Uusi tapa hallita materiaalivirtoja vaikuttaa olennaisesti rakennustyömaiden kustannuksiin ja ajankäyttöön

Rakennustyömaiden monimutkaiseen ja eri osapuolista koostuvaan materiaalien hallintaan on kehitetty ratkaisu, joka mahdollistaa kumppaneiden sujuvan liittämisen digitaaliseen toimitusketjuun. Ratkaisu on käytössä YIT:n FLOW-konseptissa, jossa tuotantoprosessi on vakioitu ja työmaan tietovirrat digitalisoitu. Vastuu Groupin ja Carinafourin yhteistyön tuloksena eri osapuolten on helpompi liittyä digitaaliseen toimitusketjuun.

Rakennustyömaiden budjetissa ja aikataulussa pysymisessä iso rooli on materiaaleilla eli oikean tavaran ja oikean määrän toimitus työmaalle oikeaan aikaan. Puutteellisesti suunniteltu ja kontrolloitu logistiikka aiheuttaa tarpeettomia kuljetuksia, turhaa jätettä sekä viivästyksiä. Logistiikan optimointi taas auttaa alentamaan ympäristökuormaa vähentämällä jätettä ja CO2-päästöjä sekä parantaa laatua, tehokkuutta ja työolosuhteita. Tämän lisäksi kertynyttä dataa voidaan hyödyntää läpi rakennuksen elinkaaren esimerkiksi huollon ennakoinnissa ja optimoimisessa tai rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa. Tämän mahdollistamiseksi tietovirtojen tulee olla sujuvia toimitusketjun yritysten välillä.

Nyt materiaalihankintoja tehdään pääosin sähköpostilla tai puhelimella ilman tarkkaa kohdekohtaista ennakkosuunnittelua. Riskinä tällöin on tuotannon häiriöt ja turha varastointi työmaalla. Kumpikin näistä jarruttaa tuottavuuskehitystä”, kertoo moderneja toimitusketjuja tarjoavan Carinafourin operatiivinen johtaja, Ari Viitanen.

YIT on yhdessä Carinafourin kanssa kehittänyt teollista tuotantojärjestelmää ja sitä tukevaa toimitusketjua, mikä mahdollistaa materiaalien oikea-aikaisen toimituksen, laadunvalvonnan sekä materiaalimäärien optimoinnin perinteisiä toimintatapoja helpommin. Vastuu Groupin Platform of Trust -alusta helpottaa toiminnan laajentamista ja uusien osapuolien mukaan ottamista tarjoamalla yhden tietoa yhdenmukaistavan rajapinnan. Eri toimittajia ja materiaaleja koskeva tieto on siten koottavissa sujuvammin yhteen paikkaan, josta voidaan hallita tilauksia, saatavuutta, toimituseriä, kuljetuksia ja jopa toimituserien laadunvalvontaa ja reklamaatioita.

Datan ja tietovirtojen hallinta on keskeinen osa YIT:n ja koko toimialan tulevaisuutta ja menestystä. YIT:n ja Carinafourin yhteistyö luo perustan tuottavamman rakentamisen vaatimalle materiaalivirtojen tehokkaalle hallinnalle ja Platform of Trust mahdollistaa kumppaniverkostomme liittymisen digitaaliseen toimitusketjuun. Platform of Trustin mahdollistama tiedonvälityksen standardointi madaltaa myös uusien kumppaneiden kynnystä osallistua YIT:n tuleviin teollisen rakentamisen projekteihin”, kuvailee YIT:n digitaalisen toimitusketjun kärkihankkeen tiedonhallinnasta vastaava arkkitehti Jarkko Peltola.

Tavoittelemme tällä yhteistyöllä verkostovaikutusta, jossa oma toimintamme vauhdittaa koko toimialan digitaalista yhteentoimivuutta ja helpottaa siten aiempaa syvempää integroitumista kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa”, tiivistää YIT:n Data ja analytiikka -yksikön vetäjä Mikko Kuusakoski.

Vastuu Groupin Platform of Trust -alusta mahdollistaa eri datalähteistä tulevan tiedon standardoimisen, jolloin Carinafourin CALS-palvelun avulla loppukäyttäjä pystyy hallinnoimaan kokonaisuutta helposti.

Platform of Trust toimii kuin tulkki eri kieltä puhuvien järjestelmien välillä ja varmistaa, että mahdollisesti kymmenistä eri tavarantoimittajista koostuva kokonaisuus toimii yhteensopivasti”, kertoo rakennusalan digitalisaatiota edistävän Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck.

Tavarantoimittajien datalähteitä lisätään ratkaisuun jatkuvasti. Vuoden loppuun mennessä ratkaisusta löytyvät vähintään 20 suurimman toimittajan tiedot, kuten Betset, Onninen, Rudus, Stark ja Ahlsell.

Vastuu Group ja Carinafour järjestävät 8.6.2021 klo 8.30-10 webinaarin aiheella ”Digitaalinen toimitusketju rakennusteollisuudessa – digitalisoinnin hyödyt urakoitsijalta loppukäyttäjälle eli miten nostat tuottavuutta ja tuot levollisuutta arkeen”. Puhujina mm. Miimu Airaksinen (RIL ry), Juhana Häkkänen (YIT), Carl Siren (HUS Kiinteistöt) ja Wilma Siitonen (Saint-Gobain). Lisätietoja: https://platformoftrust.net/fi/tapahtumat/digitaalinen-toimitusketju-rakennusteollisuudessa/

 

Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta

Korjausrakentaminen kehittyi odotuksia paremmin koronavuonna 2020. Korjaamiselle oli positiivisia kasvuodotuksia ennen koronaa, muutaman varsin heikon vuoden jälkeen. Korona muutti korjausrakentamisen tilannetta nopeasti, mutta korjaamisen uskottiin silti pysyvän plussalla. Kuluttajien omatoimiselle korjaamiselle tuli otollinen aika, varsinkin kun edeltävät vuodet kuluttajien remontoinnissa olivat olleet vaisuhkoja. Patoumaakin oli siis hieman olemassa.

Kuluttajien omatoimiset remontit kasvoivat paljon ja korona sai aikaan varsinaisen DIY boomin. Kuluttajien korjaamisen kasvusta on puhuttu paljon ja se on näkynyt mm. rautakaupan vahvana kasvuna. Kotien ja mökkien viihtyisyyttä parannettiin paljon ja remontointi kosketti niin sisä- kuin ulkotiloja.

Korjausrakentamisen tilastotiedot ovat uudisrakentamista selvästi vähäisemmät ja korjaamisen toteuma tarkentuu jälkikäteen tilastojen valmistumisen myötä. Korjaamisen kokonaisuus muodostetaan monesta lähteestä ja toteuman mallinnus pyritään saamaan vastaamaan todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilastokeskus on kehittänyt aktiivisesti korjausrakentamisen tilastointia mm. parin vuoden takaisen korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisryhmän suositusten perusteella. Korjausrakentamiseenhan käytetään vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin uudisrakentamiseen, mutta tilastoinnissa on huima ero. Korjausrakentamisen tilastointiin liittyy paljon haasteita, kun se ei ole samassa määrin luvanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Ennusteet korjaamisen kasvulle olivat hitusen nollan yläpuolella akuuttiin korona-aikaan viime keväänä. Korjaamisen kasvu näyttää kuitenkin yltäneen lähes prosentin kasvuun viime vuonna. Ero ei vaikuta kovin suurelta, mutta kun korjaaminen on iso kokonaisuus, varsin hyvästä korjaamisen vuodesta voidaan puhua.

Korjaamisen hankkeita on ollut hyvin ja varsinkin toimitilojen korjaaminen on ollut yllättävän aktiivista. Tiloja huollettiin ja kunnostettiin, kun tilat olivat tyhjillään. Myös työt pystyivät etenemään nopeasti, mikä lisäsi korjaamisen tuotantoa. Selvin kärsijä korjaamisessa on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Korjausrakentamisen näkymä on paranemassa. Hankkeita näyttäisi olevan tulossa. DIY pysyy aktiivisena vielä tänä vuonna. Kun korona hellittää, alkaa kuluttajien mielenkiinto kääntyä taas enemmän palveluiden kulutukseen, ja remontoinnin terävin kasvu alkaa laantua. Ammattimainen korjaaminen kärsii edelleen rajoituksista ja epävarmuudesta. Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen alkaa vasta loppuvuonna ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen.

Koronan vaikutukset rakentamiseen eivät pääty tartuntojen vähenemiseen ja rajoitusten purkamiseen. Korona on tuonut uusia ajatuksia asumiseen ja työntekoon ja sitä kautta tiloihin ja ympäristöön. Niitä toteutetaan sekä korjaus- että uudisrakentamisella lähivuosina. Toinen suuri haaste korjausrakentamiselle on rakennuskannan päästöjen vähentäminen energiakorjauksilla vastaamaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.

 

Tampereen Niemenrannan Rantapuistoon rakentuu kerrostalo puumoduuleista

Rantapuisto on YIT:n ensimmäinen vapaarahoitteinen puumoduuleista tehtävä kerrostalokohde, joka tehdään alusta loppuun saakka YIT:n omana työnä. Kohdetta lähdettiin suunnittelemaan viime vuonna ja sitä ennen teimme yhden pilottikohteen ja useampia testimoduuleja, joiden avulla haimme parhaat suunnittelu- ja toteutusratkaisut kohteeseen huomioiden myös talotekniikan ja moduulirakentamisen tuomat haasteet. Rantapuistoon tulee 23 asuntoa neljään kerrokseen, jotka koostuvat 48 moduulista sekä moduulirakenteisesta hissikuilusta. Huoneistoja löytyy yksiöistä kolmioihin. Julkisivuverhous tehdään luonnollisesti puusta ja parvekkeet ovat CLT-elementtiparvekkeita. Kohteeseen tulee myös maalämpö, joka on lisännyt kohteen kysyntää ympäristöarvojen ja käyttökustannusten myötä.

Rantapuiston perustustyöt ovat tällä hetkellä lähes valmiit ja moduulien asennus alkaa elokuussa. Samanaikaisesti perustustöiden edistymisen kanssa rakennamme puumoduulit valmiiksi omalla tehtaallamme siten, että kaikki moduulit ovat valmiita viimeistään heinäkuussa. Samanaikaisella tekemisellä eri paikoissa lyhennämme kokonaisrakennusaikaa. Lisäksi työskentely tehtaan vakio-olosuhteissa säältä suojassa antaa paremmat puitteet työskentelylle. Moduulit tehdään tehtaalla täysin valmiiksi, jolloin ainoastaan liitos- ja liittymätyöt jäävät työmaalla tehtäväksi työksi. Tällä hetkellä vapaita asuntoja Rantapuistossa on jäljellä enää 6 kpl, joista niistäkin neljä on varattu, joten kysyntä on ollut hyvää. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan viimeistään joulukuussa 2021.


Suomen paviljongin näyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa kertoo ainutlaatuisen tarinan suomalaisten puuelementtitalojen maailmanvalloituksesta

New Standards -näyttely avataan verkkotapahtumassa torstaina 20. toukokuuta kello 17:30. Maailman arvostetuin arkkitehtuuri-näyttely on avoinna Venetsiassa marraskuun 21. päivään saakka. Suomen näyttelyyn voi tutustua myös verkossa.

Venetsian 17. arkkitehtuuribiennaalin pääkuraattori Hashim Sarkis haastoi kansainvälisen arkkitehtuuriyhteisön pohtimaan, miten voimme globaalien kriisien jälkeenkin elää yhdessä. Vastauksena kysymykseen “How will we live together?” Suomen paviljongin näyttely vie aikaan, jolloin silloinen kriisi toimi käynnistäjänä asuntorakentamisen uudistamiselle.

New Standards kertoo tarinan Puutalo Oy:stä, joka perustettiin vuonna 1940 auttamaan Karjalan evakkojen asuttamisessa, kun talvisodan seurauksena lähes 420 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Kansallisessa hätätilanteessa teollisuus, päättäjät ja arkkitehdit yhdistivät voimansa ja kehittivät uudenlaisen puutalotyypin, jota oli mahdollista sarjavalmistaa myös teollisin menetelmin. Alun perin kotimaan tarpeisiin perustettu Puutalo Oy kasvoi alle vuosikymmenessä yhdeksi maailman suurimmista puuelementtirakennusten vientiorganisaatioista.

Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo toimii opetus-ja kulttuuriministeriön nimeämänä Suomen paviljongin komissaarina. Avoimen näyttelyhaun kautta valikoituneen New Standards -näyttelyn on kuratoinut Aalto-yliopiston opettaja-tutkijakolmikko Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Näyttely esittelee laajasti ennen näkemätöntä arkistomateriaalia, ja palkitun valokuvaajan Juuso Westerlundin näyttelyä varten toteuttama teossarja paljastaa, miltä elämä Puutaloissa eri puolilla maailmaa tänä päivänä näyttää.

”Esivalmistukseen perustuva puurakentaminen on valtavan kiinnostava aihe arkkitehdeille, jotka pyrkivät ratkaisemaan, miten rakentaa nopeasti ja edullisesti, ilman että laatu ja ekologisuus kärsivät. Vaikka puurakentaminen on olennainen ja tunnettu osa suomalaista arkkitehtuuria, vain harvat tuntevat Puutalo Oy:n tarinan. Se kertoo innovaatioista ja yhteistyöstä, joka tuotti lähes 9 miljoonaa kerrosneliömetriä puurakennuksia 1900-luvun puolivälissä ja samalla asetti uudet standardit asuntosuunnittelulle ja asumisen laadulle”, sanoo Katarina Siltavuori, Archinfon toiminnanjohtaja ja Suomen paviljongin komissaari.

”Hashim Sarkis pyysi vuoden 2021 arkkitehtuuribiennaalin osallistujia pohtimaan tulevaisuuden tapoja asua yhdessä. New Standardsin esittämä suomalainen esimerkki standardoidusta asuinrakentamisesta on ympäristöystävällinen, pitkäikäinen, sosiaalisesti kestävä ja asukkaidensa rakastama. Ratkaisumalli kumpusi sota-ajan kriisistä ja suomalaisista metsistä. Esivalmistettu puutyyppitalo vaikutti merkittävästi aikakauden kotimaiseen asuinrakentamiseen, ja myös kansainvälisesti se poikkesi jälleenrakennuskauden yleisesti tunnetusta teollisesta asuinrakentamisesta. Puutalo Oy:n ratkaisu osoitti, että standardoitu rakentaminen voi olla yksilöllistä, ja todisti, että hyvällä suunnittelulla voidaan parantaa asukkaiden elämää ja arjen ympäristöjä”, sanoo kuraattori Kristo Vesikansa.

“Kriisi voi toimia kiihdyttäjänä innovaatioille ja tuoda erilaiset toimijat yhteen luomaan jotakin parempaa. Nämä käytännölliset, rakenteiltaan yksinkertaiset ja tilaratkaisuiltaan nerokkaat kodit suunniteltiin nostamaan asukkaidensa elintasoa ja kestämään aikaa. Useat taloista ovat yhä käytössä, ja näyttelymme esittää, miten nämä vaatimattomat rakennukset ovat mukautuneet erilaisiin ilmastoihin, kulttuureihin ja perinteisiin sekä vaihtuvien asukkaiden ja sukupolvien tarpeisiin”, sanoo kuraattori Laura Berger.

Maan suurimmat metsäteollisuusyritykset perustivat Puutalo Oy:n vuonna 1940 tehostaakseen kotimaista asuntotuotantoa, mutta vallitsevasta poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta johtuen yritys kuitenkin pian suuntautui kansainvälisille markkinoille. 1950-luvulle tultaessa miljoonia neliömetrejä esivalmistettuja rakennuksia oli toimitettu Suomesta yli 30 maahan ja vaihtokauppana Suomeen oli saatu raaka-aineita, koneita ja kulutushyödykkeitä sekä pääomaa elvyttämään sodan runtelemaa taloutta. Puutalo Oy:n tarina osoittaa, kuin monin tavoin arkkitehtuuri, kulttuuri ja maailmankauppa kietoutuivat yhteen.

New Standards dokumentoi Puutalo Oy:n kukoistuksen 1940-luvulta 1950-luvun puoliväliin. Rakennuksia suunnitteli joukko aikansa johtavia arkkitehteja, ja vaatimattoman näköisiin taloihin sisältyi suuri määrä rakenteellisia, tilallisia ja käytettävyyteen liittyviä innovaatioita. Kuraattoreiden arkistoista kokoamat piirustukset, valokuvat ja esitteet kuvastavat aikakauden käsityksiä ja tavoitteita, joiden mukaan suunnitelmia muokattiin vaihteleviin ilmasto-oloihin ja elintapoihin sopiviksi. Vaikka Puutalo Oy:n pientaloja, kouluja ja asuntoloita ei juurikaan ole näkynyt arkkitehtuurijulkaisuissa, ne saattavat vielä nykyäänkin olla laajalevikkisin suomalaisarkkitehtuurin vientituote.

Kahdeksankymmenen vuoden aikana Puutalo-talot ovat todistaneet kestävyytensä ja kykynsä palvella käyttäjiään muuttuvissa tarpeissa ja erilaisissa olosuhteissa. Suomen paviljongissa nähdään Juuso Westerlundin Suomessa, Tanskassa ja Kolumbiassa ottamia koskettavia valokuvia, jotka tarkastelevat Puutalo-asukkaiden elämää sen erilaisissa muodoissa. Historiallinen materiaali ja uudet valokuvat muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo arkkitehtuurin ajattomuudesta ja muuntautumiskyvystä.

Näyttelyn avaa verkkotilaisuudessa 20.5. kello 17:30 kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikko. Avajaispuheiden jälkeen kuullaan keskustelu, jossa Suomen, Yhdysvaltojen ja Pohjoismaisen paviljonkien kuraattorit ja arkkitehdit pohtivat, minkälaisia mahdollisuuksia tai rajoituksia puurakentaminen asettaa standardisoinnille ja asukkaiden tarpeisiin räätälöinnille. Keskustelun juontaa Open House Worldwiden johtaja Phineas Harper. Avajaisiin osallistutaan verkkosivun newstandards.info kautta.


newstandards.info
#NewStandards

Twitter: @VeniceArchFin
Instagram: @archinfo_finland
Facebook: @ArchinfoSuomi

Suomalaisten unelmakoti on omakotitalo pikkukaupungissa – 60 prosenttia haluaa omakotitalon, 40 prosenttia pikkukaupunkiin

Asuntomarkkinat jatkuvat kuumana: 82 prosenttia suomalaisista luottaa asunnonostokykyynsä

Suomalainen haluaa oman tilan, talon ja pihan. Se selviää tuoreesta Oikotien tekemästä kyselytutkimuksesta. Peräti 60 prosenttia suomalaisista nimeää unelmakodikseen omakotitalon. Kerrostalon unelma-asunnoksi nimeää vain 11 prosenttia suomalaisista. Jopa 40 prosenttia suomalaisista haluaisi asua pienellä alle 50 000 asukkaan paikkakunnalla. Isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa haluaa asua 32 prosenttia suomalaisista. Kaupungin keskusta on tällä hetkellä unelma-asuinpaikka kuitenkin vain noin kymmenykselle suomalaisista. Sen sijaan joka toinen tahtoisi järvi- tai merimaiseman. Asunnon sijainti on suomalaisille tärkein valintakriteeri. Suosikkikaupungiksi nousee Tampere, joka keräsikin viime vuonna suurimman muuttovoiton. Vantaa keräsi toiseksi suurimman muuttovoiton, mutta saa suurimmista kaupungeista vähiten suosiota toiveasuinpaikkana. Asuntomarkkinoiden voi ennakoida jatkuvan kuumina, sillä 82 prosenttia suomalaisista suhtautuu luottavaisesti asunnonosto- ja maksukykyynsä.

Peräti 60 prosenttia suomalaisista nimeää unelmakodikseen omakotitalon. Kerrostalossa haluaa ihannetilanteessaan asua vain 11 prosenttia suomalaisista. Mieluisin asuinpaikka 40 prosentille suomalaisista on alle 50 000 asukkaan paikkakunta. Ensisijaiseksi asuinpaikaksi ison kaupungin valitsee vastaavasti  32 prosenttia suomalaisista.

Kaupungin keskusta on unelma-asuinpaikka vain noin kymmenykselle suomalaisista. Yleisin unelma on järvi- tai merimaisema. Sellaisen haluaa noin puolet tuhansien järvien maan asukkaista. Kakkossuosikki asuinympäristöksi on taajama palvelujen läheisyydessä – taajamaan haluaa joka neljäs. Maaseudulle kaipaa 18 prosenttia suomalaisista.

– Asunnon sijainti on tärkein valintakriteeri suomalaisille. Selkeällä erolla, sillä se on tärkeintä liki joka kolmannelle. Kun tämä yhdistyy siihen, että 60 prosenttia haluaa omakotitalon ja 40 prosenttia alle 50 000 asukkaan paikkakunnalle, perusteet korona-ajan poispäin keskusta-alueilta suuntautuneelle muuttoliikkeelle ovat varsin selkeät, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen kertoo.

Asunnon hinta-laatusuhteen sanoo ostamisessa tärkeimmäksi valintakriteeriksi vain 19 prosenttia suomalaisista. Kodin ostaminen on monelle ennen kaikkea tunnepäätös. Jopa 20 prosenttia suomalaisista kertoo tärkeimmän kodin valintakriteerin olevan tunne siitä, että koti on itselle se oikea.

Tiedot selviävät Oikotien toukokuussa Tori.fi:ssä tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1002 vastaajaa. Vastaajista 53 prosenttia oli naisia, 43 prosenttia miehiä. Loput olivat muunsukupuolisia tai eivät halunneet määritellä.

Kolmasosa katselee uutta

Asuntojen kysynnän voi ennustaa jatkuvan kuumana, sillä joka kolmas suomalainen katselee mahdollista uutta kotia aika ajoin, vaikka ovat nykyiseen kotiinsa melko tyytyväisiä. Noin 15 prosenttia suomalaisista kertoo etsivänsä aktiivisesti uutta asuntoa, koska on nykyiseen kotiinsa tyytymätön tai on tarve vaihtaa kotia muusta syystä.

–  Jopa 82 prosenttia suomalaisista sanoo, että korona ei ole vaikuttanut kovin paljoa heidän asunnonostohalukkuuteensa ja he suhtautuvat melko luottavaisesti taloudelliseen tulevaisuuteensa. Tämäkin ennakoi asuntomarkkinoiden jatkuvan kuumina, Leinonen toteaa.

Taloudellisesti on huomioitavaa sekin, että pienemmillä paikkakunnilla ja laitakaupunkialueilla, joista moni kotia nyt etsii, neliöt ovat merkittävästi edullisempia kuin keskusta-alueilla. Koti on tärkeä ja siihen halutaan panostaa. 75 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että asumiskulut ovat kokonaistuloihin suhteutettuna kohtuulliset.

Oikotie tutki suomalaisten asumistoiveita edellisen kerran lokakuussa 2020. Trendi näkyi jo tuolloin. 60 prosenttia suomalaisista haikaili kauemmas keskustasta ja asutuskeskuksista. Yli joka kolmas sanoi silloin, että ihannekoti sijaitsee laitakaupungilla tai maaseutumaisessa miljöössä. Omakotitalon maaseudulta halusi miltei viidennes. 70 prosenttia sanoi jo tuolloin arvostavansa omaa pihaa enemmän kuin ennen koronapandemiaa.

Tampere on suosikkikaupunki

Edelleen myös kaupungeissa on vetovoimaa. Niistä erottuu selkeästi eniten edukseen Tampere. Se on tällä hetkellä suomalaisten suosikkikaupunki.

– Tampere keräsi viime vuonna kaikista paikkakunnista ylivoimaisesti suurimman muuttovoiton ja nyt se saa suurimman kannatuksen hypoteettisena uutena kotikaupunkina. 23 prosenttia suomalaisista sanoo, että jos muuttaisi, muuttaisi mieluiten Tampereelle. Tampereella on yhtä aikaa sekä kodikas että dynaaminen imago ja sen sijainti on keskeinen hyvien kulkuyhteyksien solmukohdassa, Leinonen sanoo.

Suomalaisten kakkossuosikki on tällä hetkellä Helsinki. Sen sanoo mieluisimmaksi muuttokohteekseen 18 prosenttia ihmisistä. Kolmas on Turku, 13 prosentilla. Joka kymmenes muuttaisi mieluiten Ouluun.

Vantaalle muutetaan, mutta se ei ole suosikki

Suurimmista kaupungeista Espoon ja Vantaan suosio on yllättävän pientä.

– Espoo on suosikki 7 prosentille suomalaisista, Vantaa 5 prosentille. Samaan aikaan kuitenkin Vantaa sai viime vuonna Tampereen jälkeen koko Suomen toiseksi suurimman muuttovoiton – suunta oli siis päinvastainen kuin naapurikaupungeissa Helsingissä ja Espoossa. Maan suurimpien kaupunkien joukossa Vantaa saa ihannemuuttokohteena vähiten kannatusta, Leinonen kommentoi.

Oikotien kyselytutkimuksen vastaajista 28 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla, 21 prosenttia muualla Etelä-Suomessa, 22 prosenttia Länsi-Suomessa, 12 prosenttia Pohjois-Suomessa, 9 prosenttia Itä-Suomessa ja 8 prosenttia Keski-Suomessa.