Vuoden 2016 Puupalkinto Pudasjärven hirsikampukselle

Pudasjärven hirsikampusVuoden 2016 Puupalkinnon sai Pudasjärven Hirsikampus pääsuunnittelijanaan arkkitehti Pekka Lukkaroinen, arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

Palkintoperusteena tuomaristo toteaa seuraavaa: Pudasjärven hirsikampus on hieno osoitus päämäärätietoisesta puurakentamisen edistämisestä ja perinteisen rakennejärjestelmän kehittämisestä uskottavaksi vaihtoehdoksi 2000-luvun rakentamisen haasteisiin. Kohteen arkkitehtuuri on varmaotteista. Koulu tarjoaa modernin oppimisympäristön, jossa on hyvät puitteet opiskeluun ja yhteistoimintaan. Tilat on suunniteltu turvallisiksi, terveellisiksi, viihtyisiksi ja moneen käyttöön muuntuviksi. Kohteen elinkaarisuunnittelu on viety pitkälle. Koulu on rakennettu elinkaarimallilla, jossa toteuttaja vastaa koulun ylläpidosta ja huollosta 25 vuoden ajan. Talon tilat on suunniteltu joustaviksi siten, että rakennusta voidaan käyttää myöhemmin muihin käyttötarkoituksiin kuten seniorikodiksi.

Rakennuksessa on löydetty hyviä ratkaisuja ajankohtaisiin tarpeisiin. Siinä on panostettu erityisesti sisäilma-asioihin. Kohde on tuonut näkyvyyttä sekä hirsirakentamiselle että sisukkaalle yrittämiselle, joista molemmat ovat arvokkaita vientituotteita.

Hirsikampuksen huomioarvoa korottaa sen ympärillä tehty määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ hirren palauttamiseksi osaksi suomalaista julkista rakentamista. Se on osoitus tilaajien ja koko yhteisön vahvan tahdon, määrätietoisen toiminnan ja hankintaosaamisen merkityksestä julkisen rakennuksen onnistuneessa toteutuksessa. Samalla se on toiminut esimerkkinä lukuisille muille hirsirakentamisen hankkeille kotimaassa ja kansainvälisesti,

Pudasjärven hirsikampus myös yleisöäänestyksen voittaja

Viimevuosilta tuttuun tapaan loppusuoran puupalkintoehdokkaiden kesken järjestettiin yleisöäänestys, jossa ääniä annettiin tänä vuonna lähes 5000 kappaletta. Pudasjärven hirsikampus voitti myös yleisöäänestyksen yli 40 prosentin ääniosuudella.

Pudasjärven hirsikampuksen toteutukseen ovat osallistuneet seuraavat tahot:
Rakennuttaja/Tilaaja Pudasjärven kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
Urakoitsija: Lemminkäinen Oyj
Puuosien toimittaja: Kontiotuote Oy
Sisustussuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
Sähkösuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy
Pihasuunnittelu: VSU maisema-arkkitehdit Oy
LVI-Suunnittelu: Plan-Air Oy

Rakennuksen tilavuus: 46572 m3
Pinta-ala: 9737 m²
Valmistumisvuosi: 2016

Mikä on Puupalkinto?
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä yhdeksästoista. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille:
 
2015 As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, Jyväskylä Puu 3/2015
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä Puu 3/2014
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo Puu 3/2013
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki Puu 1/2012
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi Puu 1/2011
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki Puu 1/10
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö Puu 1/07 ja 3/08
2007 Talo Kotilo, Espoo Puu 3/06 ja 2/07
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo Puu 4/05 ja 3/06
2005 Metla-talo, Joensuu  Puu 1/05 ja 3/05
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki Puu 1/04 ja 3/04 ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo  Puu 3/04
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu Puu 2/03
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii Puu 2/02 ja Sibeliustalo, Lahti Puu 1/00 ja 3/00
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju Puu 2/00
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki Puu 3/97
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski Puu 2/95
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Ministeri Tiilikainen: Ympäristövaikutusten arviointi mukaan rakentamiseen

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

– Koska ilmastomuutoksen torjunta edellyttää pikaisia toimia, rakennuttajat voivat edetä nopeasti ja lisätä hiiltä sitovan uusiutuvan puun käyttöä rakentamisessa.
Puuinfon järjestämässä Puupäivässä puhuneen Tiilikaisen mukaan rakentamisen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pystytään laskemaan tarkasti ja siihen on olemassa hyväksyttyjä standardeja, mutta niitä ei juurikaan käytetä.

-Vaikka ympäristövaikutusten raja-arvot tulevatkin säädöksiin vasta ensi vuosikymmenellä, rakennuttajat voisivat edetä tässä nopeammin ja ottaa niitä käyttöön välittömästi.

-Ympäristövaikutusarvioihin perustuvat rakennushankkeet osoittavat, että puun käytöllä rakentamisessa on ollut vaikutusta laskettuihin elinkaaren aikaisiin päästöihin. Osaamista ja menetelmiä vaikutusten laskemiseen on olemassa, muistuttaa Tiilikainen.

Ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Puurakennukset ovat hiilivarastoja

Tiilikainen huomauttaa, että metsien hiilinielukeskustelussa asiantuntijat ovat siitä yksimielisiä, että puuta voi ohjata pitkäaikaiseen käyttöön eli rakentamiseen. -Tämän vuoksi hallitus edistää hiilen pitkäaikaista varastointia puurakentamisen keinoin.

-Olemme EU:ssa perustelleet metsien käyttöä hiilinieluina siltä pohjalta, puun käyttö on hyväksyttävää ja metsistä tulevan biomassan monipuolinen käyttö on osa suomalaista kulttuuria. Fossiilitaloudesta eroon pääseminen edellyttää puun paluuta laajemmin tuotantoon ja kulutukseen, perustelee Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan puun käyttö on hyödyllisintä kestävän kehityksen näkökulmasta juuri rakentamisessa, koska muiden rakentamisen materiaalien valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

-Hallituksen biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää mekaanisen puun jalostuksen, sen tuotteiden ja sivuvirtojen käytön kehittämistä siten, että kokonaisuuden arvonlisäys on mahdollisimman suuri, sanoo Tiilikainen.

Tavoitteena kilpailukykyinen teollinen puurakentaminen

Hallituksen tavoitteena on Tiilikaisen mukaan edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisen puurakentamisen osaamisen ja rakennustuotannon kehittymistä Suomessa.
-Ihmettelen, miksi puun käytön lisäämistä rakentamisessa pitää vielä erikseen perustella. Ilmeisesti rakentamisen tapojen muuttaminen on hidasta ja vaikeaa, koska muuttuminen onnistuu usein vain määräysten kautta.

-Puu sopii erinomaisesti myös nykypäivän kaupunkirakentamiseen, mistä löytyy maailmalta hyviä esimerkkejä. Puurakentaminen tuo uusia vaihtoehtoja arkkitehtuuriin, kilpailua ja toimintamalleja sparraten muita materiaaleja parempaan laatuun ja ympäristökykyyn, kuvailee Tiilikainen.

Tiilikainen arvioi, että hybridirakentaminen, jossa yhdistetään rakenteellisesti eri materiaaleja, on rakennusteollisuudelle uusi mahdollisuus, mikä kehittää myös kaupunkirakentamista. -Rungon ja julkisivun ei tarvitse olla samaa materiaalia, koska runko kantaa ja julkivisu luo kaupunkikuvan. Tässä pitää luottaa siihen, että kilpailukyky ja osaavin ratkaisu määrittävät valittavan ratkaisun.

-Esimerkiksi teollisesti valmistetut puuelementtiratkaisut nopeuttavat rakentamisen aikaa ja aiheuttavat vähemmän häiriötä olemassa olevalle rakennuskannalle, asukkaille ja liikenteelle kaupunkirakentamisessa, muistuttaa Tiilikainen. Myös lisäkerrosrakentamisessa on kaupungeissa merkittäviä mahdollisuuksia kevyelle puurakentamiselle.

Rakentaminen tarvitsee ammattiylpeyttä ja laatuajattelua

Tiilikainen haluaa edistää julkisen vihreän rakentamisen hankkeita ja kehittää hankintamalleja- ja tapoja siten, että puurakentamisen erityispiirteet huomioidaan. –Myös maakuntien ohjelmissa ja toiminnan painopisteissä tulee korostaa puutuotealan ja puurakentamisen mahdollisuuksia. Tutkimuslaitokset, kunnat ja yksityisen sektorin rakennuttajat ja yritykset voisivat kehittää teollisen rakentamisen osaamista, koulutusta sekä alan tutkimus-ja kehitystoimintaa, kannustaa Tiilikainen.

-Rakentamiseen tarvitaan myönteistä asennetta ja kulttuuria, jossa korostuvat ammattiylpeys ja laatuajattelu. Laadukas rakentaminen on myös kilpailuetu. Positiivinen rakentamisen kulttuuri tuottaa tervettä kilpailua, parempaa laatua ja alempia kustannuksia.

Tähänastista puurakentamisen kasvun säädöskapeikkoa ollaan Tiilikaisen mukaan nyt avaamassa, kun puurakentamistakin koskevia asetuksia uudistetaan. -Tässä on luotu etukäteen julkisessa keskustelussa turhia pelkoja. Tarkoituksena ei ole energiasäädösten uusimisella heikentää miltään osin esimerkiksi hirsirakentamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa, vakuuttaa Tiilikainen.

– Rakentamisen määräyskehitystä ohjataan puhtaasti asiaperustein eikä poliittisin perustein tai mitään toimialaa syrjimällä. Kun määräysten kehityksessä edetään, on huolehdittava siitä, että kuntien rakennusvalvontaan ja paloviranomaisten toimintaan ei synny seuraavia tulkintakapeikkoja hidastamaan puurakentamista, sanoo Tiilikainen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Puupäivä keräsi jälleen ennätysmäärän ammattilaisia

Puuinfon 21. Puupäivä keräsi Wanhan Sataman täyteen jälleen kerran. Tänä vuonna tehtiin rakentamisen ammattilaisten osalta kävijäennätys, sillä päivään oli ilmoittautunut lähes 950 osallistujaa. Erityisesti kuntien edustajat ja rakennuttajat olivat aiempaa runsaslukuisemmin paikalla. Puupäivä tarjosi monipuolisen ajankohtaiskatsauksen puurakentamiseen tilaan meillä ja muualla.

Näytteilleasettajat tapasivat yhteistyökumppaneita. Marronwoodin toimitusjohtaja Juha Suninen kehui Puupäivien kontakteja.
– Täällä tapaa aidosti potentiaalisia yhteistyökumppaneita, hän totesi tyytyväisenä. Samalla osastolla palvelujaan oli esittelemässä puuteollisuusyrittäjä Mikko Ruhberg.

Johan puun osastolla uutustuotteita oli esittelemässä tulevan polven yrittäjä Henna Rintamäki. Kouvolan Ammattikorkeassa puumuotoilun monimuotokoulutuksen aloittava Henna haluaa kehittää Johanin tuotteita yhä enemmän tähän päivään.

The City kaupungin yllä – ratkaisu kaupungistumiseen

The City above the city -kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset julkaistiin Puupäivän iltapäivässä. Metsä Woodin kilpailu oli innostanut arkkitehtejä maailmanlaajuisesti suunnittelemaan puisia lisäkerroksia kaupunkien keskustoissa oleviin rakennuksiin.

Maailman kasvava kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä asioista, jotka tuovat asuinrakentamiselle haasteita päivänä. By 2050, 2/3 of the world’s population will live in cities. Yksi arvio on, että vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Consequently, urban growth is fast outpacing the ability to build affordable and sustainable living space. Niinpä kasvukeskusten haaste on rakentaa nopeasti kohtuuhintaisia ​​ja kestäviä asuntoja.  Tutkimus osoittaa, että noin neljäsosa olemassa olevista rakennuksista ovat riittävän vahvoja kestämään ylimääräistä kerrosta puusta. Moreover, it is the only material light enough to build quickly on to existing structures.

Innovatiivisia ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin saatiin 40 eri maasta. Palkitut suunnitelmat tehtiin rakennuksiin New Yorkissa, Shanghaissa ja Tampereella.
– Kaupungistuminen on lisännyt kiinnostusta puurakentamiseen. Puurakenteisten laajennusten mahdollisuudet ovat valtavat – yli 100 miljoonaa neliömetriä pelkästään Saksassa, sanoo Metsä Woodin liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Mikko Saavalainen.

Kilpailun voittajat olivat ympärimaailmaa. Suurempien muutosten sarjassa ensimmäisen palkinnon saivat Lisa Volgtländer (Saksa) ja SungBo Song (Korea) Tammelan Kruunu -suunnitelmallaan Tampereelle.

Teksti: Tuula Uitto
Kuvat: Metsä Wood, Tuula Uitto