Puutuoteteollisuus vaatii konkreettisia toimia kysynnän elvyttämiseksi

Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.

Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.

Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.

Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen

Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.

Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin

Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.

Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi

Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.

Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.

Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta

Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteel

Pinomatic Oy toimittaa puunjalostuslaitoksen Vaaran Palkki Oy:lle Tervolaan

Pinomatic Oy on tehnyt Vaaran Palkki Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen uuden jalostustehtaan koko puunjalostustuotannon automatisoimisesta. Pinomaticin toimitukseen kuuluu sormijatkoslinja, painumattoman hirren valmistuslinja, sekä lopputuotteen höyläyslinja. Toimitus sisältää siis koko jalostustuotantoprosessin; puutavaranippu tuodaan linjan alkupäähän ja se jalostetaan automaattisessa prosessissa liimatuiksi tuotteiksi. Uudessa jalostustehtaassa tuotetut tuotteet menevät loppuasiakkaille, kuten hirsitalovalmistajille, talotehtaille, sekä muille jakelukanaville.

Kauppa on Pinomaticin historian suurin toimituskokonaisuus ja Suomen oloissa suurimpia yksittäisiä investointeja rakennuspuusepänteollisuuteen. Vaaran Palkin uusi tehdas tuottaa noin 1500 hirsitalon tarpeen, joka on noin 60 000 m³ painumatonta hirttä tai palkkia vuodessa. Toimitus valmistuu maaliskuussa 2021 ja projekti työllistää Pinomaticin henkilökuntaa vuodeksi eteenpäin.

Pinomatic valmistaa puunjalostusteollisuudelle tuotantolinjoja ja laitteita kokonaistoimituksina 32 vuoden kokemuksella. Kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun saakka Pinomaticin tehtaalla Kauhajoella. Asiakkaita ovat sahatavaran jatkojalostajat, kuten liimapuu-, hirsitalovalmistus-, CLT-, LVL- ja vaneritehtaat. Pinomatic on alallaan Suomen markkinajohtaja ja on viime vuosina vahvistanut asemiaan ulkomailla voimakkaan kehitystyön tuloksena. Viennin osuus tuotannosta on lähes 40%. Perheyrityksen liikevaihto on noin 9 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yrityksessä on 52 ja tuotantotilaa on käytössä 7200 m2.

Veljekset Vaara -konserni on perustettu 1981 ja puuta sahaavan emoyhtiön lisäksi siihen kuuluu puunhankintayhtiö Vaaran Metsä Oy ja hirsituotantoa varten perustettu Vaaran Palkki Oy. Työntekijöitä koko konsernissa on noin 80 henkilöä.

Uuden tuotantolaitoksen rakentaminen Tervolan Puupuistoon on aloitettu ja tavoitteena on saada tilat valmiiksi alkuvuoteen 2021 mennessä, jolloin myös laiteasennukset päästään aloittamaan. Tehtaalla valmistettavat hirsiaihiot ovat korkeudeltaan 300 mm ja yleisin leveys on 205-270 mm. Tehdas tulee työllistämään noin kaksikymmentä henkilöä.

Viimeisintä teknologiaa olevat laitteet mahdollistavat Vaaran Palkki Oy:n jatkojalostuksen tason nostamisen ja pitkällä tähtäimellä koko tuotannon jatkojalostamisen. Uudessa 7600 m2 tuotantolaitoksessa panostetaan erityisesti hirsiaihion tuotantoon. Lisäksi tehdas tuottaa sormijatkettuja ulkoverhousaihioita ja muita sormijatkettuja rakennustuotteita sekä liimapuupalkkeja.

Lue lisää:

http://www.pinomatic.fi
http://www.veljeksetvaara.fi

PodBooth

PodBooth tarjoaa ensiluokkaisen äänieristyksen

PodBoothin on Martelalle suunnitellut Henrik Kjellberg & Jon Lindström o4i Design Studiolta. PodBooth tarjoaa ensiluokkaisen äänieristyksen ja sen jokainen yksityiskohta on huolellisesti suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työpaikan muuttuviin tarpeisiin. Käyttäjä on otettu kaikessa huomioon – magneetilla suljettava ovi, pyöristetyt kulmat ja reilu mitoitus luovat miellyttävän käyttökokemuksen, ja rullien avulla sitä on helppo siirrellä.


Lisätietoja:
Martela Oyj on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme yhden kontaktipisteen koko työympäristön elinkaaren ajaksi – tarpeen määrittelystä työympäristön optimoituun ylläpitoon. www.martela.fi

Virpi Korhonen

Virpi Korhonen: On tärkeää viedä tietoa biotuotteista ja niiden monipuolisuudesta myös päättäjille, jotta niiden merkitys osataan huomioida kehitettäessä yhteiskuntaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan.

Virpi Korhonen Uusi puu -hankkeen vt. toiminnanjohtajaksi

ETM Virpi Korhonen on valittu Uusi puu -hankkeen vt. toiminnanjohtajaksi 30.9.2020 saakka. Korhonen on toiminut 25 vuotta pakkausalan tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä.

– Tunnen suurta ylpeyttä saadessani tehdä tunnetuksi Uusi puu -hankeyritysten laajaa biotuotteiden osaamista ja monipuolisia konkreettisia esimerkkejä suomalaisista biotuotteista. Vahvaan metsäosaamiseen pohjaaville, vastuullisesti tuotetuille suomalaisille biotuotteille on kansainvälisesti kasvava kysyntä. On tärkeää viedä tietoa biotuotteista ja niiden monipuolisuudesta myös päättäjille, jotta niiden merkitys osataan huomioida kehitettäessä yhteiskuntaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Yhteistyön tiivistäminen Suomen Metsäyhdistyksen muiden hankkeiden kanssa tulee olemaan tämän vuoden toiminnan kehittämisen painopiste.

Uusi puu -hanke kokoaa laajasti yhteen suomalaisia puupohjaisia biotuotteita ja ratkaisuja sekä kertoo niistä yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Alan yhteisessä hankkeessa on mukana puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen tutkimusorganisaatioita, valmistajia, jalostajia ja pakkaajia. Uusi puu -hankkeessa on mukana lähes 30 suomalaista organisaatiota ja sen merkittävin rahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

– Uusi puu -hankkeen kiinnostavuus ja vaikuttavuus on kasvanut kuudessa vuodessa merkittävästi, toteaa hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Hanna Kalliomäki. – Olemme kasvaneet Euroopan laajimmaksi biotuotteita esitteleväksi hankkeeksi, jota kutsutaan vuosittain kymmeniin päättäjätilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. Innovatiivisten biotuotteiden puupohjaisuus yllättää edelleen monia. Viemme jatkossakin jäsenyritystemme tuotteiden kautta suomalaisen, kestävästi hoidetuista metsistä tulevan puun ja siitä tehtävien kestävien ratkaisuiden tärkeää ilosanomaa eri foorumeilla.

Viime vuonna Uusi puu esitteli jäsenyritysten tuotteita ja osaamista muun muassa Arktisen neuvoston kansainvälisessä ulkoministerikokouksessa, kiersi maakunnissa tapaamassa alueen kansanedustajia ja muita päättäjiä, esitteli jäsenyritysten tuotteita ja suomalaista puupohjaista biokiertotaloutta YK:n alaisen FAO:n ja UNECE:n metsäviikoilla Genevessä ja tavoitti Metsäakatemiassa niin päättäjiä kuin eri alojen toimijoita.

Uusi puu -hankkeen johtoryhmään kuuluvat:

– Hanna Kalliomäki, Metsä Group (puheenjohtaja)
– Eija Jokela, Suomen Aaltopahviyhdistys / Suomen Kuitukierrätys (varapuheenjohtaja)
– Erno Järvinen, Suomen Metsäsäätiö
– Johanna Lahti, Tampereen yliopisto
– Anne Penkari, Pyroll
– Kristiina Veitola, Stora Enso

Lisätietoja Uusi puu -hankkeesta: www.uusipuu.fi

Metsäsäätiön Erno Järvinen: Ekologisten arvojen kasvu sataa puun käytön laariin

Puurakentamisen läpimurto on käsillä

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajana lokakuussa 2019 aloittanut MMM Erno Järvisen mukaan Metsäsäätiö haluaa olla mukana vahvasti puurakentamista edistävissä ja mahdollistavissa hankkeissa.

– Tuemme puurakentamista edistävää tutkimusta, koulutusta ja viestintää, jolla tehdään puurakentamista ja puuarkkitehtuuria tunnetuksi. Olemme mukana koko metsäsektorin arvoketjussa kannolta kerrostaloon edistämässä puun ja puutuotteiden käyttöä.

– Uskon että Metsäsäätiön hankkeet lisäävät puun käytön mahdollisuuksien tunnettuutta ja muuttavat myös asenteita metsänkäyttöä kohtaan myönteisimmiksi. Vaikka paperin valmistus supistuu, puun ja siihen pohjautuvien tuotteiden määrä taas toisaalla kasvaa.

Järvinen uskoo, että puurakentamisen kasvun tukemisessa tarvitaan poliittista ohjausta. – On hyvä, että meillä on hallituksen asettama ja rahoittama puurakentamisen edistämisohjelma, mille on asetettu kunnianhimoinen tavoite kaksinkertaistaa puurakentamisen määrä. Poliittista ohjausta käytetään puurakentamisen edistämiseksi vahvasti esimerkiksi Ranskassa, missä pormestari voi käytännössä määrätä koulun tai päiväkodin materiaalin.

– Kuntapäättäjillä on tässä suuri rooli myös Suomessa. Onneksi monessa kunnassa uuden koulun tai päiväkodin rakentamisessa puusta on tullut todellinen vaihtoehto. Me tiedämme, että puurakentaminen Suomessa on jo nyt kustannustehokasta ja tekniset ratkaisut ovat valmiita.

Nyt on aika puurakentamisen läpimurrolle

Metsäsäätiö rahoittaa parhaillaan Kuhmon Tuupalan koulussa tehtävää puurakentamisen terveysvaikutuksia selvittävää tutkimusta. – Kun odotusarvo hyvän sisäilman ja myönteisten terveysvaikutusten suhteen on puurakentamisessa korkealla, haluamme olla myötävaikuttamassa tieteellisen näytön saamista tähän. Tuupalan koulu on puurakentamisen hieno näyteikkuna ja esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista koulurakentamisessa.

– Puurakentamisen myönteiset ilmastovaikutukset, kotimainen raaka-aine ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat syitä, miksi Metsäsäätiö haluaa olla edistämässä puurakentamista. On hyvä muistaa, että pelkällä säädösohjauksella ja politiikkatoimilla ei synny riittävästi tulosta. On vahvistettava puurakentamisen suunnittelun ja toteuttamisen osaamista sekä kehitettävä teollisia toimia puurakentamisen ratkaisuja.

Nyt on ikkuna avoinna Järvisen mielestä puurakentamisen läpimurrolle, kun toimitaan samaan suuntaan oikein. – Tätä käsillä olevaa tilannetta ei saa hukata. Hyvä esimerkki on Viro, missä on kehitetty maailman johtava puurakentamisen teollisen esivalmistuksen järjestelmä. Meilläkin on menty oikeaan suuntaan, kun alalle on syntynyt välijalostavaa teollisuutta rakennusteollisuuden tarpeisiin.

– Kustannustehokkuus ja toimivat teolliset ratkaisut lisäävät puurakentamisen uskottavuutta myös rakennusteollisuuden piirissä. Puurakentamisen on oltava kannattavaa kaikille toimijoille.

Puurakentaminen lisää kestävän metsätalouden ymmärrystä

Keskeisiä metsäviestinnän kohteita ovat Järvisen mukaan olleet esimerkiksi lapset ja nuoret, joille kerrotaan metsätalouden mahdollisuuksista niin ammatillisessa mielessä kuin uusien tuotteiden kannalta. – Haluamme olla mukana esimerkiksi puurakentamisen tunnettuuden lisäämisessä, koska se lisää kestävän metsätalouden ymmärrettävyyttä. Puurakentaminen on samalla hyvä esimerkki siitä, miten voimme osoittaa metsätalouden olevan tulevaisuuden ala ja sen tarjoavan monipuolisia mahdollisuuksia.

– Kun metsäkeskustelussa pelataan mielikuvilla, joskus kestävästä puunjalostuksen lopputuotteesta kertominen lisää ymmärrystä metsätalouteen enemmän kuin puhuminen metsästä. Tavoitteemme on osoittaa, että kestävässä metsätaloudessa taloudelliset ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää. Kun tämä on varsinkin lasten ja nuorten mielissä mustavalkoinen joko-tai -asetelma, siihen tulee vastata oikeilla faktoilla ja oikeilla mielikuvilla.

Ekologisten arvojen kasvu sataa puutuotteiden laariin

ärvinen uskoo, että tietoon ja asenteisin voidaan vaikuttaa. – Olemme säätiönä mukana rahoittamassa ”Metsien Suomi” -viestintäkampanjaa ja Heurekan ”SuperPUU” -näyttelyä, joka siirtyy koronan takia myöhemmin avattavaksi. Näillä esittelemme suurelle yleisölle puun loppukäytön mahdollisuuksia kuten puurakentamista ja kuvaamme esimerkein esimerkiksi hiilen kiertoa ja metsän ja puutuotteiden hiilen sidontaa.

– Kun metsänomistajat rahoittavat toimintaamme puukaupoillaan, me toteutamme hankkeita lapsista päättäjiin. Varsinkin lasten ja nuorten suhteen haluamme vastata siihen mielikuvamaailmaan, missä he elävät. Siksi kestävän metsätalouden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tärkeää. Kun mielikuvien voima on mahtava, ei niihin voi vastata muulla kuin kun oikeaa tietoa jakamalla mielikuvien keinoin.

Järvinen näkee metsäelinkeinolla hyvän tulevaisuuden, koska uusiutuvien tuotteiden kysyntä kasvaa. – Ekologisten arvojen kasvu sataa myös puurakentamisen laariin. Suomen hyvinvointia on rakennettu aina metsien varaan ja tullaan rakentamaan jatkossakin. Se kehittäminen on ihan omissa käsissämme.