Puutuoteteollisuus vaatii konkreettisia toimia kysynnän elvyttämiseksi

Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.

Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.

Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.

Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen

Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.

Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin

Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.

Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi

Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.

Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.

Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta

Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteel

PodBooth

PodBooth tarjoaa ensiluokkaisen äänieristyksen

PodBoothin on Martelalle suunnitellut Henrik Kjellberg & Jon Lindström o4i Design Studiolta. PodBooth tarjoaa ensiluokkaisen äänieristyksen ja sen jokainen yksityiskohta on huolellisesti suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työpaikan muuttuviin tarpeisiin. Käyttäjä on otettu kaikessa huomioon – magneetilla suljettava ovi, pyöristetyt kulmat ja reilu mitoitus luovat miellyttävän käyttökokemuksen, ja rullien avulla sitä on helppo siirrellä.


Lisätietoja:
Martela Oyj on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme yhden kontaktipisteen koko työympäristön elinkaaren ajaksi – tarpeen määrittelystä työympäristön optimoituun ylläpitoon. www.martela.fi

Nuoret hakevat työltä merkitystä ja vapautta, yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa

Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on tyhjentänyt monen yrittäjän kalenterin, mutta Verhoomo Helsingin tiloissa työt jatkuvat entiseen tahtiin.

Asiakkaat eivät ole peruneet jo sovittuja töitä, työ on pääosin itsekseen puurtamista ja asiakaskontaktit hoidetaan muutenkin suurimmaksi osaksi puhelimitse tai sähköpostitse, joten esteitä työn jatkamiselle ei ole ollut. Ainoastaan tukuista ei tule tavaraa yhtä nopeasti kuin aiemmin, kertoo 30-vuotias verhoilija Lilly Nysten.

Nysten on pyörittänyt omaa yhden naisen verhoomoaan runsaan vuoden ajan ja on tyytyväinen päätökseensä ryhtyä yrittäjäksi.

– Vapaus on tuntunut todella mukavalta ja se, että saa itse päättää aikataulunsa ja työt, mitä tekee. Itse tekee kaiken ja on vastuussa valinnoistaan, Nysten luettelee yrittäjyyden hyviä puolia.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän

Nysten ei ole ainoa nuori, joka on perustanut tai haluaa perustaa oman yrityksen. Tänään julkaistun Nuorisobarometri 2019 mukaan myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut nuorten keskuudessa.

Entistä useampi 15–29-vuotias nuori sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Erityisesti poikien ja alle 20-vuotiaiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.

Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Useampi kuin kaksi kolmesta kokee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Myös yrittäjien osuus barometriin vastanneissa on kasvanut.

Yrittäjyys voi mahdollistaa työn, joka vastaa omia arvoja ja tavoitteita, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.

– Puhutaan paljon yksinyrittäjistä, esimerkiksi heistä, jotka ovat kehittäneet omasta kiinnostuksen kohteesta työn. Tällaiset esimerkit ovat voineet herättää nuorten kiinnostuksen yrittäjyyteen. Myös yrittäjyyskasvatus on lisääntynyt kouluissa.

Lilly Nysten arvelee, että esimerkiksi kevytyrittäjyyden myötä kynnys ryhtyä yrittäjäksi on pienentynyt.

– Nuoret ajattelevat työn merkityksellisyyttä. Heille on myös tärkeää olla itse vastuussa työnsä tekemisestä, jolloin saa olla myös vastuussa omasta vapaa-ajastaan.

Työn pitää olla merkityksellistä

Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. 88 prosenttia nuorista pitää työtään merkityksellisenä. 87 prosenttia nuorista on innostuneita työstään ja 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että voi hyvin käyttää osaamistaan hyödykseen työssään.

– Melkein 90 prosenttia sanoi, että haluaa omien arvojen mukaista työtä. Nuoret kokevat, että työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde. Sillä pitäisi olla muitakin merkityksiä, Haikkola sanoo.

Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret. Niin myös Lilly Nysten.

– Saan tehdä jotain konkreettisesti käsilläni ja vaikuttaa siihen, millä tavalla asioita tässä maailmassa hoidetaan. Verhoilijan työ on huonekalujen, muistojen ja tarinoiden jatkamista sekä kiertotalouden edistämistä.

Toisaalta Nysten uskoo, että moni nuori kokee painetta siitä, että työn pitäisi olla merkityksellistä, kun siitä niitä niin kovasti koko ajan puhutaan. Hän toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi selitellä alan valintaansa kenellekään

– Osalle työnteko on kuitenkin sitä, että käydään töissä, jotta voidaan mahdollistaa omaa vapaa-aikaa. Ja sekin on täysin fine.

Työn ja vapaa-ajan raja onkin nuorten kokemuksissa viime vuosina hämärtynyt. Vuosien 2009 ja 2015 tutkimuksissa vielä selvä enemmistö koki rajan täysin selvänä, mutta nyt osuus on pudonnut 45 prosenttiin.

Erityisesti rajan hämärtyminen koskee yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja.

Toisaalta 75 prosenttia nuorista kokee työn ja vapaa-ajan olevan tasapainossa. Varsinkaan yrittäjät eivät nähneet rajan hämärtymisessä ongelmaa.

– Näen sen myös vapautena. Voin tehdä töitä mihin kellonaikaan vain. Voin tehdä päivällä jotain muuta jos haluan, ja sitten illalla korvata päivällä muuhun käytetyt tunnit, Nysten toteaa.

Vaikka barometrissa miehille on naisia tyypillisempää joutua venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehtyä, eivät miehet silti koe naisia useammin työn ja vapaa-ajan olevan epätasapainossa, pikemminkin päin vastoin.

Naiset kuormittuvat työssä miehiä enemmän

Huomattavimmat erot sukupuolten välillä liittyvät työn henkiseen kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen.

Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Heillä on myös miehiä useammin vaikeuksia jaksaa työssä.

Tutkimuspäällikkö Haikkola ei halua olla huolissaan, sillä hän ei jaksa ainaista huolipuhetta. Mutta.

– Onhan se aika herättelevä tulos. Erot eivät välttämättä ole kovin suuria, mutta ne ovat aika systemaattisia miesten ja naisten välillä.

Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.

– Kuormittavuus voi liittyä ihan konkreettisesti niihin töihin, joita nuoret naiset tekevät. Heillä on enemmän määräaikaisia töitä ja epäsäännöllisiä työaikoja, Haikkola arvelee.

Hän muistuttaa, että miehet ja naiset ovat Suomessa hyvin erilaisissa töissä ja etenkin naisvaltaisten hoiva-alojen kuormittavuudesta on puhuttu julkisuudessa paljon.

Haikkolan mukaan nuorten naisten huolestuneisuus on myös ilmiö, joka nousee esille muistakin tutkimuksista. Sama havainto tehtiin myös Ylen kyselyssä vuosi sitten.

Miehet luottavat työuraansa naisia enemmän

Nuorisobarometria varten haastateltiin yhteensä 1 907 nuorta, jotka ovat iältään 15–29-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa ja toukokuussa 2019.

Haikkola muistuttaa, että tutkimus on tehty hyvän taloussuhdanteen aikana, eli täysin erilaisessa tilanteessa kuin tämänhetkinen.

Silti Haikkola pitää hieman yllättävänä, että 85 prosenttia nuorista pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan.

– Luottamus omaa tulevaisuutta kohtaan työmarkkinoilla on suurta suhteessa siihen, kuinka paljon puhutaan työmarkkinoiden epävarmuudesta. Ehkä epävarmuuspuhe ei ole tavoittanut ihan kaikkia.

Nuoret miehet suhtautuvat naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Miehistä 90 prosenttia ja naisista 80 prosenttia uskoo vakinaisen työn saamiseen omalla urallaan.

Koulutus lisää uskoa vakituisen työpaikan saamiseen. Kaikkein vahvinta usko on ammattikorkeakoululaisilla. Poikien luottamus on kaikilla koulutustasoilla vahvempaa kuin tyttöjen.

Toisaalta noin joka kolmas nuori on huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Tässäkin asiassa naiset (42%) ovat miehiä (30%) enemmän huolissaan.

– Vaikka nuorten naisten koulutustaso on nuoria miehiä korkeampi, he kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet, Haikkola toteaa.

Yhä harvempi nuori uskoo vaihtavansa työpaikkaa tai ammattia. 45 prosenttia nuorista uskoo vaihtavansa työpaikkaa useita kertoja työurallaan. Osuus on pienempi kuin kertaakaan aiemmin. Vajaa neljännes pitää todennäköisenä, että vaihtaa ammattia työurallaan useita kertoja.

Lilly Nysten työskenteli aiemmin hotelli- ja ravintola-alalla. Hän päätti vaihtaa alaa, koska koki etteivät silloiset työt olleet johtamassa mihinkään, mihin hän haluaisi elämässään päätyä. Niinpä hän opiskeli itselleen uuden ammatin, perusti oman yrityksen ja suosittelee sitä muillekin.

– Vaikka alkaisi yrittäjäksi, ei sitä ole pakko tehdä loppuelämäänsä. On ihan ok vaihtaa alaa tai mennä vaikka välillä palkkatöihin jonnekin.

Korona kiristää otettaan puuteollisuudesta – jopa 60 % yrityksistä lomauttamassa

Koronapandemia heikentää kiihtyvällä vauhdilla puutuoteteollisuuden tilannetta. Puutuoteteollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 60 prosenttia on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa. Useissa yrityksissä lomautukset ovat jo käynnissä. Puolet vastaajista kertoo, että yrityksen tilanne heikkenee nopeasti ollen jo kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono.

Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (6.4.–8.4.2020) tekemään kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuuden sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuuden yrityksiin. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 150 toimialan yritystä.

Yritysten ongelmat liittyvät erityisesti markkinoilla kohdattuihin haasteisiin. Yrityksistä 83 % raportoi, että kysyntä on heikentynyt samalla, kun aiemmin tehtyjä tilauksia ja hankkeita siirretään. Asennustöiden toteuttaminen on vaikeutunut, koska asiakkaan tiloihin ei pääse. Oman henkilöstön sairastuminen tai karanteeniin joutuminen ei vielä tähän mennessä ole merkittävästi haitannut yritysten toimintaa. Suojavarusteiden saatavuutta jatkossa korostetaan.

Yritykset arvioivat, että tilanne heikkenee nyt nopeasti. Kuukauden aikahorisontilla puolet vastaajista näkee tilanteen kehittyvän huonoksi tai erittäin huonoksi. Kolmen kuukauden kuluttua kaksi kolmesta vastanneesta yrityksestä arvioi tilanteen merkittävästi heikentyneen. Puutuotealan sektorien välillä näkyy eroja pandemian vaikutusten ajoituksessa. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden yrityksistä nykytilanteen näkee huonoksi tai erittäin huonoksi yli puolet vastanneista ja kuukauden kuluttua jo 83 % yrityksistä.

Kysely vahvistaa näkemystä, että puutuoteteollisuudessa pandemian vaikutusten pahin vaihe on vasta edessä ja että vaikutus on merkittävä. Asiakkaiden epävarmuus ja kysynnän heikentyminen on nopeasti lisännyt pk-sektorin yritysten suoran tuen tarvetta. Asennustyön vaikeutuminen ja aiemmin tehtyjen tilausten siirtyminen heikentävät yritysten rahoitustilannetta entisestään.

Kolmannes yrityksistä joutunut jo lomauttamaan – irtisanomisiin valmistaudutaan

Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että yrityksessä on jo lomautettu henkilöstöä tai niin joudutaan tekemään viikon sisällä. Lähes 30 % yrityksistä vastasi valmistautuvansa lomauttamaan 1–3 kuukauden sisällä. Huonekaluteollisuuden kohdalla jo yli puolet yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja reilu neljännes valmistautuu niihin 1-3 kuukauden sisällä.

Myös irtisanomisia on edessä, vaikka valtaosa (80 %) vastaajista ei pitänyt niitä ajankohtaisina. Pieni osa (4 %) yrityksistä on joutunut jo turvautumaan irtisanomisiin tai niin tapahtuu viikon sisällä. Vastaajista lähes viidesosa (18 %) kertoi, että yrityksessä valmistaudutaan irtisanomisiin 1–3 kuukauden sisällä.

Uusia nopeita toimenpiteitä tarvitaan – kysynnän elvyttäminen keskiössä

Puutuoteteollisuuden yritykset esittävät nopeita, uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Tärkeänä nähdään edelleen suora, riittävä tuki tasapuolisesti kaikille niille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä. Yritykset katsovat myös eteenpäin ja esittävät toimenpiteitä kysynnän elvyttämiseksi. Tällaisia ovat tilapäinen arvonlisäveron laskeminen kotimarkkinoille saatetuille tuotteille sekä ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitön aktivoiminen MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.

Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Mikkola puh. 040 829 4026

Sopu mekaanisen metsäteollisuuden sekä puusepänteollisuuden työehdoista

Sahoille ja vaneritehtaille on saatu uudet työehdot, kun Metsäteollisuus ry ja Teollisuusliitto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan lauantaina antaman sovintoehdotuksen. Niin sanotut kiky-tunnit korvataan tuotannon kannalta paremmilla työaikaratkaisuilla. Lisäksi uudet työehdot sisältävät muita yritysten toimintamahdollisuuksia parantavia muutoksia.

Mekaanisen metsäteollisuuden sahojen ja vaneritehtaiden uudet työehdot mahdollistavat aiempaa paremmin tehtaiden jatkuvan käynnin. Niin sanottuja kiky-tunteja koskevaa kirjausta muutettiin, mutta työnantajan kannalta lisätuntien hyödyntämisen mahdollisuudet arkipyhäviikoilla säilyvät.

–Työaika sekä tehtaiden käyntiaika pysyvät ennallaan. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajenevat tehtailla huomattavasti, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Paikallisesti voidaan sopia tehtaiden jatkuvasta käynnistä aiempaa alemmilla kustannuksilla. Muutos on merkittävä, sillä vanhan sopimuksen mukaiset lisäkorvaukset tekivät keskeytymättömän käynnin niin kalliiksi, että työt sahoilla sekä vaneri- ja liimapuutehtailla keskeytettiin viikonlopuksi tai sunnuntaiksi.

–Nyt sahoilla ja vaneritehtailla voidaan parhaimmillaan lisätä tuotantoa. Ratkaisut tukevat työllisyyttä, sillä lisätuotanto voi mahdollistaa lisätyön tarjoamisen, Hollmén toteaa.

Suomalaisten tehtaiden kykyä vastata kysyntään parantaa myös vuosiloman sijoittelun vapauttaminen. Vuosilomaa voidaan jatkossa pilkkoa ja siirtää pidettäväksi kesän kysyntähuipun ulkopuolelle, mikä vähentänee myös tarvetta turvautua lomautuksiin sesongin ulkopuolella.

Sopimuksen palkkaratkaisu on 3,3 prosenttia 25 kuukauden sopimusjaksolla, joka päättyy 31. joulukuuta 2021. Sopimuksen piirissä on noin 10 000 työntekijää sahoilla ja vaneritehtailla.

Neuvottelujärjestelmässä valuvika

Sopu työehdoista tarkoittaa sitä, että Teollisuusliiton jo neljä viikkoa yhtäjaksoisesti kestäneet lakot mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyvät. Pitkistä lakoista on aiheutunut toimialalle merkittäviä haittoja.

Metsäteollisuus ry pitää Teollisuusliiton toimintaa neuvottelukierroksella poikkeuksellisen vastuuttomana. Teollisuusliitto ripustautui ideologisesti kiky-tunteihin ja jarrutti kuukausikaupalla sopimista.

–Sopu uusista työehdoista olisi voitu saada jo syksyllä, kun työrauha oli vielä voimassa. Työmarkkinajärjestelmässä on perustavanlaatuinen valuvika, kun tällainen toiminta on mahdollista, Hollmén korostaa.

Myös puusepänteollisuuteen saatiin uudet työehdot, kun Puusepänteollisuus ry ja Teollisuusliitto hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Kiky-tunnit korvattiin vastaavilla työaikajärjestelyillä myös muiden muassa puutalo-, huonekalu- ja kalustealan yrityksissä.