Iki-ihanaa hirttä ja älyteknologiaa – Nokialle nouseva palvelukoti tähtää ikäihmisten parempaan arkeen

Nokian Taka-Lauttalaan nousee ensi vuonna älykäs hirsihoivakoti, jota seuraa tulevina vuosina kolme samanlaista. Kohteet rakentaa aistiystävällisistä palvelukodeista tunnettu Hoivarakentajat hirsitalovalmistaja Honkarakenteen kanssa hoivapalvelua tarjoavalle KoskiHoivalle. 

KoskiHoiva laajentaa kotihoidosta palveluasumiseen

KoskiHoiva Oy on noin 100 työntekijän kotihoitoyritys, joka laajenee nyt palveluasumiseen. KoskiHoiva on sopinut Hoivarakentajien kanssa neljän hirsirunkoisen, älykkäällä taloteknologialla varustetun palvelukodin rakentamisesta Pirkanmaalle. Ensimmäinen valmistuu Nokian Taka-Lauttalaan alkukesällä 2022. Seuraavien aikataulu riippuu tonttien saatavuudesta Tampereella ja Pirkkalassa.

“Meillä ei ole aiemmin ollut palveluasuntoja. Olemme palvelleet kotiin noin tuhat asiakasta ja saaneet paljon palautetta, että olisi hienoa, jos voisimme jatkaa asiakaspolkua omissa palvelukodeissa”, KoskiHoivan toimitusjohtaja Maija Halme kertoo. “Minulta on kysytty, miksi tehdä uusi, eikö valmiitakin yksiköitä olisi. Me haluamme nimenomaan hirrestä ja älyteknologiaa. Myös vihreät arvot ovat meille erittäin tärkeitä. Näissä tiloissa saamme oman konseptimme näköisen palvelupolun myös hoiva-asumisen puolelle.”

Ikäihmisten arki helpottuu toimivissa, aistiystävällisissä tiloissa

Palvelukotien runkorakenteena on Honkarakenteen kotimainen hirsi. “Hirren terveellisyys ja aistiystävällisyys merkitsevät todella paljon meille, asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Hirsi on kodinomainen ja merkittävä tunnelman luoja”, Halme kuvaa. “Meillä on Hoivarakentajien kanssa erittäin hyvä yhteisymmärrys tämän alan toiveista ja tarpeista. Tässä yhdistyy luonnonmukainen, perinteinen hirsi moderneihin älyratkaisuihin, joilla pyrimme helpottamaan asukkaiden turvallista elämää. Tavoitteena on ikäihmisten onnellisuus, hyvä elämänlaatu ja merkityksellisyys.”

Toimivat tilat tukevat asukkaiden omatoimisuutta. Hirsirakennuksen raikkaassa sisäilmassa päivän toimet sujuvat virkeästi ja yöt nukutaan hyvin. Viihtyisä ja toimiva arki on Hoivarakentajien tilasuunnittelun tärkeä lähtökohta. “Iloitsemme yhteistyöstä, jossa pääsemme rakentamaan aistiystävällisiä hoivakoteja ja varustamaan ne asukkaiden viihtyvyyttä lisäävällä älykkäällä talotekniikalla”, Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen toteaa.

Kotimainen ja ekologinen hirsirakentaminen on arvovalinta

KoskiHoivalle tärkeää on hirren ympäristöystävällisyys. “Hirsi sitoo hiilidioksidia, joten se on ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Kun lämmitysmuotona on vielä maalämpö, tämä on vihreiden arvojen mukainen valinta”, Halme iloitsee. Hirsi onkin yhä useamman rakennuttajan valinta. “Terveellisen ja ilmastoystävällisen puurakentamisen kysyntä on vahvassa kasvussa. Valitsemalla hirren KoskiHoiva paitsi erottuu kilpailijoista, myös toimii vastuullisesti sekä ympäristöä että asukkaita ja työntekijöitään kohtaan”, Honkarakenne Oyj:n projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen toteaa.

Hoivarakentajat ja Honkarakenne tunnetaan kestävistä, luotettavista ja pitkäikäisistä hirsirakennuksista. ”Painumaton hirsi on ylivertainen rakennusmateriaali. Kehikon tiiviys, helppo ja nopea asennus sekä huoltovapaus ovat merkittäviä etuja hoivakotirakentamisessa”, Kemppainen sanoo. Halme iloitseekin kotimaisten toimijoiden yhteistyöstä. “Me olemme täysin kotimainen yritys. Hoivarakentajat ja Honkarakenne ovat kotimaisia. Saamme yhdistää oman kokemuksemme hoivapalveluista Hoivarakentajien kokemukseen aistiystävällisestä hoivarakentamisesta ja Honkarakenteen kokemukseen lamellihirsistä. Tavoite on tarjota asiakkaillemme mahdollisimman laadukasta.”

Hyvät työtilat helpottavat henkilökunnan rekrytointia

Terveissä, aistiystävällisissä hirsitiloissa ei tarvitse kantaa huolta sisäilmaongelmista. Moderni palvelukoti on vahva kilpailuvaltti myös työntekijöiden suuntaan. Innostus älykkäistä hirsitiloista on tarttunut Koskihoivan työntekijöihin, ja nimikilpailu ensimmäisestä yksiköstä on käynnissä. “Henkilökuntamme on innokkaasti mukana kehittämässä tätä. Työnkierron avulla henkilökunta voi työskennellä sekä kotipalvelussa että näissä yksiköissä”, Halme kertoo.

Uudet hirsitilat ovat arvostuksen osoitus hoivatyölle ja sen tekijöille. “Hoiva-alalla on henkilöstön saatavuudessa aina ongelmia. Olemme löytäneet hyviä työntekijöitä KoskiHoivaan ja he ovat meillä viihtyneet. Uskon, että uuden palvelutalokonseptin myötä onnistumme rekrytoinnissa jatkossakin. Toivoisin, että alalla osattaisiin arvostaa enemmän henkilökuntaa siinä, kuinka arvokasta työtä he tekevät. Me haluamme olla työpaikka, jossa henkilökunta viihtyy ja kokee tulleensa kuulluksi”, Halme painottaa ja lisää, että KoskiHoiva haluaa toiminnallaan olla kohentamassa koko hoiva-alaa.

Kysely: 65 prosenttia kunnista kokee, ettei puurakentamista hidasta mikään

Valtaosa suomalaiskunnista on sitä mieltä, että puurakentamiselle ei ole esteitä. Puuta käytetään melko paljon palvelurakennuksissa, mutta kerrostaloissa markkinaosuus ei ole toistaiseksi kasvanut. Tiedot selviävät Rakennustutkimus RTS:n vuoden 2020 lopulla toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.

Kyselyn mukaan kunnat suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Lähes puolet (46 %) vastanneista kunnista on kiinnittänyt erityistä huomiota puurakentamisen edistämiseen. Yleisimpiä keinoja ovat puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa, puurakentamisen suosiminen sekä palvelurakennusten rakentaminen puusta. Kolmannes vastaajista (33 %) kertoi rakentaneensa palvelurakennuksia hirrestä ja massiivipuusta.

Selvä enemmistö kunnista (65 %) ei tunnistanut lainkaan puurakentamista hidastavia tekijöitä. Vajaa viidennes (18 %) piti hidasteena puurakentamisen kalleutta ja vajaa kymmenesosa (9 %) vallitsevaa talous- ja suhdannetilannetta.

Merkittävimmiksi puurakentamista edistäviksi tekijöiksi kunnat mainitsevat puurakentamisen edistämisen kaavoituksessa (18 %), alueen puutuoteteollisuuden tai muut paikalliset toimijat (15 %) sekä paikkakunnalla vallitsevan puurakentamisen perinteen (13 %).

Viidennes rakennettavista palvelurakennuksista puurunkoisia

Selvityksen mukaan kunnat aikovat rakentaa kaikkiaan 331 palvelurakennuskohdetta vuosina 2021–2022. Näitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit, hoitoalan rakennukset sekä muut julkiset rakennukset.

Palvelurakennuksista hieman alle viidennes, 62 kohdetta, on jo sovittu rakennettavaksi puusta. Esimerkiksi puurakenteisia päiväkoteja on tarkoitus rakentaa 23 kappaletta ja kouluja ja opetusrakennuksia 17 kappaletta. Puurakentamisen suunniteltu osuus nousi selvästi varsinkin vanhuspalvelurakennusten (9 kpl) ja muiden hoitoalan rakennusten (9 kpl) kohdalla.

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on asettanut kunnille tavoitteen puurakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseksi uudisrakentamisessa.

”Tavoitteena on, että neljän vuoden kuluttua opetusrakennuksista 65 prosenttia ja hoitoalan rakennuksista 35 prosenttia rakennettaisiin puusta. Kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta puurakentamista tulisi olla 45 prosenttia”, sanoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.

”Kunnat ovat hyvin aktivoituneet kehittämään puurakentamisen osaamistaan, ja valmiudet uusien hankkeiden toteuttamiseen paranevat jatkuvasti.”

Puukerrostaloissa kirittävää

Vuonna 2020 kaikista kerrostaloaloituksista puukerrostalojen määrä oli vain 10 prosenttia. Suosio oli samalla tasolla viimeksi vuosina 2014–2015. Esimerkiksi vuonna 2017 kerrostaloaloituksissa puukerrostaloilla oli 17 prosentin osuus. Määrän odotettiin kasvavan, sillä vuonna 2019 kunnista viidennes kertoi, että aikoo rakentaa puukerrostaloja vuosien 2020–2021 aikana.

Tavoite on, että julkisen rakennuttajan uusissa asuinkerrostaloissa puurakentamisella on 46 prosentin markkinaosuus vuonna 2025.

”Puukerrostalorakentaminen etenee hitaasti niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kerrostalojen määrässä puun markkinaosuus on tällä hetkellä 10 prosenttia, mutta asunnoissa vain 4 prosenttia. Puukerrostaloissa asuntoja on keskimääräistä vähemmän”, Petri Heino toteaa.

“Julkista toimijaa tuetaan monin tavoin tällä segmentillä. Käytössä on esimerkiksi korotettu käynnistysavustus rakennuttajalle”, Heino sanoo.

”Tieto, tietoisuus ja luottamus puuhun myös kerrostalorakentamisessa on hankkeiden myötä jatkuvasti kasvamassa.”

Rakennustutkimus RTS:n toteuttama tutkimus perustuu loka–marraskuussa 2020 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 293 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.

Raportti: Puurakentamisen kuntakartoitus 2021–2022 (pdf)

Nykyaikaisilla pintamateriaaleilla vanhaa kunnioittaen

Aalto-yliopisto – Töölö, entinen Kauppakorkeakoulu, on monelle tuttu arvorakennus. Sen kokonaisvaltaisessa remontissa haluttiin palauttaa rakennus 1950-luvun loistoonsa – ja lopputulos kunnioittaa hienosti alkuperäistä suunnittelua. Saneerauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto SARC, pääarkkitehtinä Erkki Ölander. Tänä päivänä tiloja käyttää Aalto EE liikkeenjohdon koulutukseen sekä kaikille avoinna oleva Ravintola Töölö.

Kun kyse on arvorakennuksesta, tärkeä tavoite on sovittaa vanhaa tyyliä toistava ilme uusilla tekniikoilla. Talotekniikkaa lisätään yleensä pintamateriaalien alle. Materiaaleissa tämä tarkoittaa usein korkeampia paloluokkia sekä parannettua akustiikkaa. Arvorakennusten pintamateriaalien valinnat ovat yhteistyötä – tyylin, historian ja materiaalien erikoistuntemusta. Suunnitteluun osallistuukin usein myös Museoviraston edustaja – kuten tässäkin kohteessa. Eri alojen ammattilaisten tietotaitoa tarvitaan hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Me Puucompilla olemme tottuneet ratkaisemaan haastavia materiaalikysymyksiä ja etsimään sopivia ratkaisluja. Töölön kampus on upea kokonaisuus, On hienoa, että rakennus on säästetty ja toteutettu nykyaikaisten vaatimusten mukaan käyttökohteeksi.

Viilupintaisia sisäverhouslevyjä hyvillä paloluokituksilla

Töölön kampus on upea esimerkki puun käytöstä sisäverhouksissa ja sen yhdistämistä vaaleisiin pintoihin.  Rakennus kuuluukin kansainväliseen Docomomo-rekisteriin eli modernin arkkitehtuurin suojelukohteisiin.*

Töölön kampukselle toimitimme Puucomp Premium -sisäverhouslevyjä sekä viilupintaisina että maalattuina . Osa viiluleyvistä on myös akustoitu, kuten Töölön kampuksen sisääntuloaulan alakaton puuviilupintaiset levyt. Akustiikan eron huomaa selvästi, jos siirtyy aulan korkeasta tilasta tuloaulan matalampaan tilaan, jossa ei ole akustiikkalevyjä käytetty.

Alakaton levyjen asettelumalli on ajan tyylin mukainen. Se tulee hyvin esiin levyjen piilokiinnityksellä sekä viilulevyihin tehdyillä viisteillä. Puucomp Premium -levyjen vahva rakenne mahdollistaa syvät ja kestävät viisteet – sekä piilokiinnityksen.

Töölön kampuksen upeassa puuverhoillussa juhlasalissa on osa levyistä uusittu – mutta mikä osa? Muutosta on vaikea huomata. Samoin toisen kerroksen aulan viilulevyt ovat Puucompin tuotantoa. Jokainen meistä voi vierailla myös Ravintola Töölössä, joka toimii entisen opiskelijaravintolan, Raflan, paikalla. Tyyli on toinen kuin ennen, mutta sopiva arvokkaammalle ravintolalle. Katto on osittain maalattua ja osittain puuviilupintaista sisäverhouslevyä. Levyt on valmistettu kohteeseen työmaamittojen mukaan valmiina levyinä. Onnistunut asennus on osa viimeisteltyä ilmettä.

Alkuperäiset arkkitehdit: Woldemar Baeckman ja Hugo Harmia. Sisustus on tärkeä osa tätä kohdetta. Sen  alkuperäisestä suunnittelusta vastasivat sisustusarkkitehdit Olli Borg, Ilmari Tapiovaara ja Maija Heikinheimo.


Lähteet: :https://www.aalto.fi/fi/toimipisteet/aalto-yliopisto-toolo

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/aalto-yliopisto-toolo-rakennuksen-peruskorjaus-palautti-1950-luvun-hengen*

Keiteleen puukylä-hanke etenee vahvassa myötätuulessa

Ympäristöministeriö on myöntänyt Keiteleen puukylä- hankkeelle 28 000€. Ministeriön avustushaku oli suunnattu puun käyttöä rakentamisessa edistäviin hankkeisiin.

Tulevassa hankkeessa tullaan laatimaan kokonaisvaltainen kuntakeskustan kehityssuunnitelma Keiteleen Puukylästä, kunnan puustrategian pohjalta. Kunta on tehnyt visiointityötä Keiteleen kuntakeskustan kehittämiseksi yhteistyössä Savonia AMK:n ja Ratkaisu on puussa – hankkeen kanssa. Yhtenä kärkihankkeena on mm. puuhybridikerrostalon rakentaminen vanhan kunnantalon paikalle. Puuhybridikerrostaloon on ajateltu liiketiloja, asuntoja, etätyö- ja – opiskelutiloja, kuntosali sekä tulevaisuuden kunnantoimisto.

– Aluesuunnitelma tukee myös merkittävästi puukerrostalon toteutusta lisäämällä alueen kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä sekä tuoden asukkaille uusia ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Suunnitelmien myötä alueelle rakentuu nykyaikainen puuasumisen ja liiketilojen muodostama puukeskusta sekä viihtyisä satama-alue.
Näiden lisäksi kunnan elinvoimaisuutta, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan alueelle rakennettavien puupolun, puutaidepolun sekä myöhemmin suunniteltavien lasten puuhapuiston ja osallistavan ympäristötaideteoksen myötä, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

Hankkeen tuloksena syntyy myös konkreettinen toteutusmalli puukylän rakentamiseen, joka ohjaa kunnan talousarvion ja investointiohjelman toteutusta taloussuunnitteluvuosina 2022-2025. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy digitaalinen 3D malli alueesta sekä 3D tulostettu pienoismalli, joiden avulla osallistetaan ihmisiä, päättäjiä, yrityksiä ja kunnan työntekijöitä puurakentamisen ideaan ja kunnan kehittämiseen. Hankkeessa syntyy myös Puusta rakennettu pienoismalli kuntalaiskeskustelun pohjaksi. Eli hankkeen tuloksena syntyy tiekartta Keiteleen puukylän kehittämiseen sekä tuotteistus sen toteutukseen.

Puukylä – hanke on osa Keiteleen uutta kuntastrategiaa ja sen toteutusta, jossa luonto, metsä ja puu materiaalina ja raaka-aineena, sekä Keiteleen kuntakeskuksen kehittäminen puurakentamista hyödyntäen on nostettu esille tärkeänä kokonaisuutena.

Hankkeen toteutusaika 1.6.2021 – 30.6.2022.

Uusi tapa hallita materiaalivirtoja vaikuttaa olennaisesti rakennustyömaiden kustannuksiin ja ajankäyttöön

Rakennustyömaiden monimutkaiseen ja eri osapuolista koostuvaan materiaalien hallintaan on kehitetty ratkaisu, joka mahdollistaa kumppaneiden sujuvan liittämisen digitaaliseen toimitusketjuun. Ratkaisu on käytössä YIT:n FLOW-konseptissa, jossa tuotantoprosessi on vakioitu ja työmaan tietovirrat digitalisoitu. Vastuu Groupin ja Carinafourin yhteistyön tuloksena eri osapuolten on helpompi liittyä digitaaliseen toimitusketjuun.

Rakennustyömaiden budjetissa ja aikataulussa pysymisessä iso rooli on materiaaleilla eli oikean tavaran ja oikean määrän toimitus työmaalle oikeaan aikaan. Puutteellisesti suunniteltu ja kontrolloitu logistiikka aiheuttaa tarpeettomia kuljetuksia, turhaa jätettä sekä viivästyksiä. Logistiikan optimointi taas auttaa alentamaan ympäristökuormaa vähentämällä jätettä ja CO2-päästöjä sekä parantaa laatua, tehokkuutta ja työolosuhteita. Tämän lisäksi kertynyttä dataa voidaan hyödyntää läpi rakennuksen elinkaaren esimerkiksi huollon ennakoinnissa ja optimoimisessa tai rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa. Tämän mahdollistamiseksi tietovirtojen tulee olla sujuvia toimitusketjun yritysten välillä.

Nyt materiaalihankintoja tehdään pääosin sähköpostilla tai puhelimella ilman tarkkaa kohdekohtaista ennakkosuunnittelua. Riskinä tällöin on tuotannon häiriöt ja turha varastointi työmaalla. Kumpikin näistä jarruttaa tuottavuuskehitystä”, kertoo moderneja toimitusketjuja tarjoavan Carinafourin operatiivinen johtaja, Ari Viitanen.

YIT on yhdessä Carinafourin kanssa kehittänyt teollista tuotantojärjestelmää ja sitä tukevaa toimitusketjua, mikä mahdollistaa materiaalien oikea-aikaisen toimituksen, laadunvalvonnan sekä materiaalimäärien optimoinnin perinteisiä toimintatapoja helpommin. Vastuu Groupin Platform of Trust -alusta helpottaa toiminnan laajentamista ja uusien osapuolien mukaan ottamista tarjoamalla yhden tietoa yhdenmukaistavan rajapinnan. Eri toimittajia ja materiaaleja koskeva tieto on siten koottavissa sujuvammin yhteen paikkaan, josta voidaan hallita tilauksia, saatavuutta, toimituseriä, kuljetuksia ja jopa toimituserien laadunvalvontaa ja reklamaatioita.

Datan ja tietovirtojen hallinta on keskeinen osa YIT:n ja koko toimialan tulevaisuutta ja menestystä. YIT:n ja Carinafourin yhteistyö luo perustan tuottavamman rakentamisen vaatimalle materiaalivirtojen tehokkaalle hallinnalle ja Platform of Trust mahdollistaa kumppaniverkostomme liittymisen digitaaliseen toimitusketjuun. Platform of Trustin mahdollistama tiedonvälityksen standardointi madaltaa myös uusien kumppaneiden kynnystä osallistua YIT:n tuleviin teollisen rakentamisen projekteihin”, kuvailee YIT:n digitaalisen toimitusketjun kärkihankkeen tiedonhallinnasta vastaava arkkitehti Jarkko Peltola.

Tavoittelemme tällä yhteistyöllä verkostovaikutusta, jossa oma toimintamme vauhdittaa koko toimialan digitaalista yhteentoimivuutta ja helpottaa siten aiempaa syvempää integroitumista kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa”, tiivistää YIT:n Data ja analytiikka -yksikön vetäjä Mikko Kuusakoski.

Vastuu Groupin Platform of Trust -alusta mahdollistaa eri datalähteistä tulevan tiedon standardoimisen, jolloin Carinafourin CALS-palvelun avulla loppukäyttäjä pystyy hallinnoimaan kokonaisuutta helposti.

Platform of Trust toimii kuin tulkki eri kieltä puhuvien järjestelmien välillä ja varmistaa, että mahdollisesti kymmenistä eri tavarantoimittajista koostuva kokonaisuus toimii yhteensopivasti”, kertoo rakennusalan digitalisaatiota edistävän Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck.

Tavarantoimittajien datalähteitä lisätään ratkaisuun jatkuvasti. Vuoden loppuun mennessä ratkaisusta löytyvät vähintään 20 suurimman toimittajan tiedot, kuten Betset, Onninen, Rudus, Stark ja Ahlsell.

Vastuu Group ja Carinafour järjestävät 8.6.2021 klo 8.30-10 webinaarin aiheella ”Digitaalinen toimitusketju rakennusteollisuudessa – digitalisoinnin hyödyt urakoitsijalta loppukäyttäjälle eli miten nostat tuottavuutta ja tuot levollisuutta arkeen”. Puhujina mm. Miimu Airaksinen (RIL ry), Juhana Häkkänen (YIT), Carl Siren (HUS Kiinteistöt) ja Wilma Siitonen (Saint-Gobain). Lisätietoja: https://platformoftrust.net/fi/tapahtumat/digitaalinen-toimitusketju-rakennusteollisuudessa/