Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen valittiin jatkokaudelle Hirsitaloteollisuus ry HTT:n hallituksen puheenjohtajaksi keskiviikkona 20.3.2024 Kalajoella pidetyn vuosikokouksen yhteydessä.

Perinteisessä vuosikokousseminaarissa Rakennustutkimus RTS Oy esitteli alan tuoreimman markkinakatsauksen. Todettiin, että vuoden 2023 markkinaromahduksessa hirsirakentaminen on pystynyt nostamaan markkinaosuuttaan. Uusista pientaloista jo yli neljännes rakennetaan hirrestä.

Pientalomarkkina on käynyt historiallisen alhaalla, mutta ainakin hirsitaloteollisuudessa pohjakosketus on nyt nähty. Merkkejä kysynnän elpymisestä on olemassa; lattialiikenne on lisääntynyt ja tarjouskanta kasvaa. Suomalaisten asumistoiveet ja haaveet omasta hirsisestä omakotitalosta tai vapaa-ajan asunnosta eivät ole kadonneet minnekään” sanoo puheenjohtaja Marko Saarelainen.

– – – – –

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, jonka jäsenyritykset suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsituotteista.

Vuonna 2023 Suomessa kuluttajakaupassa myydyistä ja rakennetuista omakotitaloista 27 prosenttia tehtiin hirrestä. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista terveellisenä, kestävänä ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

 

Voiko koneen valmistaa puusta?

LUT-yliopiston protopaja J. Hyneman Center täyttää viisi vuotta ja juhlistaa merkkipaaluaan uudella rakennushaasteella yhdessä Puuteollisuuden kanssa. Kilpailussa LUT-korkeakouluyhteisön opiskelijat valmistavat koneita pelkästään puusta. 

J. Hyneman Center haastaa yhteistyössä Puuteollisuus ry:n kanssa LUT-konsernin opiskelijat ideoimaan ja rakentamaan puisia koneita. Koneiden pitää olla toimivia, ja niissä pitää olla vähintään kolme osaa, mutta käyttötarkoitus on vapaa. Materiaalina tulee käyttää pelkästään tai pääosin puuta tai puujalosteita.

”Puu valikoitui kilpailumateriaaliksi, koska puu on tavallinen, edullinen, turvallinen ja kestävä materiaali, jota on helppo työstää. Puuta voi käyttää myös kohteissa, joissa sitä ei nykyään usein näe, kuten koneissa”, kertoo JHC:n projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakka.

JHC-rakennushaasteen sponsorina toimii satojen puualan yritysten edunvalvoja Puuteollisuus ry, joka lahjoittaa haastetta varten 3 000 euroa. Tuomaristo valitsee kilpailuun viisi ryhmää, jotka saavat materiaalirahoitukseksi 400 euroa ryhmää kohden. Tuomaristoon kuuluvat lokakuussa Suomessa vieraileva keksijä Jamie Hyneman sekä JHC:n ja Puuteollisuuden edustajat. Kilpailun voittaja palkitaan 1 000 eurolla.

”Puutoimiala tarvitsee innovaatioita ja uutta ajattelua. Kilpailun teema sopii juuri näihin ajatuksiin ja siksi haluamme kannustaa opiskelijoita aiheen äärelle”, sanoo Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

”Odotamme innolla opiskelijoiden töitä. Toivomme, että opiskelijat innostuisivat puutoimialasta ja toisivat uutta ajattelua alallemme. Toivottavasti tämä on vain alku ja yhteistyömme LUTin kanssa jatkuu”, Liias lisää.

 

Kilpailun aikataulu

Haasteen julkaisuajankohta on JHC:n avajaisten vuosipäivä 29. syyskuuta. Tasan viisi vuotta sitten perustettiin J. Hyneman Center, joka on LUT-yliopiston yhteydessä toimiva protopaja. Se kantaa Jamie Hynemanin nimeä, ja Hyneman onkin ollut vuosi vuodelta enemmän mukana protopajan toiminnassa.

Hakuaika 29.9.–15.10.
Opiskelijoiden hakemusten joukosta valitaan viisi parasta ideaa, jotka saavat rahoituksen materiaalihankintoja varten.

Rakentamisaika 23.10.–24.11.
Rakentamisaikaa on kuukausi. Haasteen aikana ryhmät saavat ohjausta ja sparrausta Jamie Hynemanilta, joka vierailee Suomessa 13.­–23.10.2023.

Tulokset viikolla 48
Opiskelijat esittelevät työnsä tulokset, ja paras palkitaan seminaarissa viikolla 48.
Puheenvuorot kuullaan Puuteollisuudelta ja Jamie Hynemanilta. Seminaari on osa JHC:n juhlavuotta.

 

Mikä on Protopaja JHC

Arkkitehti Olavi Koposen suunnittelema, vuonna 2012 valmistunut Villa Riviera Taipalsaaressa. kuva: Jussi Tiainen

Arkkitehti Olavi Koposen suunnittelema, vuonna 2012 valmistunut Villa Riviera Taipalsaaressa. kuva: Jussi Tiainen

Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on pitkät perinteet ja valoisa tulevaisuus

Jokainen Suomen hallitus 1990-luvulta lähtien on edistänyt puurakentamista. Korkealaatuinen arkkitehtuuri herättää kiinnostusta puurakentamista kohtaan, mikä tukee Suomen tavoitteita hiilineutraaliudesta.

 

Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, ja suomalainen puuosaaminen on kansainvälisessäkin mittapuussa merkittävää. Puurakentamisen tulevaisuus pohjautuu vastuulliseen metsätalouteen, ja puuarkkitehtuurin suunnan viitoittajina ovat prosesseista tuotantoon ulottuva digitaalisuus sekä teollinen esivalmistaminen.

2020-luvun suomalainen puuarkkitehtuuri hyödyntää digitaalisuutta ja teollisia menetelmiä, mutta myös perinteisistä puurakentamisen menetelmistä osataan ottaa oppia. Archinfon yhdessä Puurakentamisen ohjelman kanssa kokoama valikoima esittelee 19 käyttötarkoitukseltaan ja mittakaavaltaan erilaista puuarkkitehtuurikohdetta eri puolilla Suomea.

Valikoima käsittää kohteita pienen mittakaavan luontorakenteista ja mökeistä suuriin julkisiin rakennuksiin sekä asuin- ja toimistotaloista puukaupunginosiin.

Linkki infopakettiin Archinfon sivuilla

 

ESITELTÄVÄT KOHTEET

  • Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki 2021 (AFKS Arkkitehdit)
  • Lukio- ja kulttuuritalo Monio, Tuusula 2023 (AOR Arkkitehdit)
  • Helsingin luonnontiedelukio, 2023 (AFKS Arkkitehdit)
  • Satama Areena, Kotka 2023 (Arkkitehtitoimisto ALA)
  • Wood City, Helsinki 2019–2024 (Anttinen Oiva Arkkitehdit)
  • Katajanokan Laituri, Helsinki 2024 (Anttinen Oiva Arkkitehdit)
  • Serlachius Museum Gösta & Taidesauna, Mänttä 2015, 2022 (Mendoza Partida & BAX)
  • Sauna-ravintola Kiulu & Ähtärin uimahalli, Ähtäri 2022, 2024 (Studio Puisto)
  • Pikku-Finlandia, Helsinki 2022 (Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli Wendelin)
  • Rauhalinna, Savonlinna 2023 (OOPEAA)
  • Lammassaaren luontoreitti, Helsinki 2017, 2022 (Studio Puisto & Nomaji)
  • Elokuvaohjaajan talo, Iisalmi 2020 (Pirinen & Salo)
  • Space of Mind, 2020 (Studio Puisto)
  • Talo Meteoriitti, Kontiolahti 2020 (Ateljé Sotamaa)
  • Paritalot Viikinmäessä, Helsinki 2022 (Kanttia 2 Arkkitehdit)
  • Puu-Myllypuro, Helsinki (Arkkitehtityöhuone APRT & Helsingin kaupunki)
  • Linnanfältti, Turku (Turun kaupunki & Schauman Arkkitehdit, Sigge Arkkitehdit, Arkkitehdit Casagrande, Arkkitehtitoimisto Tommy Gustafsson)

//Archinfo

 

Lusto-rakennus

Keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi

Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkaa 1.10.2022 ja päättyy 30.9.2023. Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa eli Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa.
Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja erityisesti lisätä puun käyttöä uudistuvassa museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla. Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat jo joulukuussa 2022.

”Peruskorjaus on mittava ja monivuotinen hanke, jolla parannetaan valtakunnallisen metsämuseomme toiminnallisuutta monin tavoin. Metsäsäätiöin keräys tukee peruskorjauksen yksityisrahoituksen osuutta ja sillä on iso arvo Lustolle”, kertoo Suomen Metsämuseo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta. Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä sitoutuu myös puuta ostava taho lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen.

Metsäsäätiön kohdennetun keräyksen järjestämisessä ovat mukana alueen puukaupan toimijat: metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Versowood, Sahakuutio ja Metsähallitus.

”Idea ja aloite Metsäsäätiön alueelliseen keräykseen tulee aina paikallisilta toimijoilta – niin myös tällä kertaa. Kohdennettu keräys on merkittävä yhteinen ponnistus ja aluetta yhdistävä kampanja. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja intoutuu seuraavien puukauppojen yhteydessä laittamaan rastin ruutuun menekinedistämismaksulle ja siten tukemaan Luston peruskorjausta”, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson toivoo.

Lisätietoja:
Suomen Metsäsäätiö, toimitusjohtaja Martta Fredrikson
+358 40 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsämuseo Lusto, toimitusjohtaja Niina Uronen
+358 40 742 8470
niina.uronen@lusto.fi

Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja sekä metsänomistajien, puunostajien ja muun metsäalan yhteistyötaho. Metsäsäätiö rahoittaa monipuolisia hankkeita, jotka tukevat metsäelinkeinon elinvoimaisuutta ja jotka auttavat löytämään puusta ja metsistä yhä uusia mahdollisuuksia.

KUVA: Serlachius -museot, Sampo Linkoneva

Serlachius-museoiden uusi Taidesauna tarjoaa matkan kaikille aisteille

Serlachius-museo Göstan yhteyteen järven rantaan valmistunut Taidesauna yhdistää suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa elämystä. Taidesauna täydentää avautuessaan 18.6. Serlachiusmuseoiden palveluja kokemuksella, joka on tarjolla niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöillekin.

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen saunarakennus kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtikolmikko, joka suunnitteli myös vuonna 2014 avatun Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa on toiminut Pekka
Pakkanen. Saunan arkkitehtuurin lähtökohtana on horisontaalinen linja, jonka alapuoli on kiveä, yläpuoli puuta.
Sauna kätkeytyy paviljongin takana Melasjärven rantaan laskeutuvaan rinteeseen ja sulautuu maisemaan kohoten maastosta vähäeleisesti. Viherkatto
liittää rakennuksen ympäristöönsä.
Saunan sisätiloja leimaa taiteen, maiseman ja arkkitehtuurin vuoropuhelu.
Suomalainen arkkitehtikumppani Pekka Pakkanen sanoo, että rakennuksen tunnelmaa määrittävät määrätietoiset avaukset maisemaan ja laadukkaat, aikaa kestävät rakennusmateriaalit sekä poikkeuksellisen huolellinen yksityiskohtien viimeistely.

Saunassa nähdään paljon kotimaista nykytaidetta. Esimerkiksi Satu Rautiaisen suurikokoinen teos Lintujen juomapaikka (2022) koristaa eteistilan seinää. Teoksen aihe toistuu myös Rautiaisen suunnittelemissa saunapyyhkeissä ja laudeliinoissa.
Tuula Lehtisen mosaiikkiteos Syli (2022) koristaa puolipyöreää ulkosuihkua, joka on käytössä ympäri vuoden. Muita taiteilijoita ovat Jussi Goman, Anne Koskinen,
Laura Könönen, Anni Rapinoja ja Noora Schroderus.

Saunan sisustuksessa on yhdistetty suomalaista ja kansainvälistä suunnittelua. Sisustuksessa nähdään huonekaluja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippusuunnittelijoilta, kuten Òscar Tusquets, Patricia Urquiola, Jasper Morrison ja Faye Toogood. Suomalaisista suunnittelijoista saunassa ovat edustettuina
muun muassa Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Lisa Johansson-Pape. Kotimaisesta designista esille voi nostaa esimerkiksi puuseppämestari Antrei Hartikaisen
Taidesaunaan varta vasten suunnitteleman löylykiulun ja -kauhan. TU