilman laatua ja sisäpintojen mikrobiologista puhtautta sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. – Tuupalan koulun rakenteisiin on jo rakennusaikana asennettu 46 anturia ja sensoria, joiden avulla voimme seurata kosteuden ja lämpötilan vaihtelua eri tilanteissa. Tuomme myös rakennuksen huonetiloihin sensoreita, joilla seurataan lämpötilan ja kosteuden lisäksi pienhiukkasia ja hiilidioksidipitoisuutta. Saamme ajantasaista tietoa koko ajan, miten esimerkiksi ilmavaihdon voimakkuus vaikuttaa rakenteisiin ja sisäilman laatuun.

– Käytämme sisäilman laadun mittauksissa hyväksyttyjä standardimenetelmiä, koska silloin saadaan vakuuttavampia tuloksia. Mittaukseen on olemassa hyvin tarkat ohjeistukset ja asetusten määräämät mittausmenetelmät. Me keräämme standardisoitujen ohjeiden mukaan näytteitä VOC-mittauksia varten, ja kilpailutamme analytiikan koska se on kustannustehokkaampaa ja lisää tutkimusten uskottavuutta.

Mittauksia tehdään kaikkina vuodenaikoina, jolloin saadaan selville eri vuodenaikojen ja esimerkiksi lomien vaikutus mikrobien ja stressihormonien esiintymiseen. – Seuraamme kummassakin tutkimukseen osallistuvassa koulussa vähintään 50 koululaista, joilta keräämme sylkinäytteitä stressihormoni kortisolin ja päivän rasituksen mittaukseen. Viikon seurantajaksojen aikana keräämme tietoa myös koulumatkojen pituudesta ja koulupäivien lukujärjestyksestä. Seurantajaksoja on vuoden aikana kolme. Myös koululaisten poissaolojen määrä koko tutkimusvuodelta kerätään tiedoksi.

– Tavoitteena on saada tietoa siitä, onko puukoulussa matalampi tai stressitilanteen jälkeen nopeammin aleneva stressitaso. Meillä on verrokkikouluna Vaalan vuonna 2012 valmistunut betonikoulu, joka sijaitsee samanlaisessa ympäristössä kuin Tuupala ja sillä sattuu olemaan vielä sama arkkitehti. Olemme valinneet seurannan kohteeksi suuren oppilasmäärän, jotta voidaan tasata satunnaista vaihtelua.

Alentaako puukoulu stressitasoa?

Kilpeläisen mukaan tutkimusryhmä haluaa kerätä mahdollisimman suuresta oppilasryhmästä luotettavaa dataa, jota voidaan hyödyntää muissa myöhemmissä tutkimuksissa. – Haluamme tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta uskottavilla menetelmillä, joissa emme voi vaikuttaa tutkimustuloksiin. Kun hyvinvointivaikutuksia on hankala mitata, keräämme mahdollisimman monipuolista dataa koululaisten kohderyhmästä.

– Stressin ja stressihormonin eli kortisolin seuranta valittiin siksi, että kortisoli reagoi esimerkiksi urheilumittauksissa herkästi. Tulemme mittamaan myös älysormuksella hien sähkönjohtokykyä, joka on myös stressin indikaattori.

Keskeinen tutkimustavoite on Kilpeläisen mukaan saada näyttöä siitä, alentaako puuympäristö oppilaiden stressitasoa. – Jos ajatellaan rakennuksen terveysvaikutuksia, niin ihmiset rentoutuvat puuympäristössä. Tämä on vakuuttavasti osoitettavissa, kaikki muu on subjektiivista kokemusta.

– Haluamme myös tuloksia siitä, mikä on ihmiselle ihanteellinen rakennuksen kosteuden ja lämpötilan vaihtelu ja niiden mikrobiologinen laatu. On mielenkiintoista nähdä, eroaako puukoulu näissä mittauksissa muista kouluista. Vastaavanlaisia tutkimuksia on pienessä mittakaavassa tehty jonkin verran, mutta ei todellisessa ympäristössä, kuten me nyt teemme.

Astmaoireet hävinneet puukoulussa

Kosteuden sitomiskyky, myönteiset akustiset ominaisuudet ja lämmönjohtavuus ovat tunnettuja puun ominaisuuksia. Nyt tutkijoita kiinnostaa puun antibakteerisuus. Siitä on saatu viitteitä leikkuulautojen vertailussa, jossa puisen leikkuulaudan on todettu hylkivän bakteereita paremmin kuin esimerkiksi muovinen lauta.

Monissa materiaaleissa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, niin sanottuja VOC- (Volatile Organic Compunds) yhdisteitä, joita pidetään terveysriskeinä. Puusta haihtuvilla yhdisteillä on todettu olevan jonkin verran antibakteerisia vaikutuksia.

– Näitä VOC-päästöjä voidaan tutkia siten, että absorbenttiin, mihin toinen aine voi imeytyä, imetään ilmaa tietyllä nopeudella ja kerätään VOCit. Ne voidaan herkällä analytiikalla laboratoriossa mitata.

Kilpeläisen mukaan yhden tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko joku tulos hyvä vai huono ihmisen kannalta. – Tuupalan koulussa ei ole käytetty pintakäsittelyaineita, ja meillä on jo nyt kokemusperäistä tietoa siitä, että siellä työskentelevät ihmiset ovat voineet lopettaa astmalääkityksen. Pyrimme selvittämään, johtuuko tämä uudesta rakennuksesta vai voivatko siellä esiintyvät VOCit edesauttaa lääkkeistä luopumista. Tässä tutkimuksessa tullaan näkemään, mitä kouluympäristössä todella on, kun rakennusta on jo jonkun aikaa käytetty.

– Tulosten perusteella yritämme luoda tästä tutkimusmallin, jota voidaan toistaa muissakin ympäristöissä kuten kouluissa, päiväkodeissa tai hoitolaitoksissa. Olemme myös ylpeitä siitä, että Kainuussakin voidaan tehdä merkityksellistä edelläkävijätutkimusta, millä on merkitystä koko puurakentamiselle.

Tuupalan koulu on ilmastoteko

Tuupalan koulun rehtori Seppo Vilen kertoo koulun henkilökunnan ja oppilaiden ottaneen tutkimuksen vastaan lämpöisesti. – Meillä on taustalla vanhan koulun ongelmat sisäilman kanssa. Kun ne ovat nyt poissa, se on vaikuttanut valtavasti työilmapiiriin. Sisäilma-asioista ei tarvitse enää puhua, koska meillä on hyvä sisäilma ja vanha painolasti on taaksejäänyttä elämää.

– Muutos vanhaan kouluun on dramaattinen jo pelkästään akustiikan ja äänimaailman takia. Puun tuoksu on tietenkin tärkeää, mutta vanhan koulun huonon akustiikan aiheuttamalla hälyllä oli suuri vaikutus lasten ja aikuisten työskentelyyn. Kun uudessa koulussa akustiikka luo hyvän ilmapiirin, se jo rauhoittaa ihmistä. Täällä uudessa koulussa ei tarvitse huutamalla tehdä asioita.

Vilenin mukaan puun käyttö koulurakentamisessa unohdettiin pitkäksi aikaa Suomessa. – Puu on luonnonmateriaalia, se on läheltä eikä se muodostu ongelmaksi elinkaaren minään aikana. Meidän Tuupalan koulu on paras osoitus ekologisesta rakentamisesta lähiperiaatteella. Puu tulee Kainuun metsästä, se jalostetaan Kuhmossa ja lämmitys tulee energiapuulla tuotettavasta kaukolämmöstä.

– Tämä koulu on mitä suurimmassa määrin ilmastoteko ja suuri menestys. Meillä on käynyt niin paljon vieraita, että on ollut pakko jarruttaa kävijöiden määrää, jotta saamme työrauhan koululle.

Hyvinvointiominaisuuksien todentaminen tuo puulle mitattavaa lisäarvoa

Tutkimusta puurakentamisen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista tehdään monissa maissa. Aihe on kiinnostava tutkimuksellisesti, koska puun vaikutukset hyvinvointiin on tiedostettu, mutta tieteellistä näyttöä on vielä varsin vähän. Tutkijoiden arvion mukaan puun hyvinvointia tukevien ominaisuuksien todentaminen tuo puulle kilpailuetua. Kun tutkimuksilla voidaan osoittaa, että puun käyttö lisää hyvinvointia, luovuutta ja tehokkuutta, puurakentamiseen syntyy rahassa mitattavaa arvoa.

Tutkimusta tehdään erityisesti Pohjoismaissa, Itävallassa, Saksassa, Sloveniassa, Japanissa, Kanadassa ja nyt myös Suomessa. Tutkijoita kiinnostaa puun vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuten sisäilmaan, stressin alenemiseen, puun elvyttävään vaikutukseen ja puun käyttöön päiväkoti-, koulu- ja sairaalaympäristössä.

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Pekka Kilpeläinen, tutkimuspäällikkö, pekka.t.kilpelainen@oulu.fi, 0294 488111
Seppo Vilen, Tuupalan alakoulun rehtori, seppo.vilen@kuhmo.fi, 044 7255 330  

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä.

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto.

Liiketoiminnan kehittämisen uusi professori Asta Salmi: ”Puurakentaminen on ympäristöteko”

Kauppatieteen tohtori, dosentti Asta Salmi on aloittanut Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professorina, soveltamisalanaan puurakentaminen.

Määräaikainen, tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa. Kyse on liiketoiminnan kehittämisestä etenkin suuren mittakaavan puurakentamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia ja puukerrostaloja.

– Haluan kehittää kestävää liiketoimintaa tutkimuksen keinoin ja vastata sillä globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, sanoo Salmi.

Puurakentaminen innostaa häntä alana, koska se linkittyy suoraan kestävään kehitykseen.

– Puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakennus itsessään sitoo hiiltä. Elinkaaren lopussa voidaan puutuotteita käyttää uudelleen, kierrättää tai käyttää energian tuotantoon.

Salmi on kokenut kansainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tutkija, joka on tutkinut aiemmin esimerkiksi vastuullisia hankintaketjuja.

– Liiketoiminnan verkostot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohteinani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sektorien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä.

”Mukava palata tuttuun yliopistoon”

Salmi on väitellyt tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995. Hän on tehnyt pitkän uran professorina eri yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa Lappeenrannassa, Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Hänellä on Suomen verkostojen lisäksi erinomaiset kansainväliset tutkimusverkostot.

– On mukava palata tuttuun yliopistoon. Ensimmäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan professorina. Nyt tulen työskentelemään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, joka on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Lahjoitusprofessuuri tuo tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi 

Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Suomen Metsäsäätiö, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat tällä hetkellä Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman, Kannustalo, Lakea, Ramboll Finland ja Simons Element.

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professuuri on viisivuotinen. Se alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Professuurin tarkoituksena on, että se tuottaisi uutta tieteellistä tietoa ja siten myös palvelisi alalla toimivien yritysten osaamista ja liiketoiminnan kehittämisen haasteita sekä vahvistaisi alan kilpailukykyä. Kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimijat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.


Lisätiedot

Asta Salmi, Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professori (Epanet)
puh. 029 449 8452, asta.salmi(at)univaasa.fi