Kotka mill from birdview by drone in June 2020

MAYR-MELNHOFIN KOTKAMILLS-YRITYSKAUPPA ON SAATETTU PÄÄTÖKSEEN

MM vahvistaa asemaansa ensikuitukartonkituotteiden sekä innovatiivisten, muovia korvaavien suojakartonkiratkaisujen valmistajana

Mayr-Melnhof Group (MM) on saattanut päätökseen joulukuussa 2020 solmitun Kotkamills-yrityskaupan saatuaan hyväksynnän kaikilta tarvittavilta kilpailuviranomaisilta. Yrityskaupan myötä MM vahvistaa asemaansa ensikuituun perustuvalla taivekartonkimarkkinalla ja vaikuttavalla suojakartonkivalikoimalla, joka korvaa PE (polyetyleeni) -päällystettyjä kartonkeja. Kaupan myötä MM on jatkossa merkittävä toimija myös kasvavalla kuppikartongin markkinalla. Yrityskauppa täydentää MM:n kierrätyskartonkiin perustunutta vakiintunutta asemaa kartonkimarkinalla. Lisäksi MM laajentaa liiketoimintaansa laminaattipaperiin, jonka valmistajana Kotkamills kuuluu maailmaan johtaviin toimijoihin.

”Kartonginvalmistuksessa lisättäviin vesipohjaisiin dispersioihin perustuvan uudenlaisen kuppikartongin sekä barrier-suojaominaisuuksien kehittäjänä MM Kotkamillsillä on jatkossa vahva ja dynaaminen rooli MM:ssä. Keskipitkän aikavälin tavoitteemme on nostaa kartongin myyntimäärä lähelle vuosittaista 400 000 tonnin tuotantokapasiteettia. Odotamme innolla menestyksekästä yhteistyötä uusien kollegojemme kanssa”, sanoo Peter Oswald, MM Groupin toimitusjohtaja.

MM Kotkamillsin tuotteet valmistetaan Euroopan moderneimmalla vuonna 2016 rakennetulla ensikuitukartonkikoneella sekä laminaattipaperikoneella, jonka kapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Integraattiin kuuluu myös saha. Tehdas työllistää n. 500 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2020 oli n. 380 miljoonaa euroa.

MM on Euroopan suurin kartongin ja kartonkipakkausten valmistaja, joka keskittyy vastuullisiin ja innovatiivisiin kuitupohjaisiin pakkausratkaisuihin.  Vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa ja se työllisti noin 10 000 henkilöä.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat toisella kvartaalilla

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat huhti-kesäkuussa suuremmat viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Tuotanto oli toisella kvartaalilla edellisvuotta suurempaa kaikissa päätuoteryhmissä.

Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto kasvoi 13 prosenttia ja vanerin 7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

‍Myös kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärät nousivat toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Paperin tuotannon nousu oli 11 ja kartongin 7 prosenttia. Sellun tuotanto toisella neljänneksellä oli 4 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Vaikka viime vuoteen verrattuna paperin tuotantomäärä nousi toisella neljänneksellä, vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna tuotanto laski 23 prosenttia. Paperin tuotantomäärässä näkyy paino- ja kirjoituspaperien heikkenevä kysyntä, eikä tuotanto ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle kuten muissa päätuoteryhmissä.

– Tuotantomäärien nousu kaikissa päätuoteryhmissä on myönteinen asia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että yritysten toimintaympäristö säilyy vakaana ja investointeja uskalletaan tehdä, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

– On tärkeää, että esimerkiksi EU:n julkaiseman Fit fot 55 -ilmastopaketin yksityiskohtia täsmennetään Suomen kilpailukykyä turvaavalla tavalla ja huomioimalla metsäteollisuuden tuottamat ilmastohyödyt, Jaatinen summaa.

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä kasvaa paperia lukuun ottamatta − rakennemuutos kiihtyy

Paino- ja kirjoituspaperia lukuun ottamatta metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärät lisääntyvät, useiden tuotteiden vientihinnat nousevat reippaasti ja teollisuuspuun hyvä kysyntä nostaa kantohintoja tänä vuonna, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta. Myönteisen kehityksen taustalla ovat koronarokotusohjelmien edistyminen, pandemiarajoitusten asteittainen purkaminen ja maailmantalouden kasvu.

Sahatavaran hinta nousussa

Sahatavaramarkkinoilla ollaan menossa kohti suhdannehuippua. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan 12 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan nousevan parikymmentä prosenttia viime vuotta korkeammalle.

Koronapandemian vaikutukset rakentamiseen jäivät pelättyä pienemmiksi, ja tee se itse -rakentamisen suosio on kasvattanut sahatavaran kysyntää useilla markkina-alueilla. Valtioiden elvytyspaketit tukevat sahatavaran kysynnän kasvua muun muassa infran rakentamiseen liittyvien hankkeiden kautta.

Sahatavaran tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun, ja havusahatavaran hintataso on kuluvan vuoden aikana noussut maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa ennätyksellisen korkea hintataso on jossain määrin jo vähentänyt rakentamista. Euroopassa sahatavaran hinta on nousussa, ja nousun odotetaan jatkuvan kesän aikana. Pohjois-Afrikassa hintakehitys on ollut vaisumpaa, ja Suomen sahatavaran vienti esimerkiksi Egyptiin on laskenut. Sen sijaan vienti Lähi-itään on kasvanut.

Havuvanerin kysyntä Euroopassa on vahvistunut kuluvan vuoden aikana, ja hintataso on noussut. Myös koivuvanerin markkinatilanne on kohentunut, kun kysyntä on elpynyt teollisissa käyttökohteissa. Vanerin tuotanto- ja vientimäärien odotetaan kasvavan tänä vuonna runsaat 10 prosenttia viime vuotta suuremmiksi.

Kartonki nousee vientiarvoltaan tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi

Kartongin tuotanto kasvaa tänä vuonna Suomessa 12 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tuotantoa lisää erityisesti Oulussa käynnistynyt Stora Enson pintapakkauskartonkia valmistava kraftlainerikone.

Kartongin tuotanto nousee Suomessa ensimmäistä kertaa paperintuotantoa merkittävämmäksi viennin ja tuotannon arvoilla mitattuna. Kartongin keskimääräinen vientihinta jää kuitenkin hieman viime vuotta alemmaksi, sillä taivekartonkia halvemman kraftlainerin suhteellinen osuus kasvaa viennissä.

Paperiteollisuuden näkymiin vaikuttaa tänä vuonna koronapandemian myötä voimistunut paperin kysynnän väheneminen sekä tuotantoa merkittävästi pienentävät jo toteutetut tai ilmoitetut kapasiteetin sulkemiset Oulussa, Jämsässä ja Kemissä. Paperin tuotanto ja vienti jäävät liki viidenneksen pienemmäksi kuin viime vuonna, mutta vientihinnan ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan.

Sellun kysyntää kasvattaa kartongin ja pehmopaperin maailmanlaajuinen kysynnän paraneminen. Sellun vienti Suomesta kasvaa viime vuoden pudotuksen jälkeen viisi prosenttia, mutta määrä jää vielä vuotta 2019 alhaisemmaksi. Sellun keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan nousevan tänä vuonna 18 prosenttia viime vuotta korkeammaksi. Sellun viennin kasvusta huolimatta massantuotanto kokonaisuudessaan vähenee Suomessa paino- ja kirjoituspaperin tuotannon vähentyessä voimakkaasti.

Puumarkkinoilla huippusuhdanne, tukkipuun hakkuut vahvassa kasvussa

Vuonna 2021 teollisuuspuun hakkuut kasvavat kuusi prosenttia 62 miljoonaan kuutiometriin. Puutuoteteollisuuden hyvä kysyntätilanne heijastuu suoraan tukkipuun hakkuisiin, jotka kasvavat tänä vuonna 15 prosenttia 28,4 miljoonaan kuutiometriin.

Sellun ja kartongin kasvava kysyntä ei kuitenkaan vielä korvaa alenevaa paperin kysyntää, joten kuitupuun hakkuut jäävät viime vuoden tasolle. Puun tuonti kasvaa vielä hieman viime vuodesta ennen tulevan vuodenvaihteen jyrkennyksiä Venäjän tullipolitiikassa.

Sahatavaran vientihintojen vahvistuminen ja tuotannon kasvu nostavat havutukkien kantohintoja 11–14 prosenttia kuluvana vuonna. Kun myös sellun kysyntä kasvaa ja raakapuun kysyntä painottuu puunkorjuukustannuksiltaan edullisimpiin uudistushakkuisiin, kuitupuiden kantohintojen ennustetaan nousevan 7–10 prosenttia. Metsähakkeen käyttö kasvaa viime vuodesta 4–5 prosenttia ja sen keskimääräisen voimalaitoshinnan ennakoidaan nousevan muutaman prosentin vuonna 2021.

Metsäsektorin vuoden 2022 näkymiä arvioidaan lokakuussa ilmestyvässä Metsäsektorin suhdannekatsauksessa. 

Lisätietoja:

Raakapuuta käytettiin 78 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020 – metsähakkeen merkitys kasvoi

Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2020 yhteensä 78,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuusta 86 prosenttia meni metsäteollisuustuotteitten valmistamiseen, ja loppu energiaksi lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Lisäksi metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta kului yhteensä 23,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta 10 prosenttia.

–  Metsäteollisuustuotannon supistuminen vähensi odotetusti raakapuun käyttöä. Tämä vaikutti raaka-aineena ja energiana käytettyihin metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuun määriin, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kaikesta raakapuusta meni metsäteollisuuden tuotantoon 86 prosenttia eli 67,0 miljoonaa kuutiometriä. Energian tuotantoon päätyneen raakapuun määrä lisääntyi viisi prosenttia edellisvuotisesta, kaikkiaan 11,3 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi metsäteollisuus jalosti sivutuotepuuta pääosin sellun tuotannossa kaikkiaan 8,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.

– Sivutuotteina raakapuuta käytetään toiseen kertaan. Määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin, Niinistö muistuttaa.

Tuontipuun osuus kasvussa

Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli kotimaista 57,3 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuuta 9,7 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen raakapuun käyttö supistui seitsemän prosenttia vuotta aiemmasta, kun taas tuontiraakapuun määrä pysyi lähes ennallaan. Sahateollisuuden osuus raakapuun käytöstä kasvoi prosenttiyksikön, vaikka määrä laski 24,7 miljoonaan kuutiometriin. Määrällisesti eniten raakapuun käyttö väheni massateollisuudessa ja suhteellisesti eniten vaneriteollisuudessa. Selluteollisuus jalosti kuitenkin raakapuusta kuitenkin edelleen lähes puolet, kaikkiaan 32,5 miljoonaa kuutiometriä.

Tuontihaketta metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli 2,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tämän perusteella hakkeen kokonaistuonnista – 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä – voidaan laskennallisesti todeta päätyneen energiaksi 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.

– Tuontihakkeen energiakäyttö on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 tuontihaketta poltettiin 13 prosenttia edellisvuotta enemmän ja sen osuus energiaksi käytetystä metsähakkeesta nousi 24 prosenttiin, Niinistö toteaa.

Puupolttoaineista yhä suurempi osuus metsähaketta

Ennätyslauha talvi 2020 vähensi energiantuotannon tarvetta ja laski myös kiinteiden puupolttoaineiden kulutusta. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan uusiutuvia energialähteitä käytettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana enemmän kuin fossiilisia polttoaineita. Kiinteiden puupolttoaineiden sekä metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta – 355 terawattituntia – oli 28 prosenttia.

Lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita energiaksi paloi yhteensä 19,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vastasi energiasisällöltään 37,6 terawattituntia. Metsähaketta poltettiin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, mutta sen osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä kasvoi 39 prosenttiin. Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, kaikkiaan 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Kierrätyspuuta energiakäyttöön meni vuonna 2020 yhteensä 1,0 miljoonaa kuutiometriä. Puupellettejä ja brikettejä lämpö- ja voimalaitoksissa kului 259 000 tonnia. Pellettien kotimainen tuotanto supistui 11 prosenttia 322 000 tonniin.

Kuva: Stora Enso

Yli puolet puukaupoista hoituu jo täysin digitaalisesti

Yhä useampi Stora Enson kanssa sovituista puukaupoista ja metsänhoitosopimuksista allekirjoitetaan sähköisesti. Muutos vauhdittui korona-ajan tapaamisrajoitusten vuoksi, mutta Stora Enso on myös panostanut sähköisen asioinnin sujuvuuteen.

”Teemme joka vuosi tuhansittain puukauppoja ja metsänhoitosopimuksia yksityisten metsänomistajien kanssa. Verkkotapaamiset ja sähköinen allekirjoitus ovat osa sujuvaa ja vaivatonta asiointia metsäomaisuuden hoitamisessa. Korona-ajan rajoitukset vähensivät fyysisiä tapaamisia ja samaan aikaan monet metsänomistajat ottivat entistä innokkaammin käyttöön digitaalisia työkaluja, kuten Stora Enson eMetsä-verkkopalvelun”, sanoo ostojohtaja Sami Honkanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.

Tällä hetkellä Stora Enson puukaupoista allekirjoitetaan sähköisesti 52 prosenttia, kun vielä vuonna 2019 sähköisten allekirjoitusten määrä oli noin 20 prosenttia kaikista kaupoista.

Sähköisten allekirjoitusten määrän lisääminen on samalla yksi Stora Enso Metsän energiatehokkuustavoitteista. Biteistä koostuva puumerkki vähentää ajokilometrejä ja voi osaltaan säästää niin metsänomistajan kuin puunostajan aikaa johonkin muuhun kuin matkantekoon.

Digiasiointi kiinnostaa muissakin kuin sopimusasioissa. Stora Enson eMetsä-palvelun käyttö kokonaisuudessaan lisääntyi liki 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu näyttää jatkuvan vuonna 2021, kun yhä useammat metsänomistajat hakeutuvat metsäomaisuuden hoitamisessa helpon asioinnin pariin.

”Stora Enson eMetsä-verkkopalvelu on metsänomistajan digitaalisen asioinnin kotipesä. Sopimusasioiden ja metsänhoitoehdotusten lisäksi palvelusta on hyötyä esimerkiksi verokirjanpidossa ja ostokuittien tallentamisessa tai vaikka tilarajojen tunnistamisessa maastokäynnillä, Honkanen sanoo.

Perinteisemmät asiointitavat säilyvät verkkoasioinnin rinnalla ja metsänomistajalla on mahdollisuus valita vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

”Digitaaliset palvelut helpottavat ja nopeuttavat metsäasioiden hoitamista, mutta yhteyttä voi pitää metsäasiantuntijoihimme muitakin väyliä pitkin. Sopimusasioita voi hoitaa postitse ja koronarajoitusten jälkeen fyysiset tapaamisetkin varmasti helpottuvat. Stora Enson metsäasiantuntijoita työskentelee 80 toimistolla ympäri Suomea lähellä metsänomistajia”, Sami Honkanen kertoo.