Vapaa (lisää ammattisi)

Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä on tarve uusille sanoille kuvaamaan yrittäjyyden yhä moninaisempia muotoja. Esimerkiksi vapaa toimittaja on hieno termi. Verrattuna kamalaan muotisanaan ”pakkoyrittäjyys” siinä on positiivinen vire. Omaan työhön liittyvä vastuunotto ja omatoimisuus ovat kasvussa lähes kaikilla aloilla. Työnimikkeet eivät välttämättä seuraa perässä samaa tahtia.

Muistan kuunnelleeni kateellisena rakennusalan konkareiden kertomuksia siitä, kuinka 1970-luvulla saattoi rahojen loppuessa ottaa vain bussin Helsinkiin ja ilmoittautua ensimmäiselle vastaantulleelle rakennukselle. Töitä löytyi aina. Hommat tehtiin urakkana ja kun tietty sovittu urakka oli valmis, lähdettiin kotiin rälläämään. Rahojen loppuessa hypättiin Helsingin bussiin ja etsittiin uusi työmaa. Silloisen rakennusbuumin aikaan töitä oli niin paljon kuin niitä jaksoi painaa ja maailma hieman suoraviivaisempi. Tarinasta jäi kuitenkin kaihertamaan mieltä,kuinka helppoa edellisellä sukupolvella oli ilmoittautua työhön ja näyttää kyntensä.

Työskentelen päivittäin sekä toiminimipuuseppien, että huonekalutehtaiden kanssa. Molemmilla on jatkuva ja selkeä tarve työllistää erikoisprojekteihin oikeasti päteviä tekijöitä ilman velvoitteita pidemmästä työsuhteesta. Tarvitsemme siis markkinoille vapaita puuseppiä. Viime viikolla hyvä kollegani ilmoitti laittavansa firmansa säppiin ja ryhtyvänsä freelancepuusepäksi. Syyksi kaveri ilmoitti, että hänen intohimonsa löytyy tekemisestä eikä yrityksen muista osa-alueista. Yrittäjänä olen iloinen freelancerosaajien lisääntyvästä määrästä.

Freelancetyöhön liittyvän byrokratian hallinnointiin löytyy nykyään useita työosuuskuntia. Niiden kautta työtä löytänyt tekijä voi laskuttaa työpanoksensa niin että lain pykälät täyttyvät. Työttömyysjakson sattuessa osuuskunnan kautta itsensä työllistänyt ei putoa yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle, kuten yrittäjä helpommin vastaavassa tilanteessa. Tällä on merkittävä riskiä poistava merkitys ja se rohkaisee ottamaan työtä vastaan. Kela on skarpannut osuuskuntien ymmärtämisessä hyvin eikä keikkaluontoista työtä enää rinnasteta suoraan yrittäjän asemaan.

Työnantajalle tällainen kiertävä työntekijä antaa todella arvokasta kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä mitä muissa yrityksissä tapahtuu sekä alalla vallitsevista trendeistä. Parhaimmillaan tällä mallilla voisi tehdä töitä myös ulkomailla ja saada sieltä taitoja Suomeen. Vähän samalla tavalla toimivat keskiajan kisällit.  He hankkivat jopa kymmenen vuotta kokemusta Euroopasta ennen kuin saivat hakeutua mestariksi Suomessa.

Joku voi väittää, että yritän kuoria rusinat pullasta ja päästä työllistämisessä mahdollisimman helpolla. Siinä hän on olisi myös täysin oikeassa! Työllistämisen pitäisi nimenomaan ollakin mahdollisimman helppoa. Väitän myös omaan kokemukseeni pohjautuen freelancepuuseppien työllistäjänä, että myös he kokevat tämänkaltaisen työn miellyttävänä. Yleensä ratkaisu on ollut väliaikainen ja tarjonnut tekijälle mahdollisuuden ansaita itse palkkansa oman elämän muutosvaiheissa ilman yrittäjyyteen liittyviä riskejä.

Loppujen lopuksi kyse on paikallisesta sopimisesta, eli mitä työnantaja ja vapaa työläinen keskenään sopivat ja millaiseksi heidän välisensä luottamus muodostuu.

Kirjoittaja on vapaa puuseppä, joka on aina ollut kiinnostunut vapaamuurareista.Tuukka Virkkilä - Makuuhuoneen ammattilainen
Tuukka Virkkilä

nukkuville.fi