Pukkeja vanerista – Pro Puu -galleriassa 8.-30.7.2020

Varasin galleria tilan jotta voisin hetken olla irti arkisesta tekemisestä. Yrittäjänä toimimisessa tärkeintä on aina asiakkaiden palveleminen ja aikaa omien ideoiden toteuttamiseen jää vähän. Yrittäminen pakottaa myös kaikessa tekemisessä huomiomaan kaupalliset näkökulmat. On hiottava laatua ja hintaa. Yritettävä löytää kuluttajaa miellyttävä muotoilu ja materiaalit ym.

Vastapainoksi halusin tehdä jotain nikkaroinnin hengessä. Tämä toteutui niin että töissä leikkasin kappaleet irti vanerista vesileikkurilla, mutta vein ne aina kotiini ja hion, maalasin ja kasasin niitä terassilla tai sateen sattuessa olohuoneessa. Tarkkailin eri versiota asettelemalla niitä kotiini. Nikkarointi on minusta kivaa ja tahtoisin sen säilyvän ja löytävän paikkansa jokaisen ihmisen arjessa. Jatkossa varmasti suunnittelen enemmänkin nikkaroijille sopivia tuotteita. Eli tämän näyttelyn avulla löysin uuden kiinnostavan alueen joskus raskaaltakin tuntuvan yrittämisen rinnalle.

Näyttelyn tarkoitus on ollut kehittää vanerilevystä valmistettavia pukkeja jotka nikkaritaitoinen henkilö voi itse tehdä. Tarvitaan vain pora, kuviosaha ja hiomapaperia. Pukkeja on kaksi eri mallia: Pakkipukki jossa voi säilyttää työkaluja tai askartelutarvikkeita. Ja pöytäpukki voidaan asentaa sekä pienen pyöreän pöydän jalustaksi että pitkän suorakaiteen muotoisen kannen jalustaksi.


Hienopuuseppä Heikki Saastamoinen

s.1962. Heinolassa
Puusepänalan yrittäjä vuodesta 1991

Hienopuuseppä Heikki Saastamoinen syntyi Heinolassa, vilkkaassa metsäteollisuuskaupungissa, jossa tukit uivat tehtaille. Hän viehättyi varhain vanerista raaka-aineena, johtuen sen monipuolisista ominaisuuksista. Uransa alusta 1980-luvulta lähtien hän on työskennellyt maineikkaiden suunnittelijoiden kanssa yhdistäen suunnittelun ja laadukkaat tuotantomenetelmät.


Näyttelyaika: 8.-30.7.2020
Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14
@Pro Puu-galleria, Satamakatu 2 A, Lahti

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Pro Puu – keskus / Galleria – Myymälä – Liitosten Arkki
Satamakatu 2 A / 15140 Lahti
puh. 050 321 2667 / galleria@propuu.fi
www.propuu.fi

Pro Puu -keskus on avoinna
ma-pe 10-17, la 10-14
Tervetuloa!

Kiilto ja Woodly aikovat tuoda markkinoille uudenlaiset puupohjaiset pakkaukset kuluttajatuotteille

Kemianteollisuuden tuotteita valmistava Kiilto ja uudenlaisen puuselluloosaan perustuvan muovin kehittänyt suomalainen Woodly lähtevät yhdessä kehittämään Woodly-pakkauksia Kiillon valmistamille kodinpuhdistusaineille. Tavoite on lanseerata ensimmäiset uudenlaiset pakkaukset vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kiilto on asettanut tavoitteekseen olla alansa ympäristöjohtaja ja ekologiset tuotepakkaukset ovat yksi konkreettinen teko, jolla tavoitteeseen päästään. Woodly puolestaan pyrkii vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä tarjoamalla ekologisemman vaihtoehdon tavanomaiselle fossiiliperäiselle muoville.
Kiilto on suomalaisten tuntema ja arvostama brändi, jolla on selkeät ympäristövastuullisuuden tavoitteet. Meidän tehtävämme Woodlyssa on auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa pakkausten osalta. Yhteistyön julkistaminen on tärkeä merkkipaalu matkalla kohti ekologisempaa tulevaisuutta, kertoo Woodly:n toimitusjohtaja Jaakko Kaminen.

Kiillon tavoitteena on, että 70 prosenttia pakkauksista on kierrätysmateriaaleista tai uusiutuvista materiaaleista valmistettuja tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2025 mennessä. Woodlyn päämateriaalina käyttämä selluloosa on peräisin vastuullisesti hoidetuista ja FSC-sertifioidusta metsistä. Puupohjaista muovia voidaan käyttää useisiin eri pakkaussovelluksiin ja valmistaa samoilla menetelmillä kuin tavanomaista fossiiliperäistä muovia. Käytön jälkeen Woodly-pakkaukset voidaan lajitella muovinkeräykseen.
Meille on tärkeää tehdä ympäristöarvomme näkyväksi konkreettisin teoin. Monen muun yrityksen tavoin olemme jo julkistaneet tavoitteemme tuotepakkausten ekologisuuden osalta. Markkinoilla ei kuitenkaan ole vielä meille sopivia, fossiilittomia, ratkaisuja tarjolla, joten lähdemme kehittämään niitä yhdessä Woodlyn kanssa, sanoo Oili Kallatsa, Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja.

Uudenlaisten pakkausten kehitystyö on käynnissä.

 

Koskisen Oy suunnittelee noin 35–40 miljoonan euron uutta sahaa Kärkölän Järvelään

”Uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi”

Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2020 aikana. Uusi saha siirtyisi keskustaajamasta neljän kilometrin päähän sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen

Koskisen Oy:n Kärkölän Järvelään suunnitteleman uuden sahalaitoksen vuosikapasiteetti on 365 000 kuutiometriä ja se käynnistyisi vuonna 2022.

Koskisen Oy suunnittelee suurta noin 35–40 miljoonan euron sahainvestointia Järvelään Kärkölän kuntaan, yhtiö tiedottaa.

Investointipäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden aikana. Uuden sahalaitoksen vuosikapasiteetti on toteutuessaan 365 000 kuutiometriä ja se käynnistyisi vuonna 2022. Vientituloja investointi kasvattaisi 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna Koskisen Järvelän tuotantolaitoksen havusahatavaran vuosituotanto oli noin 294 000 kuutiometriä, ja kaikkien sahojen yhteenlaskettu havusahatavaran vuosituotanto noin 350 000 kuutiometriä.

Yhtiön mukaan investointi tuo selkeän parannuksen Koskisen nykyisen sahalaitoksen tuottavuuteen uusilla laite- ja digitalisaatioratkaisuilla. Uusi saha mahdollistaa myös entistä laajemman tukkien läpimittaluokkien käytön sahauksessa.

”Meillä on Järvelässä Suomen suurin mekaanisen puunjalostuksen keskittymä ja sahaprosessiin integroitu jalostuskapasiteetti. Yhdessä tehokkaamman sahaamisen kanssa vastaamme entistä paremmin kasvavaan puutuotteiden kysyntään”, toteaa Koskisen Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.

Sneckin mukaan uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi.

”Valmistamme puusta levytuotteita ja sahatavaraa, eli käytännössä hiilivarastoja, jotka sitovat hiiltä vuosikymmeniksi. Prosessissa syntyy myös muita biopohjaisia jakeita niin valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi kuin polttoaineeksi energialaitoksille.”

Myöhemmin uuden sahan vuosituotanto on mahdollista nostaa jopa 500 000 kuutiometrin tasolle. Metsä Groupin Rauman jättisahan on suunniteltu pääsevän 750 000 kuution vuosituotantoon.

Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 30.6.2020

Habitare siirtyy marraskuuhun 2020

Syyskuulle suunniteltu sisustus- ja designtapahtuma Habitare siirtyy toteutettavaksi tämän vuoden marraskuussa. Uudet päivämäärät ovat 25.-29.11.2020. Siirto myöhempään syksyyn mahdollistaa tapahtuman laadukkaan toteuttamisen yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kulunut kevät on mullistanut monien tapahtumajärjestäjien suunnitelmia, ja muotoilualan tapahtumat niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat muokanneet aikataulujaan. Syyskuulle suunniteltu, alan johtava sisustus-, design- ja huonekalutapahtuma Habitare on päätetty siirtää marraskuulle. Uusi ajankohta on 25.-29.11.2020. Siirto mahdollistaa laadukkaan tapahtumatoteutuksen ja antaa väljyyttä järjestelyaikatauluihin erityisesti näytteilleasettajina oleville yrityksille.

“Korkeatasoisen Habitaren järjestäminen vaatii meiltä ja koko toimialalta paljon valmistelua, varautumista ja suunnittelua. Muuttuneessa tilanteessa Habitaren alkuperäinen ajankohta syyskuun puolessa välissä tuntui tulevan liian vauhdikkaasti. Keskusteltuamme alan toimijoiden kanssa totesimme, että tapahtuma siirto takaa paremmat mahdollisuudet laadukkaan ja kansainvälisen tapahtuman järjestämiselle”, myyntiryhmäpäällikkö Lumia Ankkuri Messukeskuksesta toteaa.

50-vuotias Habitare tukee loppuvuoden sesonkikauppaa 

50.juhlavuottaan viettäväHabitare käynnistää hyvin loppuvuoden sesonkikaupan marraskuun lopulla. Habitarea tukee myös uusi verkkototeutus, joka niin ikään esittelee ja syventää Habitaren teemoja ja sisältöä sekä esittelee näytteilleasettajia.

“Olen erittäin iloinen voidessamme järjestää tapahtuman juhlavuodelle ja tarjota kävijöille Habitaren laadukasta sisältöä”, Habitaren luova johtaja Laura Sarvilinna toteaa.

Habitaren näytteilleasettajien osallistuminen siirtyy automaattisesti uuteen ajankohtaan. Lipun ostaneille kävijöille lähetetään uusi lippu lähempänä tapahtuma-ajankohtaa, ja tarpeen mukaan lipun voi myös halutessaan käyttää muussa Messukeskuksen järjestämässä tapahtumassa syksyllä 2020.

Messu- ja Tapahtumajärjestäjät Ry:n asiakaskysely: 74 % kävijöistä haluaisi heti messuille

Tapahtumille näyttää olevan tilausta, sillä messualan tuoreessa asiakaskyselyssä 74 % vastaajista ilmoitti haluavansa tulla messuille heti, kun heitä kiinnostava tapahtuma taas järjestetään. Kesäkuun alussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 8 000 suomalaista.

Messukeskus on tehnyt paljon työtä turvallisen messukauden avaamiseksi.

 

Puuviestiä 5-6 ja 7 jaetaan Habitaressa messujen ajan.

Puutuoteteollisuus vaatii konkreettisia toimia kysynnän elvyttämiseksi

Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.

Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.

Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.

Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen

Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.

Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin

Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.

Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi

Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.

Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.

Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta

Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteel