Savonlinnaan nousee huipputason massiivipuu- ja hybridirakentamisen koelaboratorio

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti 17.12.2020 lähteä mukaan hankkeeseen, jossa Savonlinnan Teknologiapuisto Nohevaan rakennetaan massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio. Laboratorion valmistuessa vuonna 2023 Suomeen syntyy maakunnallisen yhteistyön ansiosta ainutlaatuinen puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö. Kokonaisuudessaan investoinnin suuruus on noin 15 milj. euroa.

Massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio vahvistaa mekaanisen puurakentamisen teollisuutta, alan innovaatiotoimintaa ja yritysten tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Se lisää myös Xamkin teollisen puurakentamisen koulutuksen osaamista sekä toteuttaa maan hallituksen asettamia tavoitteita, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen torjuntaan, hiilineutraalisuuteen ja puurakentamisen lisäämisen. Vähähiilisen rakentamisen osalta Xamk tavoittelee jalansijaa myös kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatioverkostoissa.

– Uusi laboratorio täydentää teknologiapuiston kokonaisuudeksi, jossa näkyy koko puun arvoketju taimesta teollisuustuotteiksi. Teknologiapuistossa toimivat jo puun kuidun jalostamista kehittävä Xamkin Kuitulaboratorio ja metsäpuiden kasvullista lisäystä tutkiva Luonnonvarakeskuksen KASVU 1 -laboratorio. Uusi laboratorio tulee olemaan koko Euroopan tasolla huippulaatuinen ympäristö, jossa tutkimus- ja kehitystoiminta, opetus, opiskelijat ja yritykset kohtaavat ja tuottavat alueelle uutta osaamista ja uusia työpaikkoja, Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.

– Tämä on erinomaisen hieno esimerkki siitä hyvästä maakunnallisesta yhteistyöstä, jolla Savonlinnan teknologiapuistoa on rakennettu ja rakennetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän, toimialan yrityksien, Maakuntaliiton ja ELY:n sekä eri ministeriöiden kanssa. Kiitoksia myös Mikkelin kaupungille, joka on kampuskiinteistön suurin omistajakaupunki ja jonka myötävaikutusta on tarvittu toimitilainvestoinnin toteutumiseksi, kiittää Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

– Investointi vahvistaa Savonlinnan teknologiapuistoa yhteistyössä Xamkin ja maakuntaliiton sekä puurakentamisen alan yritysten kanssa. Näin Xamkiin ja teknologiapuistoon tulee kansallisesti puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö, joka Suomesta vielä puuttuu. Tämän avulla luodaan edellytykset viedä Suomessa puurakentamista eteenpäin muun muassa standardien kehittämisen avulla, lisää Laine.

Mitä laboratoriossa tehdään?

Laboratorio erikoistuu suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen. Varusteluun kuuluu täyden mittakaavan säätestauslaitteisto mm. puukuitueristeiden testaamiseen sekä fysikaalinen laboratorio puutuotteiden soveltavaan tutkimukseen. Testauskohteena voi olla esimerkiksi suurten kerrostalojen rakenteiden puun kuormituskestävyys.

Myös prosessiautomaatiolaboratoriolle luodaan puitteet ja maanjäristystestauslaitteiston toteuttaminen on myöhemmin mahdollisia.

Testauskokonaisuus mahdollistaa alan innovaatioiden tuotekehitysaikaisen ja jatkossa myös sertifiointitestauksen. Testausympäristö tukee alan kasvua, paitsi puurakenteiden, myös puu- ja betonirakenteita yhdistävien hybridirakenteiden testauksessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä.

Rakentaminen alkaa vuonna 2021

Laboratorion rakentaa Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä, jolta Xamk sitoutuu vuokraamaan tilat. Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän päätehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tiloja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Kuntayhtymä omistaa suurimman osan Xamkin käytössä olevista tiloista.

– Nyt kyseessä olevan laboratorion rakentaminen on luonnollista jatkoa tälle toiminnalle, toteaa Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän johtaja Juha Paanila.

Rakentaminen käynnistyy ensi vuonna ja laboratorio on valmis vuonna 2023. Uuden laboratorion koko on noin 2 300 m2 ja kustannusarvio noin 6 miljoonaa euroa. Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä voi saada rakentamiseen EU-rahoitusta jopa 60 prosenttia rakennuksen kustannuksista riippuen.

Rakentamisen lisäksi tulevat laboratorion varustelun kustannukset, jotka ovat 2,7 miljoonaa. Näihin kuluihin Xamk on jo saanut EAKR-rahoitusta 1,9 miljoonaa. Laitevarustelua ovat keskeisesti rahoittamassa myös Savonlinnan kaupunki ja alan yritykset.

Palvelulinjaston uudistus parantaa hypermarketin energiatehokkuutta ja toimivuutta merkittävästi

Johtava kotimainen myymäläratkaisujen toimittaja Puume Oy toteutti K-Citymarket Vantaa Koivukylän palvelulinjaston, kahvion ja konsulenttipisteen uudistuksen yhteistyössä designtoimisto Red Compassin ja kylmäkaluste- ja laitetoimittaja Dayton Oy:n kanssa. Uudistuksen myötä palvelulinjaston vuotuinen lämpöenergian kulutus putoaa merkittävästi aiemmasta.

K-Citymarket Vantaa Koivukylä uudisti marraskuussa yli 20 metriä pitkän palvelulinjastonsa sekä kahvion ja konsulenttipisteen. Kalusteet ja kylmälaitteiden pinnat toimitti Puume Oy ja kylmälaitteet Dayton Oy. Tilan suunnitteli Puume Groupiin kuuluva designtoimisto Red Compass.

Kauppias Janne Rinne kuvaa lopputulosta moderniksi, energiatehokkaaksi ja toimivaksi ympäristöksi niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

– Uusi palvelutiskikokonaisuus on valtavan hieno. Joka päivä kymmenen asiakasta kehuu palvelutiskiämme paikkakunnan hienoimmaksi, ja sitä se onkin. Saimme lisää tilaa ja käytettävyyttä sekä uudet, nykyaikaiset työvälineet. Myös energiansäästö on vuositasolla valtava. Ympäristönäkökulma on kaupan arjessa kaikessa mukana, Rinne kertoo.

Red Compassin Art Director Minna Virtasen mukaan uudistuksella tavoiteltiin modernia ja raikasta ilmettä, joka viestii laatua ja tuoreutta. Kalusteissa käytettiin ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten aitoa puuta. Myös muut materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta.

Uudistusta siivitti EU:n ”F-asetus”, jonka myötä ympäristölle haitallisten kylmäaineiden käyttöä rajoitetaan tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on poistaa vahingollisimmat kylmäaineet markkinoilta kokonaan.

Dayton Oy:n kaupallinen johtaja Antti Niininen kertoo, että uudistuksen myötä palvelulinjaston vuotuinen lämpöenergian kulutus putoaa todella merkittävästi aiemmasta. Modulaariset tiskit käyttävät asiakkaan valinnan mukaisia ympäristöystävällisiä kylmäaineita.

– Teknologian avulla tuotteiden esillepano tapahtuu optimiolosuhteissa, mikä mahdollistaa pidemmän myyntiajan, houkuttelevan esillepanon ja minimoidun kuivumishävikin. Näin tuotteiden luonnollinen ilme säilyy paremmin myyntiä edistäen. Samalla koko myymälän vaa’at uusittiin uuden sukupolven PC-pohjaisiksi, kosketusnäytöllisiksi vaa’oiksi, mikä mahdollistaa digitalisaation hyödyntämisen myymälän haluamalla tavalla, Niininen toteaa.

Puume Oy:n kaupallisen johtajan Harri Marttisen mukaan Puume on suunnittelut ja toteuttanut ostoympäristöjä jo 30 vuotta, yli 500 projektia vuodessa. Yrityksen tavoitteena on jatkuvasti vähentää projektiensa, tuotteidensa ja palveluidensa koko elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta. Puume hoitaa myös vanhojen kalusteiden kierrätyksen.

– Tämän laajuinen tiivis yhteisprojekti hypermarket-ympäristössä oli meille ensimmäinen laatuaan, mutta se sujui hyvin jouhevasti hyvässä yhteistyössä laitetoimittajan ja suunnittelutoimiston sekä kauppiaan ja kiinteistöpuolen kanssa, Marttinen kiittelee.

Koko projekti toteutettiin vain neljässä päivässä purkutöistä valmiiksi asennetun ja loppusiivotun tilan luovutukseen.

– Aikataulumme oli tosi tiukka, ja projektin sujumisen ja aikataulussa pysymisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa näin isossa uudistuksessa. Puume oli ammattilainen, ja meidän on toimittava vain ja ainoastaan ammattilaisten kanssa, jotta oma liiketoimintamme ei kärsi ja voimme pitää kaupan auki ja toiminnassa myös remontin ajan, toteaa K-Citymarket Vantaa Koivukylän kauppias Janne Rinne.

Puukerrostalorakentaminen vauhdissa heinä-syyskuussa 2020. Historian suurin aloitusmäärä yhdessä kvartaalissa.

Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset (asuntojen aloitusmäärä puukerrostaloissa) kasvoivat peräti 84 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 % kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.

Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 %:iin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Forecon Oy:n arvioihin. Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 %.

Asuntorakentaminen jatkuu vahvana pääkaupunkiseudulla

Kaikkiaan rakennusajat ovat pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että asuntoja valmistuu vain hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Forecon arvioi rakentamisen lupien kasvaneen kolmannella neljänneksellä 3 %. Asuinkerrostaloissa oli kasvua peräti 58 %. Pientaloluvat kasvoivat 8 %. Muissa kuin asunnoissa luvat vähenivät (-6 %). Suurin lasku oli liike- ja toimistorakennuksissa.

Puu vahvistaa osuuttaan julkisessa rakentamisessa, erityisesti opetusrakennuksissa ja kokoontumistiloissa.

Julkisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet selvästi tänä vuonna (-18%). Puisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet yleistä trendiä vähemmän. Näin puurunkoisten opetusrakennusten markkinaosuus kasvaa.  Opetusrakennuksissa vuoden tammi-syyskuussa puurakenteisten markkinaosuus oli 22 %, kasvua viime vuoteen verrattuna kahden prosenttiyksikön verran.

Kokoontumistiloissa puurunkoisten rakennusten osuus aloituksista vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana nousi lähes 30 %:iin.

Puuviesti - Kattava tietopaketti alan ammattilaisille

Betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia isompi kuin puisen – puukerrostaloja rakennetaan nyt erityisesti Tampereella

Puu on kerrostalon rakennusmateriaalina Suomessa vielä harvinainen.

Uusi puukerrostalo on vielä melko harvinainen näky, mutta niiden määrä kasvaa tasaisesti.

Eniten puukerrostaloja rakennetaan tällä hetkellä Tampereella, jossa varmoja ja todennäköisiä hankkeita on vireillä yhteensä kymmenen.

Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr) on kärkisijaan tyytyväinen.

– Kyllähän se hyvältä kuulostaa, vaikka luvut ovat vielä pieniä.

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa oli viime marraskuussa rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 vähintään kolmekerroksista puukerrostaloa. Se on suhteellisen vähän.

Puu on Suomessa yleinen, tunnettu ja arvostettu rakennusmateriaali, mutta kerrostalomarkkinoilla betoni jyrää edelleen.

Ympäristöministeriön arvion mukaan pientaloista lähes 90 prosenttia on puurunkoisia. Rivitaloistakin noin 60 prosenttia tehdään puusta, mutta kerrostaloista puisia on vain noin kuusi prosenttia.

Tulevaisuuden rakennusmateriaali

Yksi Tampereelle jo valmistuneista uusista puukerrostalokohteista on Härmälässä. Yksiöt ja kaksiot tekivät kauppansa kolmessa kuukaudessa.

Rakennuttajalle kohde oli ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Lehto Asuntojen hankepäällikkö Hannu Tuohi uskoo puukerrostalojen yleistyvän edelleen.

– Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali. Puukerrostaloja tuskin nähdään aivan kaupunkien keskustoissa, mutta esimerkiksi kantakaupungissa on paljon mahdollisuuksia.

Hänen mukaansa alan yritysten pitää saada lisää kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta, mutta myös valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan apua.

– Tampereen kaupunki on tehnyt konkreettisia asioita puurakentamisen hyväksi, siitä pitää antaa kiitosta.

Puukerrostalojen rakentamista on Tampereella edistetty muun muassa kaavoituspäätöksillä.

Puurakentaminen pienentää ilmastopäästöjä

Tampere ja 13 muuta Pirkanmaan kuntaa ovat mukana hankkeessa, joka pyrkii lisäämään puun käyttöä kerrostalojen rakennusmateriaalina.

Kuntien lisäksi mukana ovat Metsäkeskus, Tampereen yliopisto ja useat rakennusalan yritykset. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla joka kymmenes uusi kerrostalo rakennettaisiin puusta.

Tampereen kaupungin apulaispormestarin Jaakko Stenhällin mukaan puukerrostalojen suosimiseen on hyvä syy.

– Itse ajattelen eniten sitä, että hiilijalanjäljen piikki rakentamisvaiheessa jää pienemmäksi, kun betoni korvataan puulla. Puurakentamisen hiilijalanjälkeä on myös laskettu.

Teknologian tutkimuskeskus VTT vertasi Helsingissä rakennettuja, pohjaratkaisultaan identtisiä puisia ja betonisia kerrostaloja. VTT:n laskelman mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki oli noin 75 prosenttia suurempi kuin puusta tehdyn kerrostalon.

VTT:n arvion mukaan puurakentamista Euroopassa edistävät muun muassa biotalouden kasvu ja ilmastopolitiikka. Jarruttavia tekijöitä sen sijaan ovat puurakentamisen verrattain korkeat kustannukset ja suurten yritysten muutosvastarinta.

Opiskelijat asumaan puukerrostaloihin

Tampereella puukerrostalojen rakentamiseen osallistuu vahvasti myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas.

Säätiöllä on vireillä useampi iso puukerrostalohanke eri rakennuttajien kanssa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan viereen alkaa todennäköisesti jo loppuvuonna nousta kahdeksankerroksinen, puumoduuleista rakennettava opiskelijatalo.

Toasin toimitusjohtajan Kirsi Kosken mukaan säätiö haluaa olla mukana puukerrostalorakentamisen edistämisessä. Toasin hallitus on päättänyt, että rakennusmateriaalia harkitaan joka kohteessa tarkkaan.

– Yritämme hakea realistisia toteutustapoja, niin ettei hintalappu nouse liian korkeaksi. Haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ainakin niin, että emme vie sitä väärään suuntaan.

Valtio tukee puurakentamista eri tavoin

Paikallisten hankkeiden lisäksi puukerrostalojen rakentamista halutaan edistää myös valtiotasolla. Rakennuttajille on tarjolla konkreettisia porkkanoita.

Muutama viikko sitten esimerkiksi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ilmoitti, että puun käyttöä edistetään valtion tukemassa ARA-asuntotuotannossa:

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä asuntojen, julkisten rakennusten ja suurien rakenteiden kuten siltojen ja hallien rakentamisessa.

Taustalla on Suomen ympäristö- ja ilmastostrategia. Rakentamisen hiilijalanjälkeä pitää pienentää, jotta kova tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali olisi mahdollista saavuttaa.

Arkta rakentaa Tampereen Vuorekseen Suomen suurimman puurakenteisten kerrostalojen kokonaisuuden

Tampereen Vuorekseen alkaa rakentua Kuusikko – kuuden puurunkoisen kerrostalon kokonaisuus, johon tulee noin 13 600 kerrosneliötä. Näin isoa määrää puukerrostaloneliöitä yhtenä hankkeena ei ole toteutettu Suomessa aiemmin.

Hankkeelle on muodostunut työnimeksi Kuusikko. Hanke on Euroopan mittakaavassakin iso kokonaisuus. Aiemmin toteutetut puurakenteiset kerrostalohankkeet ovat olleet pienempiä kokonaisuuksia tai yksittäisiä hankkeita. Hankkeen kehittäjänä ja KVR-urakoitsijana toimii Arkta Rakennus Oy.

Taustalla Tampereen kaupungin tavoitteet hiilineutraaliudesta

Puurunkoiseen rakentamiseen rohkaisevat Tampereen kaupungin tavoitteet hiilineutraalisuuden osalta vuoteen 2030 mennessä (Kestävä Tampere 2030). Tampereen kaupungin puurakentamisen ohjelman tavoitteena on lisätä modernia puurakentamista Tampereella ja Pirkanmaalla sekä edistää puurakentamisen osaamista ja yritystoimintaa. Erityiskohteena on Vuoreksen Isokuusi, jonne rakentuu yksi Suomen suurimpia moderniin puurakentamiseen perustuvia asuinalueita.

– Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Haluamme edistää puurakentamista, koska puu on uusiutuva materiaali ja ilmaston kannalta positiivinen valinta. Se sitoo hiiltä pitkäksi aikaa ja puurakennukset toimivat näin hiilivarastoina. Tämä Isokuuseen rakentuva hankekokonaisuus vie Tamperetta ison loikan eteenpäin puurakentamisen saralla, mistä olemme erittäin tyytyväisiä, kertoo Tampereen kaupungin apulaispormestari Aleksi Jäntti.

Arkta haluaa olla mukana edistämässä puurakentamisen ratkaisuja asuntorakentamisen saralla.

– Arkta Rakennus Oy on ensimmäistä kertaa toteuttamassa Pirkanmaalla puurakenteista kerrostalokohdetta. Oppia on haettu konserniin kuuluvalta Arkta Reposelta, joka on erikoistunut puukerrostalorakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Näin osaaminen koko konsernissa laajenee, kertoo Arkta Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Hanna Marttila.

Arkta Reponen oli mukana Helsingissä toteutetussa hankkeessa, jossa vertailtiin puu- ja betonirunkoisen kerrostalon eroja suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa vuosien 2018-2020 aikana. Puurunkoisen kerrostalon hiilijalanjälki on todistetusti betonirakenteista pienempi kaikissa rakentamisen vaiheissa.

Rakenneratkaisuna puurankarunkoiset suurelementit

Kuusikko toteutetaan puurankarunkoisina suurelementteinä, välipohjina on kertopuiset ripalaatat. Myös CLT-levyä käytetään parvekelaatoissa sekä hissihuilujen seinissä. Puuelementtitoimittajana hankkeessa on suomalainen puuelementtitoimittaja VVR Wood, joka valmistaa kaikki elementit pohjoisen hitaasti kasvaneesta, tiheäsyisestä havupuusta. Puun alkuperäseurannalla – PEFC:llä varmennetaan, että tuotteeseen on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuta. VVR Wood vastaa koko kohteen puuelementtien kokonaistoimituksesta aina asennukseen saakka. VVR Wood on ollut toteuttamassa useita puukerrostalo kohteita niin Suomeen kuin Norjaankin ja näin tuo kokemuksensa myös Kuusikon toteutukseen.

– Kuusikon työmaalla kaikki rakentaminen tehdään sääsuojan alla vesikattovaiheeseen asti, näin vältytään rakenteiden kastumiselta, kertoo Arktan tuotantopäällikkö Jarkko Valoma.

– Rakentamisessa olennaista on myös elementtien varastointi ja kuljettaminen työmaalle, jona aikana huolehditaan etteivät ne pääse kastumaan, työmaavastaava Kari Korpisaari jatkaa.

Kohteen tilaajina A-Kruunu sekä TA-Asumisoikeus Oy

Kohteen kuudesta puukerrostalosta TA-Asumisoikeus Oy:lle rakennetaan 3 taloa, joihin tulee yhteensä 103 asumisoikeusasuntoa ja A-Kruunulle 3 taloa, joihin tulee yhteensä 92 vuokra-asuntoa.

– Kun avautui mahdollisuus tämän puukerrostalohankkeen toteuttamiselle, emme epäröineet hetkeäkään aloittaa Pirkanmaalla ensimmäistä puukerrostalohankettamme pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Arkta Rakennus Oy:n kanssa. Lukuisat yhteiset onnistuneet hankkeet Arkta Rakennuksen kanssa kahden vuosikymmenen aikana sekä hyvät kokemukset ensimmäisistä puukerrostalohankkeistamme pääkaupunkiseudulla Arkta-Reposen kanssa loivat luotettavan pohjan askeleelle uudenlaisen kerrostalorakentamisen aikakauteen, toteaa TA-Yhtiöiden Pirkanmaan aluejohtaja Sami Lehto.

– Tämä hanke on meille tärkeä, koska puurakentamisen ja rakentamisen vähähiilisyyden edistäminen on tärkeä osa yhtiölle annettuja tehtäviä. Arkta-Reposen kanssa olemme toteuttaneet erinomaisen puukerrostalohankkeen Helsingissä ja uskon, että yhteistyö tässä Tampereen hankkeessa toteutuu samalla tavalla jouhevasti, toteaa A-Kruunu Oy:n toimitusjohtaja Jari Mäkimattila.


FAKTA

Arkta-konserni rakentaa Tampereen, Helsingin ja Vaasan seudulla. Konserniin kuuluvat asuinrakentamiseen erikoistunut Arkta Rakennus Oy, puukerrostalojen rakentamisen edelläkävijänä tunnettu Arkta Reponen Oy, uudis- ja korjausrakentamisurakointiin erikoistuneet Arkta Rakennuskultti Oy ja Arkta Kultti Oy sekä betonielementtitehdas Arkta Laatuseinä Oy. Meitä arktalaisia on jo yli 230. Teemme tiloja ihmisille, koteja, kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, liikuntapaikkoja ja toimitiloja. Liikevaihtomme 2019 oli