Virpi Korhonen

Virpi Korhonen: On tärkeää viedä tietoa biotuotteista ja niiden monipuolisuudesta myös päättäjille, jotta niiden merkitys osataan huomioida kehitettäessä yhteiskuntaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan.

Virpi Korhonen Uusi puu -hankkeen vt. toiminnanjohtajaksi

ETM Virpi Korhonen on valittu Uusi puu -hankkeen vt. toiminnanjohtajaksi 30.9.2020 saakka. Korhonen on toiminut 25 vuotta pakkausalan tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä.

– Tunnen suurta ylpeyttä saadessani tehdä tunnetuksi Uusi puu -hankeyritysten laajaa biotuotteiden osaamista ja monipuolisia konkreettisia esimerkkejä suomalaisista biotuotteista. Vahvaan metsäosaamiseen pohjaaville, vastuullisesti tuotetuille suomalaisille biotuotteille on kansainvälisesti kasvava kysyntä. On tärkeää viedä tietoa biotuotteista ja niiden monipuolisuudesta myös päättäjille, jotta niiden merkitys osataan huomioida kehitettäessä yhteiskuntaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Yhteistyön tiivistäminen Suomen Metsäyhdistyksen muiden hankkeiden kanssa tulee olemaan tämän vuoden toiminnan kehittämisen painopiste.

Uusi puu -hanke kokoaa laajasti yhteen suomalaisia puupohjaisia biotuotteita ja ratkaisuja sekä kertoo niistä yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Alan yhteisessä hankkeessa on mukana puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen tutkimusorganisaatioita, valmistajia, jalostajia ja pakkaajia. Uusi puu -hankkeessa on mukana lähes 30 suomalaista organisaatiota ja sen merkittävin rahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

– Uusi puu -hankkeen kiinnostavuus ja vaikuttavuus on kasvanut kuudessa vuodessa merkittävästi, toteaa hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Hanna Kalliomäki. – Olemme kasvaneet Euroopan laajimmaksi biotuotteita esitteleväksi hankkeeksi, jota kutsutaan vuosittain kymmeniin päättäjätilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. Innovatiivisten biotuotteiden puupohjaisuus yllättää edelleen monia. Viemme jatkossakin jäsenyritystemme tuotteiden kautta suomalaisen, kestävästi hoidetuista metsistä tulevan puun ja siitä tehtävien kestävien ratkaisuiden tärkeää ilosanomaa eri foorumeilla.

Viime vuonna Uusi puu esitteli jäsenyritysten tuotteita ja osaamista muun muassa Arktisen neuvoston kansainvälisessä ulkoministerikokouksessa, kiersi maakunnissa tapaamassa alueen kansanedustajia ja muita päättäjiä, esitteli jäsenyritysten tuotteita ja suomalaista puupohjaista biokiertotaloutta YK:n alaisen FAO:n ja UNECE:n metsäviikoilla Genevessä ja tavoitti Metsäakatemiassa niin päättäjiä kuin eri alojen toimijoita.

Uusi puu -hankkeen johtoryhmään kuuluvat:

– Hanna Kalliomäki, Metsä Group (puheenjohtaja)
– Eija Jokela, Suomen Aaltopahviyhdistys / Suomen Kuitukierrätys (varapuheenjohtaja)
– Erno Järvinen, Suomen Metsäsäätiö
– Johanna Lahti, Tampereen yliopisto
– Anne Penkari, Pyroll
– Kristiina Veitola, Stora Enso

Lisätietoja Uusi puu -hankkeesta: www.uusipuu.fi

Metsäsäätiön Erno Järvinen: Ekologisten arvojen kasvu sataa puun käytön laariin

Puurakentamisen läpimurto on käsillä

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajana lokakuussa 2019 aloittanut MMM Erno Järvisen mukaan Metsäsäätiö haluaa olla mukana vahvasti puurakentamista edistävissä ja mahdollistavissa hankkeissa.

– Tuemme puurakentamista edistävää tutkimusta, koulutusta ja viestintää, jolla tehdään puurakentamista ja puuarkkitehtuuria tunnetuksi. Olemme mukana koko metsäsektorin arvoketjussa kannolta kerrostaloon edistämässä puun ja puutuotteiden käyttöä.

– Uskon että Metsäsäätiön hankkeet lisäävät puun käytön mahdollisuuksien tunnettuutta ja muuttavat myös asenteita metsänkäyttöä kohtaan myönteisimmiksi. Vaikka paperin valmistus supistuu, puun ja siihen pohjautuvien tuotteiden määrä taas toisaalla kasvaa.

Järvinen uskoo, että puurakentamisen kasvun tukemisessa tarvitaan poliittista ohjausta. – On hyvä, että meillä on hallituksen asettama ja rahoittama puurakentamisen edistämisohjelma, mille on asetettu kunnianhimoinen tavoite kaksinkertaistaa puurakentamisen määrä. Poliittista ohjausta käytetään puurakentamisen edistämiseksi vahvasti esimerkiksi Ranskassa, missä pormestari voi käytännössä määrätä koulun tai päiväkodin materiaalin.

– Kuntapäättäjillä on tässä suuri rooli myös Suomessa. Onneksi monessa kunnassa uuden koulun tai päiväkodin rakentamisessa puusta on tullut todellinen vaihtoehto. Me tiedämme, että puurakentaminen Suomessa on jo nyt kustannustehokasta ja tekniset ratkaisut ovat valmiita.

Nyt on aika puurakentamisen läpimurrolle

Metsäsäätiö rahoittaa parhaillaan Kuhmon Tuupalan koulussa tehtävää puurakentamisen terveysvaikutuksia selvittävää tutkimusta. – Kun odotusarvo hyvän sisäilman ja myönteisten terveysvaikutusten suhteen on puurakentamisessa korkealla, haluamme olla myötävaikuttamassa tieteellisen näytön saamista tähän. Tuupalan koulu on puurakentamisen hieno näyteikkuna ja esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista koulurakentamisessa.

– Puurakentamisen myönteiset ilmastovaikutukset, kotimainen raaka-aine ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat syitä, miksi Metsäsäätiö haluaa olla edistämässä puurakentamista. On hyvä muistaa, että pelkällä säädösohjauksella ja politiikkatoimilla ei synny riittävästi tulosta. On vahvistettava puurakentamisen suunnittelun ja toteuttamisen osaamista sekä kehitettävä teollisia toimia puurakentamisen ratkaisuja.

Nyt on ikkuna avoinna Järvisen mielestä puurakentamisen läpimurrolle, kun toimitaan samaan suuntaan oikein. – Tätä käsillä olevaa tilannetta ei saa hukata. Hyvä esimerkki on Viro, missä on kehitetty maailman johtava puurakentamisen teollisen esivalmistuksen järjestelmä. Meilläkin on menty oikeaan suuntaan, kun alalle on syntynyt välijalostavaa teollisuutta rakennusteollisuuden tarpeisiin.

– Kustannustehokkuus ja toimivat teolliset ratkaisut lisäävät puurakentamisen uskottavuutta myös rakennusteollisuuden piirissä. Puurakentamisen on oltava kannattavaa kaikille toimijoille.

Puurakentaminen lisää kestävän metsätalouden ymmärrystä

Keskeisiä metsäviestinnän kohteita ovat Järvisen mukaan olleet esimerkiksi lapset ja nuoret, joille kerrotaan metsätalouden mahdollisuuksista niin ammatillisessa mielessä kuin uusien tuotteiden kannalta. – Haluamme olla mukana esimerkiksi puurakentamisen tunnettuuden lisäämisessä, koska se lisää kestävän metsätalouden ymmärrettävyyttä. Puurakentaminen on samalla hyvä esimerkki siitä, miten voimme osoittaa metsätalouden olevan tulevaisuuden ala ja sen tarjoavan monipuolisia mahdollisuuksia.

– Kun metsäkeskustelussa pelataan mielikuvilla, joskus kestävästä puunjalostuksen lopputuotteesta kertominen lisää ymmärrystä metsätalouteen enemmän kuin puhuminen metsästä. Tavoitteemme on osoittaa, että kestävässä metsätaloudessa taloudelliset ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää. Kun tämä on varsinkin lasten ja nuorten mielissä mustavalkoinen joko-tai -asetelma, siihen tulee vastata oikeilla faktoilla ja oikeilla mielikuvilla.

Ekologisten arvojen kasvu sataa puutuotteiden laariin

ärvinen uskoo, että tietoon ja asenteisin voidaan vaikuttaa. – Olemme säätiönä mukana rahoittamassa ”Metsien Suomi” -viestintäkampanjaa ja Heurekan ”SuperPUU” -näyttelyä, joka siirtyy koronan takia myöhemmin avattavaksi. Näillä esittelemme suurelle yleisölle puun loppukäytön mahdollisuuksia kuten puurakentamista ja kuvaamme esimerkein esimerkiksi hiilen kiertoa ja metsän ja puutuotteiden hiilen sidontaa.

– Kun metsänomistajat rahoittavat toimintaamme puukaupoillaan, me toteutamme hankkeita lapsista päättäjiin. Varsinkin lasten ja nuorten suhteen haluamme vastata siihen mielikuvamaailmaan, missä he elävät. Siksi kestävän metsätalouden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tärkeää. Kun mielikuvien voima on mahtava, ei niihin voi vastata muulla kuin kun oikeaa tietoa jakamalla mielikuvien keinoin.

Järvinen näkee metsäelinkeinolla hyvän tulevaisuuden, koska uusiutuvien tuotteiden kysyntä kasvaa. – Ekologisten arvojen kasvu sataa myös puurakentamisen laariin. Suomen hyvinvointia on rakennettu aina metsien varaan ja tullaan rakentamaan jatkossakin. Se kehittäminen on ihan omissa käsissämme.

Täsmätietoa kiireellisistä varhaisperkaus- ja taimikonhoitokohteista Wuudiksen ja Terramonitorin uuden palvelun avulla

Metsänhoitorästit ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen. Suomessa oli taimikonhoito- ja ensiharvennusrästejä 1,5 miljoona hehtaaria vuonna 2019 Luonnovarakeskuksen mukaan. Tekemätöntä hoitotyötä olisi tuhansille uusille tekijöille vuositasolla.

Wuudis Solutions ja Terramonitor ovat tehneet yhteistyösopimuksen, missä yritysten osaamisvahvuudet tarjotaan laajana data- ja metsänhoitotöiden ohjaus- ja laadunhallintapalveluna Wuudis-palvelun kautta.  Palvelu on Suomessa aluksi saatavissa pilotteihin, missä Wuudista edelleen kehitetään pilotoivien yritysten, metsänhoitoyhdisten ja yhteismetsien liiketoimintatarpeisiin. Samanaikaisesti palvelukonseptia pilotoidaan mm. Espanjassa ja Afrikassa.

”Olemme integroineet Terramonitorin satelliittimonitorointipalvelut  ja hakupalveluja avoimista tietolähteistä Wuudis-palveluun, minkä avulla metsätoimijat ja metsänomistajat saavat tietoonsa metsissään olevat kiireelliset varhaisperkaus- ja taimikonhoitokohteet. Taimikonhoitotarve perustuu Terramonitorin kehittämään VESA-indeksiin, arvioon taimikon rehevöityneisyydestä ja analyysiin taimikonhoitotarpeesta”, paljastaa toimitusjohtaja Seppo Huurinainen Wuudikselta.

”Terramonitorin kehittämä globaali satelliittidatapalvelu kattaa koko maapallon. Suomessa olemme kehittäneet VESA-indeksi palvelua, joka perustuu optiseen ja jatkuvasti päivittyvään satelliittikuvamosaiikin analysointiin tekoälyä hyödyntämällä. Satelliittikuvien historia-aikasarja  analysoi ajankohdan, jolloin kasvillisuusindeksi on ollut korkein kasvukauden aikana ja analysoi todennäköisyyttä metsähoitotöiden kiireellisyydelle, kertoo toimitusjohtaja Joni Norppa Terramonitorita.

Nyt julkaistu Wuudis-palvelu toimii palveluyrityksen metsävara-, monitorointi- ja operaatiojärjestelmänä tai täydentää käytössä jo olevia järjestelmiä tarjoamalla tosiaikaisen, helppokäyttöisen ja muista palveluista riippumattoman tavan löytää varhaisperkaus- ja taimikonhoitokohteita sekä hallita kaikenlaisia metsässä tapahtuvia töitä ja omavalvontamittauksia uusien karttatasojen ja mobiilipalvelujen avulla. Käytännössä Wuudis tarjoaa nyt digityökalut, joilla on helppo kommunikoida metsänomistajien kanssa ja päättää kiireellisten metsänhoitotöiden teettämisestä ajoissa, jolloin myös kustannukset ovat paremmin ennustettavissa.


Lisätietoja:

Seppo Huurinainen, CEO
+358 44 5814 950
seppo.huurinainen@wuudis.com

Joni Norppa, CEO
+358 50 360 8096
joni.norppa@terramonitor.com


Wuudis Solutions Oy

Wuudis Solutions Oy on metsän digitalisaation edelläkävijäyritys. Wuudis-palvelut tuovat biotalouden arvoketjujen kaikille toimijoille Big Dataa, tekoälyä, koneoppimista ja mobiilia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa toimintaa ja minimoida kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia. Palvelut mahdollistavat biomateriaali- ja henkilöresurssien optimoinnin sekä entistä älykkäämpien ja tuottavampien liiketoimintamallien käytön. Wuudis tekee (etä)metsäomaisuuden hallinnan helpoksi.

Katso lisää: http://www.wuudis.com 

Satellio Oy

Terramonitor on avaruusdatayritys. Kehittämämme globaali satelliittidatoihin perustuva palvelu kattaa yli 100 miljoonaa yksittäistä satelliittikuvaa. Teknologiamme perustuu tehokkaisiin ja automatisoitujen datan prosessointiketjuihin ja tekoälyn hyödyntämiseen. Missiomme on tehdä avaruusdatasta helppoa ja yksinkertaista käyttää sekä auttaa asiakkaitamme tekemään parempia ratkaisuja.

Katso lisää: http://www.terramonitor.com

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lakimuutoksia koronavirustilanteen vuoksi

Koronavirustilanteen vuoksi Suomessa vallitsevien poikkeusolojen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutoksia maa- ja porotalouden investointitukia sekä eräitä maaseudun kehittämisen (hanke- ja yritysrahoitus) tukia koskeviin menettelyihin. Lakimuutosten jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat myöntää joustavammin lisäaikaa tuen kohteena oleviin toimenpiteisiin ja tukieriä voidaan maksaa nopeutetusti. Myös taimikon ja nuoren metsän hoitoon liittyvien töiden toteutukselle voitaisiin Suomen metsäkeskuksen päätöksellä myöntää jatkoaikaa. Kalatalousyritysten investointitukea voitaisiin poikkeuksellisesti maksaa ennakkoon. Tukimenettelyjä koskevat muutokset olisivat voimassa vuoden 2020 loppuun.

Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, paliskunnan hallituksen ja paliskuntain yhdistyksen kokousten pitämisestä etäkokouksena säädettäisiin väliaikaisella lailla.  Sääntömääräisiä kokouksia saataisiin myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Kokousjärjestelyjä koskevat muutokset olisivat voimassa vuoden 2020 loppuun.

Kiinteistötoimitusasioissa esitetään luovuttavaksi väliaikaisesti henkilökohtaisen läsnäolon tai asiamiehen läsnäolon velvoitteesta toimituskokouksissa. Toimituskokouksiin olisi mahdollista osallistua sähköisesti ja selkeissä yksinkertaisissa tapauksissa olisi mahdollista käyttää kirjallista menettelyä. Laki olisi voimassa vuoden 2020 loppuun.

Kalatalousalueiden ensimmäisen käyttö- ja hoitosuunnitelman esittämiselle säädettyä määräaikaa jatkettaisiin vuodella siten, että esityksessä ehdotettu kolmen vuoden määräaika käyttö- ja hoitosuunnitelman esittämiselle päättyisi vuoden 2021 loppuun mennessä. Ehdotettu laki olisi näin ollen voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.

Metsästyslaissa esitetään jatkettavaksi 1.1.2017 – 31.7.2018 suoritetusta ampumakokeesta annetun ampumakoetodistuksen voimassaoloa heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suorittamista. Muutoksella pyritään ennakoimaan, etteivät koronatilanteen vuoksi pitämättä jäävät ampukokeet vaikeuta metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella. Laki olisi voimassa 31.7.2021 saakka.

Lakiluonnoksia valmistellaan nopealla aikataululla ja lait olisi tarkoitus saattaa mahdollisimman pian eduskunnan päätettäväksi. Sidosryhmiltä on pyydetty lausuntoa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa joustavuuden merkitystä tilanteessa.

– Koronaepidemia vaikuttaa monin eri tavoin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arkeen. Poikkeuksellisilla lakimuutoksilla halutaan antaa tilanteen vaatimaa joustavuutta kentälle, Leppä sanoo.


Hallituksen esitys valtioneuvoston hankeikkunassa

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola, p. 02951 62448, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Metsiä hoitamalla hiilivarasto vahvaan kasvuun ja raaka-ainetta fossiilisia korvaaville tuotteille

Suomen metsien hiilivarastoa voidaan edelleen kasvattaa samaan aikaan kun metsien käyttöä lisätään. Tämä edellyttää poliittisia päätöksiä, joilla kannustetaan metsien kasvun kannalta oikein ajoitettuun hoitoon. Metsien elinvoimaa ja kasvua ylläpitävä metsänhoito on edullista ja tehokasta ilmastopolitiikkaa. Metsävarojen kartuttaminen ja puupohjaisten tuotteiden tuotanto yhdessä vahvistavat maamme taloutta kestävästi ja tuovat työtä koko Suomeen.

Metsäteollisuus vastaa hallituksen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen laatimalla toimialan ilmastotiekartan. Sen osana on tänään julkaistu metsien hiilivaraston kehitystä koskeva skenaariotarkastelu. Tarkastelun lähtökohtana on metsien puumäärän kasvattaminen ilmastoystävällisten tuotteiden raaka-aineeksi. Tarkastelun mukaan metsien oikein ajoitettu ja pitkäjänteinen hoito mahdollistaa metsien puuvarannon ja siten myös hiilivaraston merkittävän kasvun. Metsäteollisuus ry:n tilaaman skenaariotarkastelun on toteuttanut Luonnonvarakeskus.

Lisääntyvä metsänhoito mahdollistaa kasvavat puuvarat

Puuvarojen ja hiilivaraston kehitystä on mallinnettu kahdella vuoteen 2045 ulottuvalla skenaariolla. Perusskenaariossa metsätalouden toimenpiteet säilyvät nykyisellä tasolla. Metsänhoitoskenaariossa metsätalouden toimenpiteitä lisätään ja käsittelymenetelmiä monipuolistetaan nykyisestä. Puuta käytetään kummassakin skenaariossa yhtä paljon.

Metsävarat ja siten myös metsien hiilivarasto kasvavat molemmissa skenaarioissa. Metsänhoitoskenaariossa lisääntyvä metsien hoito mahdollistaa kuitenkin puuvarannon merkittävän kasvun nykyisestä noin 2,5 miljardista yli 3 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä.

−Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ovat tärkeässä roolissa myös kamppailtaessa metsätuhoja vastaan. Metsätuhojen seurauksena metsät voivat nopeasti muuttua hiilen päästölähteeksi, ja fossiilisia korvaavat tuotteet jäävät tekemättä, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Kasvua ylläpitävä metsien hoito on edullista ilmastopolitiikkaa

Metsänhoitoskenaariossa taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa lisätään ja ravinnetaloutta parannetaan. Samaan aikaan jatkuvan kasvatuksen osuus kaksinkertaistetaan, ja toisaalta tasaikäisrakenteiset metsät uudistetaan nopeasti käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia. Lisäksi metsitystä lisätään merkittävästi.

Kunnostusojitusten määrää vähennetään. Turvemailla kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta. Kunnostusojituksen vähenemisen myötä metsätalouden vesistövaikutukset pienenevät turvemailla.

Metsänhoitoskenaario tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista; panostetaan metsien lisäkasvuun ja ilmastoystävällisiin tuotteisiin, luodaan työtä koko Suomeen ja ylläpidetään talouden kehitystä niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Lisätoimilla metsiin sitoutuneen hiilitonnin kustannukseksi skenaariossa muodostuu pitkällä aikajänteellä alle 10 euroa, mikä on hyvin alhainen kustannustaso verrattaessa esimerkiksi päästöoikeuden oletettuun kehitykseen.

−Hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan työn ja toiminnan, ei rajoitusten kautta. On tärkeää huolehtia metsien elinvoimasta ja kasvusta. Se mahdollistaa sekä ympäristöystävällisten tuotteiden valmistuksen että metsävarojen kasvun edelleen vuonna 2050, sanoo Karoliina Niemi.

Edellytyksenä metsätaloutta ja -teollisuutta tukeva toimintaympäristö

Nykyistä aktiivisempi metsien hoito aiheuttaa metsätalouden kustannusten nousun. Jotta kustannus ei jäisi metsänomistajille kynnyskysymykseksi, tulee metsätalouden kannustejärjestelmän rahoitusta lisätä taimikoiden ja nuorten metsien hoidon sekä turvemaiden lannoituksen varmistamiseksi. Samoin tulee panostaa jalostetun taimi- ja siemenaineiston käyttöön metsänuudistamisessa.

Suomessa metsäpinta-ala vähenee vuosittain maankäytön muutosten seurauksena. Jotta metsäpinta-alan väheneminen saadaan pysähtymään, tarvitaan kansallinen metsitysohjelma ja konkreettisia toimia metsäkadon ehkäisyyn. Metsätalous ei aiheuta metsäpinta-alan vähenemistä Suomessa.