Berliinissä 3.7. avautuva Wild Wild Wood antaa esimakua Heurekan tulevasta puuaiheisesta näyttelystä

Tiedekeskus Heureka on tuottanut Berliiniin Pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalo Felleshusiin toiminnallisen näyttelyn Wild Wild Wood, joka kertoo puusta ja sen urbaaneista mahdollisuuksista. Näyttely avataan 3.7. ja se on maistiainen Heurekaan huhtikuussa 2020 avattavasta vaihtuvasta näyttelystä.

Wild Wild Wood on esillä Felleshusissa 3.7.–29.9.2019. Näyttelyn avaaminen polkaisee samalla käyntiin Suomen EU-puheenjohtajakauden Berliinissä. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy kaikkina viikonpäivinä sen esilläoloaikana.

Wild Wild Wood on Heurekaan keväällä 2020 avattavan puuaiheisen ison vaihtuvan näyttelyn pilotti, joka tarjoaa vaikuttavia välähdyksiä näyttelyn keskeisistä teemoista. Yleisölle esitellään puurakentamisen mahdollisuuksia urbaanissa ympäristössä sekä tarjotaan mahdollisuus tutustua puun muotokieleen ja myös puumateriaalien hyvinvointivaikutuksiin.

Näyttelyssä puu huokuu hyvää. Näyttely virkistää ja tuo esiin puumateriaalin hienoja ominaisuuksia. Algoritmisesti suunnitellun puun alla voi kuulla viehkeää linnunlaulua ja rentoutua puun tuoksussa. Kaikenikäiset näyttelykävijät pääsevät leikkimään ja rakentamaan puulla. Näyttelyssä voi rakentaa unelmien puukaupunkia ja jättää julkisivuihin oman jälkensä.

Tavoitteena on ylittää Felleshusin keskimääräinen yleisömäärä, joka on noin 300 kävijää päivässä.Suomen Berliinin suurlähetystö vastaa näyttelyn paikallisesta viestinnästä.

Heureka on suunnitellut ja tuottanut Wild Wild Wood -näyttelyn Suomen ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman tuella.

”Puu on meille kaikille tuttu ja turvallinen materiaali, joka usein koetaan perinteisenä ja tylsänä. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten Heureka saa tuotua puun moninaiset mahdollisuudet esille näissä näyttelyissä ja miten niihin tutustuvat vierailijat reagoivat kokemaansa” sanoo puurakentamisen edistämisen ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Wild Wild Wood on osa Heurekassa keväällä 2020 avautuvaa laajempaa puuaiheista näyttelyä, jota ovat tukeneet myös Suomen Metsäsäätiö, Puutuoteteollisuus, Stora Enso, Metsä Group, UPM Plywood, Versowood, Isku ja Novart.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jussi Kahlos, jussi.kahlos@heureka.fi, puh. 040 9015 284
Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi, puh. 040 9015 244

Suomen ensimmäinen kaikki kouluasteet kattava avoin oppimisympäristö nousee Pohjois-Helsinkiin

Helsingin Maununnevalla sijaitsevalle Suomalais-venäläiselle koululle rakennetaan uudisrakennusta, joka on valmistuessaan Suomen ensimmäinen kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet ja lukion kattava avoimen oppimisympäristön koulu. Se perustuu uuden opetussuunnitelman mukaisesti vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Moderni monitilakoulu rakentuu ekologisesti puusta. 

Suomalais-venäläisen koulun tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS) ja rakentamisesta vastaa SRV Rakennus Oy. Rakentaminen alkaa heinäkuun alussa 2019 ja tilojen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021. Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina.

”Koulun uudistamista on selvitetty useita vuosia. On erittäin tärkeää, että saamme koululle uudisrakennuksen ja koulun oppilaat sekä henkilökunta pääsevät nauttimaan uusista, turvallista, terveellisistä ja viihtyisistä koulutiloista”, sanoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi.

Tavoitteena moderni, monimuotoinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö

Uusi koulurakennus tarjoaa Suomalais-venäläisen koulun noin 700 oppilaalle monimuotoista oppimista tukevan, modernin ja laadukkaan oppimisympäristön. Kaikki oppimisalueet perustuvat monitila-ajatteluun. Koulurakennuksen naapuriin on lisäksi suunnitteilla erillinen liikuntahalli, joka tarjoaa oppilaille tavallista paremmat liikuntamahdollisuudet.

”Tavoitteena on luoda uuteen kouluympäristöön toimintakulttuuri, joka tukee oppilasta ja oppimista. Opettajia on kuultu muun muassa siinä, miten rakennetaan eri-ikäisille toimiva oppimisympäristö, joka ottaa huomioon kielenoppimisen tarpeet ja kannustaa yhteistyöhön. Uudessa koulussa suuntaudutaan yhteisopettajuuteen ja tiimityöhön: Töitä ei tehdä yksin luokassa ja kannustetaan oppiaine- ja ikärajat ylittävään toimintaan”, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen sanoo.

”Uuden koulurakennuksen myötä Suomeen saadaan kauan kaivattu esimerkki kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet ja lukion kattavasta avoimesta oppimisympäristöstä, joka varmasti herättää laajaa kiinnostusta ja voi toimia mallina muille kouluhankkeille, toteaa Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen.

Senaatti-kiinteistöjen järjestämän suunnittelukilpailun voittaneessa ”Akkuna”-ehdotuksessa oppimisympäristö koostuu yhteisöllisistä, avarista torialueista sekä suljetummista pienryhmä- ja aineopetustiloista. Suunnitelman tavoitteena on innostaa oppilaita yhteisöllisyyteen ja oppimiseen arkkitehtuurin keinoin. Koulurakennuksen avoimuus, luonnolliset materiaalit ja helppo tilallinen hahmotettavuus toimivat kehyksenä turvalliselle arjelle.

Puurakenteilla pienempi hiilijalanjälki ja parempi sisäilmasto

Kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka jäävät arkkitehtuurissa paljolti näkyviin. Julkisivu tulee olemaan palosuojakäsiteltyä puuta, ja puupinnat muodostavat tilojen ilmeen myös koulun sisällä. Valmistuessaan uusi Suomalais-venäläinen koulu on yksi Suomen suurimmista puukouluista.

”Puu on rakennusmateriaalina ekologinen ja sen avulla voidaan toteuttaa akustisesti miellyttävää ja sisäilmastoltaan hallittavaa ympäristöä. Rakenteiden materiaali vaikuttaa myös merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen”, toteaa projektipäällikkö Roope Haimila hankkeen rakennuttajakonsulttina ja rakennesuunnittelijana toimivasta A-Insinööreistä.

Hankkeen toteuttaminen käynnistyy heinäkuussa 2019 vanhan koulun purkutöillä. Uusi koulurakennus valmistuu arviolta kesäkuussa 2021, ja oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa elokuussa 2021 uuden lukuvuoden käynnistyessä.

”SRV:llä on käynnissä useita merkittäviä kouluhankkeita ympäri Suomen. Suomalais-venäläinen koulu on meille tärkeä lisä kouluhankkeiden joukkoon ja on hienoa olla mukana toteuttamassa nykyaikaisia ja turvallisia tiloja Suomalais-venäläisen koulun oppilaille”, toteaa SRV:llä hankkeesta vastaava yksikönjohtaja Antti Raunemaa.

Helsingin Maununnevalla sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella A1-venäjää alakoulusta lukioon saakka. Valtion ylläpitämän koulun rahoituksesta vastaa Opetushallitus. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta.

Lisätiedot:

Tuomas Pusa, toimialajohtaja, Senaatti-kiinteistöt
Puh. 050 390 2143, tuomas.pusa@senaatti.fi

Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu
Puh. 0295 332 401, tuula.vaisanen@svk-edu.fi

Helsinki-Vantaan länsisiivessä suomalainen koivu sai uuden ilmeen – metsäteemalla vedotaan erityisesti aasialaisiin matkailijoihin

Helsinki-Vantaan länsisiivessä suomalainen koivu sai uuden ilmeen

Helsinki-Vantaan lentokentän länsisiipi on avautunut matkustajille. Metsäteemaisen terminaalin sisustuksessa on käytetty suomalaisesta puusta valmistettuja koivupaneeleja, joiden kuviointi on tehty ainutlaatuisella tavalla.

Lentoasemien välinen kilpailu kiihtyy jatkuvasti, ja useilla eurooppalaisilla kentillä on käynnissä mittavia kehitystoimia. Myös Helsinki-Vantaan lentokentällä on meneillään vaihtoliikennettä kehittävä hanke, jonka avulla pyritään vastaamaan Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustettuun kasvuun. Yksi osa hanketta on vasta avattu länsisiipi.

Lentokenttien välisessä kilpailussa merkitseviä tekijöitä ovat liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus sekä lyhyet vaihtoajat, mutta erottuvuutta voidaan hakea myös asiakaskokemuksella. Uudenkarheassa länsisiivessä matkustajien viihtyvyyteen on panostettu muun muassa sisätilan ratkaisuiden avulla. Läpileikkaavana teemana on suomalainen luonto, joka näkyy ja kuuluu: terminaalin 75 metrinen näyttö esittelee Suomen neljää vuodenaikaa ja kokemus täydentyy muun muassa äänitriggereillä kuten lumen narskunnalla. Audiovisuaalista kokonaisuutta pehmennetään puuelementeillä.

Länsisiivessä käytetty koivuvaneri  tekee lentokentästä persoonallisen. Se luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman ja parantaa akustiikkaa, kertoo länsisiipeen koivupaneelit toimittaneen Koskisen sisustustuotteiden projektipäällikkö Tatiana Meyer.

Sen lisäksi, että Suomen luonto haluttiin tuoda kentällä esiin monella eri tavalla, vaakakupissa painoi myös vastuullinen toiminta. Näin ollen suomalainen, sertifioiduista metsistä hankittu, puu oli luonnollinen materiaalivalinta.

Puu on suomalaisten perusmateriaali. Länsiterminaalissa päädyttiin käyttämään läpivärjättyä koivuviilua, joka edustaa suomalaista koivua uudella ilmeellä, kertoo terminaalin sisäpuolen materiaaleista vastannut PES-Arkkitehdit Oy:n Kai Lindvall.

Terminaalin koivuvanereita koristavat palkitun luontovalokuvaaja Lassi Rautiaisen ottamat kuvat.

Tavallisesti puulevyjen kuvitus tehdään painamalla, mutta länsisiiven paneeleissa se on työstetty suoraan levyille Rautiaisen valokuvien pohjalta. Uudenlainen puun kuvittamisen tekniikka vaati taakseen useita kokeiluita, joissa testattiin muun muassa porauksen syvyyttä sekä intensiteettiä.

Mustassa levyssä kuvan ja värjätyn puun kontrasti on vahva, kun taas vaaleassa efekti saadaan aikaiseksi varjon ja liimasauman avulla, Lindvall kertoo.

Suomalainen koivuviilu on laadukas ja vahva materiaali, joka taipuu moneen. Koskisen Meyerin mukaan koivu sopii hyvin skandinaaviseen sisustukseen ja siitä valmistetun viilun etuja ovat mukautuvuus ja personoitavuus:

Näissä levyissä on valtavasti potentiaalia. Uskon, että Helsinki-Vantaan länsisiipi on vasta alkua. Tulevaisuudessa näitä tullaan näkemään myös ravintoloissa, kouluissa, kauppakeskuksissa, missä vain!

Lisätietoja

Tatiana Meyer

Koskisen Oy, sisustustuotteiden projektipäällikkö

tatiana.meyer@koskisen.com, puh 040 621 2200,