Sopu mekaanisen metsäteollisuuden sekä puusepänteollisuuden työehdoista

Sahoille ja vaneritehtaille on saatu uudet työehdot, kun Metsäteollisuus ry ja Teollisuusliitto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan lauantaina antaman sovintoehdotuksen. Niin sanotut kiky-tunnit korvataan tuotannon kannalta paremmilla työaikaratkaisuilla. Lisäksi uudet työehdot sisältävät muita yritysten toimintamahdollisuuksia parantavia muutoksia.

Mekaanisen metsäteollisuuden sahojen ja vaneritehtaiden uudet työehdot mahdollistavat aiempaa paremmin tehtaiden jatkuvan käynnin. Niin sanottuja kiky-tunteja koskevaa kirjausta muutettiin, mutta työnantajan kannalta lisätuntien hyödyntämisen mahdollisuudet arkipyhäviikoilla säilyvät.

–Työaika sekä tehtaiden käyntiaika pysyvät ennallaan. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajenevat tehtailla huomattavasti, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Paikallisesti voidaan sopia tehtaiden jatkuvasta käynnistä aiempaa alemmilla kustannuksilla. Muutos on merkittävä, sillä vanhan sopimuksen mukaiset lisäkorvaukset tekivät keskeytymättömän käynnin niin kalliiksi, että työt sahoilla sekä vaneri- ja liimapuutehtailla keskeytettiin viikonlopuksi tai sunnuntaiksi.

–Nyt sahoilla ja vaneritehtailla voidaan parhaimmillaan lisätä tuotantoa. Ratkaisut tukevat työllisyyttä, sillä lisätuotanto voi mahdollistaa lisätyön tarjoamisen, Hollmén toteaa.

Suomalaisten tehtaiden kykyä vastata kysyntään parantaa myös vuosiloman sijoittelun vapauttaminen. Vuosilomaa voidaan jatkossa pilkkoa ja siirtää pidettäväksi kesän kysyntähuipun ulkopuolelle, mikä vähentänee myös tarvetta turvautua lomautuksiin sesongin ulkopuolella.

Sopimuksen palkkaratkaisu on 3,3 prosenttia 25 kuukauden sopimusjaksolla, joka päättyy 31. joulukuuta 2021. Sopimuksen piirissä on noin 10 000 työntekijää sahoilla ja vaneritehtailla.

Neuvottelujärjestelmässä valuvika

Sopu työehdoista tarkoittaa sitä, että Teollisuusliiton jo neljä viikkoa yhtäjaksoisesti kestäneet lakot mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyvät. Pitkistä lakoista on aiheutunut toimialalle merkittäviä haittoja.

Metsäteollisuus ry pitää Teollisuusliiton toimintaa neuvottelukierroksella poikkeuksellisen vastuuttomana. Teollisuusliitto ripustautui ideologisesti kiky-tunteihin ja jarrutti kuukausikaupalla sopimista.

–Sopu uusista työehdoista olisi voitu saada jo syksyllä, kun työrauha oli vielä voimassa. Työmarkkinajärjestelmässä on perustavanlaatuinen valuvika, kun tällainen toiminta on mahdollista, Hollmén korostaa.

Myös puusepänteollisuuteen saatiin uudet työehdot, kun Puusepänteollisuus ry ja Teollisuusliitto hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Kiky-tunnit korvattiin vastaavilla työaikajärjestelyillä myös muiden muassa puutalo-, huonekalu- ja kalustealan yrityksissä.

Visan uusi tuleminen – Visakoivun tunnettuutta ja teollista käyttöä edistämään julkaistiin verkkosivusto ja video

Visakoivu, joka on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali, halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Tavoitteena on, että ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään jatkossa uudella ja raikkaalla tavalla. 

Visan uusi tuleminen -hankkeessa on haluttu herätellä huomaamaan visakoivun puuaineksen kauneus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet tämän päivän kalusteissa ja sisustusesineissä, elektroniikkatuotteissa, liikkumisvälineissä sekä esimerkiksi koruissa ja asusteissa. Tavoitteena edistää visakoivun tunnettuutta ja erityisesti sen hyödyntämistä teollisessa tuotannossa uudella ja modernilla tavalla.

Ideoita ja innostusta herättämään toteutettiin

Verkkojulkaisussa ja videolla tuodaan esimerkkejä uudenlaisista visakoivutuotteista, kerrotaan visakoivun tarinaa visakoivikosta puumateriaaliksi, puuaihioiksi, viilumateriaaliksi ja valmiiksi tuotteiksi sekä innoste-taan ideoimaan uusia visakoivutuotteita.

– Visakoivu on monivivahteinen ja tunteita herättävä puulaatu. Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa, kertoo LADECin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle hankkeen tavoitteista.

– Hankkeessa toteutetulla videolla ja verkkojulkaisulla pyritään vaikuttamaan tunteiden kautta mieliku-vaan sekä tuomaan esikuvia ja inspiraatiota visakoivun uudenlaiseen hyödyntämiseen. Ei riitä pelkästään se, että materiaalia on saatavilla yhä enemmän, Kyle jatkaa.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin kertoo, että nyt luotu aineisto on poikkeuksellista brändityötä yhden puumateriaalin ympärillä. Visalla on kuitenkin materiaalina poikkeuksellista tarjottavaa suomalaisille yrityksille ajatellen vaikkapa kansainvälisille markkinoille suunnattavia tuotteita.


Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Tulevina vuosina mahdollisuudet visakoivun käyttöön olisivat hyvät, sillä 30-40 vuotta sitten istutetut visakoivikot ovat tulleet harvennusikään ja materiaalia tulee olemaan saatavilla.

Visakoivun uusi tuleminen -hanketta koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2018 – 31.12.2019 yhteistyössä Pro Puu ry:n ja Visaseura ry:n kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. www.curlybirch.com -verkkojulkaisua ylläpitää ja hallinnoi hankkeen päätyttyä Visaseura ry.

Teollisuusliitto viittaa kintaalla sahojen ja vaneritehtaiden kilpailukyvylle

Metsäteollisuus ry pitää Teollisuusliiton sunnuntaina antamaa ilmoitusta kaksiviikkoisen lakon pidentämisestä viikolla vastuuttomana. Teollisuusliitto on jo pitempään osoittanut toimillaan, että sitä ei kiinnosta sopiminen vaan pelkästään lakkoilu.

– Metsäteollisuus ry on valmis hakemaan ratkaisua myös Teollisuusliiton kanssa mahdollisimman nopealla aikataululla. Neuvottelutulos syntyy vasta, kun saamme sovittua kustannuskilpailukykyä parantavista työehdoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtonen sanoo.

Teollisuusliito ei ole ryhtynyt aitoihin neuvotteluihin ja yhdessä sopimiseen, vaan se alkujaankin katkaisi mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelut kesken yhdessä sovittua neuvotteluprosessia. Teollisuusliitto on levittänyt virheellisiä tietoja työnantajien esityksistä, ja yrittänyt rajata tes-kierroksen koskemaan pelkästään kiky-tuntien kohtaloa.

Sahojen ja vaneritehtaiden kilpailukykyä pitää parantaa työajan lisäksi muita työehtoja kehittämällä. Suomalaiset sahat ja vaneritehtaat kilpailevat huomattavasti alhaisemman kustannustason alueiden, kuten Baltian, Puolan ja Venäjän, tuotannon kanssa. Esimerkiksi Viroon verrattuna työvoimakustannukset ovat Suomen vaneritehtailla noin kolminkertaiset.

Teollisuusliitto aloittaa maanantaina kolmeviikkoiseksi pitkittyvän lakkonsa yli 40:llä mekaanisen metsäteollisuuden tehtaalla, kuten sahoilla ja vaneritehtailla. Se järjesti vastaavia lakkoja jo joulukuussa mekaanisessa metsäteollisuudessa ja muualla vientiteollisuudessa.


FAKTA

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Metsäteollisuus ry on metsäteollisuutta Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää metsäteollisuuden kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä ja myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. Siihen kuuluu noin 200 000 jäsentä, joista 76 prosenttia on miehiä ja 24 prosenttia naisia. Jäsenemme työskentelevät 35 sopimusalalla. Liitto on Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön, eli SAK:n, jäsen.

Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.[1] Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.


Kommentti

Lakko kertoo karua kieltä siitä, miten kaukana yrittäjä ja palkansaaja ovat tällä alalla toisistaan. Lakko tulee aiheuttamaan etenkin pienille ja keskisuurille alan yrityksille tappioita, joiden paikkaamiseen menee pitkään. Ketä se hyödyttää? Uutisten mukaan sopimusneuvotteluissa syyksi on annettu kiky-tunnit. Eli siis puoli tuntia viikossa… 6 minuuttia päivässä lisää työaikaa. Yrittäjät tekevät keskimäärin 24 tuntia enemmän töitä viikossa kuin tavallinen palkansaaja. Miten tähän on tultu? Mikä tätä järjetöntä toimintaa ohjaa? Pelko? Vallan halu. Ammattiliittojen halu pitää kiinni saavutetusta asemastaan, vaikka yhteiskunta on muuttunut todella paljon. Palkansaajille on jäänyt menneisyydestä paljon sellaisia etuja, joilla ei ole tämän päivän kilpailukyvyn kanssa mitään tekemistä. Ikuinen keskustelun aihe pekkaset, sekä kesälomarahat, joita yrittäjät/työnantajat ovat mukisematta maksaneet vuosikausia ei riitä, pitää saada enemmän. Nyt vakuutusyhtiöt ovat myyneet yrittäjille kalliin vakuutuksen ostettavaksi jokaiselle työntekijälle, jotta tämä voi hoidattaa sairauden tai onnettomuuden kohdatessa itsensä parhaalla mahdollisella tavalla, yksityisellä terveysasemalla kuntoon. Nämä ovat hyviä asioita, on tärkeää pitää työntekijöistään huolta. Mutta mihin perustuu järki siitä, että aiheutetaan näille yrityksille suuria ongelmia ja tappioita 6 minuutin vuoksi? En ymmärrä enkä oikein pysty hyväksymään.

Jätkäsaaren koulun keskusaula saa luonnonvaloa kattoikkunoista

Jätkäsaaren koulun keskusaula saa luonnonvaloa kattoikkunoista. (Kuva: Pyry Kantonen)

Suomalaistoimisto Royal Academy Dorfman Award -arkkitehtuuripalkinnon finalistiksi

AOR Arkkitehdit on valittu arvostetun brittipalkinnon finalistiksi. Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan arkkitehtitoimisto on ainoana eurooppalaisena neljän palkintoehdokkaan joukossa. Voittaja julkistetaan Lontoossa 17. maaliskuuta.

Royal Academyn nyt kolmatta kertaa jakaman Dorfman Awardin tarkoitus on nostaa esiin nuoria, lahjakkaita arkkitehteja, jotka edustavat arkkitehtuurin tulevaisuutta ja joiden työt viestivät herkkyydestä niin paikallisiin kuin globaaleihin olosuhteisiin. Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan vuonna 2015 perustama AOR on yksi tämän hetken menestyneimpiä nuoria arkkitehtitoimistojamme.

Kansainvälisen palkintotuomariston puheenjohtajana toimii Foster + Partnersin perustaja Norman Foster. Tuomaristoon kuuluvat viisi Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Intiassa toimivaa arkkitehtia, taiteilijaa ja professoria. Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin yli viideltäkymmeneltä kansainväliseltä arkkitehtuuritoimittajalta ja -vaikuttajalta. Archinfon toiminnanjohtaja Hanna Harris oli yksi ehdottajiksi kutsutuista.

Muut palkintofinalistit ovat AAU Anastas (Palestiina), BCKJ Architects (Kiina) ja WHBC Architects (Malesia).

”Olemme kiitollisia siitä, että arvovaltainen tuomaristo Norman Fosterin johdolla on valinnut meidät tällaiseen joukkoon. Työmme ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta, ja se kannustaa meitä eteenpäin. Vuonna 2014 toteutimme ensimmäisen yhteisen työmme, Viewpoint-paviljongin Lontooseen, mistä toimistomme sai varsinaisesti alkunsa. On hienoa saada sen jälkeen syntyneitä suunnitelmiamme nyt esille Royal Academyn Architecture Studion näyttelyyn”, kertoo AOR Arkkitehtien Arto Ollila.

Toimiston ensimmäinen suuri työ, arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta suunniteltu Jätkäsaaren koulu Helsingissä, valmistui viime syksynä. Tällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa ovat muun muassa suurta kiinnostusta herättänyt Tampereen taidemuseon laajennus ja Tuusulan massiivihirsinen lukio- ja monitoimirakennus Monio, kilpailuvoittoja nekin.

AOR Arkkitehdit kuuluu nuorten toimistojen yhteenliittymään Uusi Kaupunki -kollektiiviin. Vuonna 2013 perustettu, erityisesti käyttäjälähtöiseen kaupunkisuunnitteluun erikoistunut kollektiivi on vuonna 2018 laajentunut pohjoismaiseksi Nordic Works -yhteenliittymäksi. Viime vuosina Suomeen on syntynyt useita muitakin nuoria arkkitehtitoimistoja toimistoja, jotka pyrkivät alusta alkaen toimimaan kansainvälisesti. Arkkitehtuurin ekologinen, sosiaalinen ja esteettinen kestävyys nousevat nuoren polven toimistojen tavoitteissa esiin entistä vahvemmin.

Dorfman Award -palkinnonsaaja julkistetaan 17. maaliskuuta osana Royal Academy Architecture Awards Weekin tapahtumia. Ennen palkintojuhlaa Royal Academyn Architecture Studiossa aukeaa finalistitoimistoja esittelevä näyttely. Eri puolilla maailmaa ja erilaisissa konteksteissa toimivien toimistojen työt ovat esillä Lontoossa 21.2.–4.5.2020.

Metsäteollisuus ry arvioi: Sahojen ja vaneritehtaiden lakko erittäin todennäköinen, Paperiliiton kanssa neuvottelut käynnissä

Jos metsäteollisuutta uhkaavat laajat lakot toteutuvat, vahingot saattavat nousta lähes miljardiin euroon. Viime viikon neuvottelujen perusteella Metsäteollisuus ry pitää erittäin todennäköisenä, että ainakin Teollisuusliiton sahoille ja vaneritehtaille julistama lakko toteutuu.

Metsäteollisuus ry pitää hyvin todennäköisenä, että mekaanisen metsäteollisuuden sahoja ja vaneritehtaita viikon päästä uhkaava lakko toteutuu. Neuvottelut uusista työehdoista lakolla uhkaavan Teollisuusliiton kanssa eivät juurikaan ole edenneet.

–Teollisuusliittoa eivät aidot neuvottelut ja yhdessä sopiminen näytä kiinnostavan. Se pyrkii yhdenmukaiseen pakettiratkaisuun kaikilla vientialoilla, eikä ymmärrä, että liittokierroksella on tarkoitus sopia toimialakohtaisista työehdoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi.

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa Metsäteollisuus ry:llä on neuvotteluyhteys. Neuvotteluja on käyty myös viikonloppuna, ja niitä jatketaan maanantaina. Tiistaina osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan.

– Vielä näköpiirissä ei ole ratkaisua, ja erittäin vahingolliset lakot uhkaavat toimialaa. Pöydällä on paljon avoimia asioita, Hollmén jatkaa.

Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn kannalta tes-kierroksella on pelissä huomattavasti enemmän kuin pelkkä niin sanottujen kiky-tuntien kohtalo. Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden globaalia kilpailukykyä ja tuottavuuden kehittämisen mahdollisuuksia tulisi tukea palkkamaltilla, työaikaratkaisuilla sekä aloittamalla työaika- ja palkanmaksutavan yksinkertaistamiseen tähtäävä kokonaisuudistus. Työehtosopimuksen seisokkityön lisäkustannukset ja työn ulkoistamista koskevat määräykset tulisi saada samanlaisiksi muun vientiteollisuuden kanssa.

Ainakin satojen miljoonien menetykset

Jos Paperiliiton, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron kaikki viikon päästä alkaviksi ilmoittamat lakot toteutuvat, vahingot voivat nousta suuriksi. Koko metsäteollisuus lamaantuisi kahdeksi viikoksi, sillä lakot kohdistuisivat 110:een tehtaaseen ja yritykseen.

Lakoista aiheutuisi laajoja tuotannonmenetyksiä sekä pidempiaikaisia kilpailuhaittoja. Tuotannonmenetykset olisivat seurausta tehtaiden alasajamisesta ja tuotannon katkeamisesta, pidempiaikaiset kilpailuhaitat aiheutuisivat toimitusongelmista, asiakasluottamuksen horjumisesta ja mahdollisista asiakasmenetyksistä sekä laajemmin siitä, että Suomen maine lakkoherkkänä ja työmarkkinoiltaan epävakaana maana vahvistuisi.

Koko metsäteollisuuden tuotannonmenetykset saattaisivat 14 vuorokauden lakon aikana nousta miltei miljardiin euroon. Mekaanisen metsäteollisuuden lakot voisivat johtaa arviolta 270 miljoonan euron menetyksiin sekä paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden lähes 640 miljoonan euron. Arviot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin toimialan bruttotuotannon arvosta vuonna 2018, jolloin taloussuhdanne oli hyvä.

Metsäteollisuuden viennin halvaantuminen 14 vuorokaudeksi johtaisi siihen, että Suomi voisi menettää jopa 500 miljoonan euron vientitulot. Paperi- ja kartonkituotteet ovat Suomen tärkein vientituote, ja kaikkiaan metsäteollisuuden viennin arvo on Tullin tilastojen mukaan yli 13 miljardia euroa vuositasolla.

Lakoista aiheutuisi myös veromenetyksiä koko yhteiskunnalle. Kahdessa viikossa menetetty metsäteollisuuden suora verokertymä on noin 47 miljoonaa euroa. Lisämenetyksiä tulisi arvoketjun muista osista, sillä lakoista kärsisi koko metsäsektori puukaupasta kuljetuksiin.

Vastuuttomilla lakoilla ammattiliitot tekevät hallaa kaikille suomalaisille – ja etenkin omille jäsenilleen.
– Tällaisten tappioiden jälkeen on varmaa, että palkankorotusvara vain supistuu. Lisäksi kannattavuutta rajusti syövät lakot heikentävät merkittävästi mahdollisuutta säilyttää teollisia työpaikkoja Suomessa, Hollmén toteaa.


Lisätietoja

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687

Tietopaketti metsäteollisuuden lakkovahingoista:

https://www.metsateollisuus.fi/tyomarkkinat/lakkovahingot/

Lista lakkojen kohteena olevista tehtaista ja yrityksistä (liitteenä)

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus