Raakapuuta käytettiin 78 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020 – metsähakkeen merkitys kasvoi

Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2020 yhteensä 78,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuusta 86 prosenttia meni metsäteollisuustuotteitten valmistamiseen, ja loppu energiaksi lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Lisäksi metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta kului yhteensä 23,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta 10 prosenttia.

–  Metsäteollisuustuotannon supistuminen vähensi odotetusti raakapuun käyttöä. Tämä vaikutti raaka-aineena ja energiana käytettyihin metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuun määriin, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kaikesta raakapuusta meni metsäteollisuuden tuotantoon 86 prosenttia eli 67,0 miljoonaa kuutiometriä. Energian tuotantoon päätyneen raakapuun määrä lisääntyi viisi prosenttia edellisvuotisesta, kaikkiaan 11,3 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi metsäteollisuus jalosti sivutuotepuuta pääosin sellun tuotannossa kaikkiaan 8,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.

– Sivutuotteina raakapuuta käytetään toiseen kertaan. Määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin, Niinistö muistuttaa.

Tuontipuun osuus kasvussa

Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli kotimaista 57,3 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuuta 9,7 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen raakapuun käyttö supistui seitsemän prosenttia vuotta aiemmasta, kun taas tuontiraakapuun määrä pysyi lähes ennallaan. Sahateollisuuden osuus raakapuun käytöstä kasvoi prosenttiyksikön, vaikka määrä laski 24,7 miljoonaan kuutiometriin. Määrällisesti eniten raakapuun käyttö väheni massateollisuudessa ja suhteellisesti eniten vaneriteollisuudessa. Selluteollisuus jalosti kuitenkin raakapuusta kuitenkin edelleen lähes puolet, kaikkiaan 32,5 miljoonaa kuutiometriä.

Tuontihaketta metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli 2,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tämän perusteella hakkeen kokonaistuonnista – 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä – voidaan laskennallisesti todeta päätyneen energiaksi 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.

– Tuontihakkeen energiakäyttö on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 tuontihaketta poltettiin 13 prosenttia edellisvuotta enemmän ja sen osuus energiaksi käytetystä metsähakkeesta nousi 24 prosenttiin, Niinistö toteaa.

Puupolttoaineista yhä suurempi osuus metsähaketta

Ennätyslauha talvi 2020 vähensi energiantuotannon tarvetta ja laski myös kiinteiden puupolttoaineiden kulutusta. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan uusiutuvia energialähteitä käytettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana enemmän kuin fossiilisia polttoaineita. Kiinteiden puupolttoaineiden sekä metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta – 355 terawattituntia – oli 28 prosenttia.

Lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita energiaksi paloi yhteensä 19,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vastasi energiasisällöltään 37,6 terawattituntia. Metsähaketta poltettiin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, mutta sen osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä kasvoi 39 prosenttiin. Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, kaikkiaan 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Kierrätyspuuta energiakäyttöön meni vuonna 2020 yhteensä 1,0 miljoonaa kuutiometriä. Puupellettejä ja brikettejä lämpö- ja voimalaitoksissa kului 259 000 tonnia. Pellettien kotimainen tuotanto supistui 11 prosenttia 322 000 tonniin.