Hettich platforms as problem solvers

The ”individualisation” megatrend is demanding more and more customised furniture concepts from industry and the skilled trades. Because customers are placing very personal demands and expectations on the design, use and function of spaces and furniture. Hettich’s versatile platforms provide a simple and cost effective solution to these new challenges.

Responding to customer wishes with targeted precision? Producing customised furniture designs quickly and cost effectively? Also being able to serve different price segments with lean processes? And easily bringing individualisation to furniture even at a late stage in the production process? – Whether drawers, sliding door systems or door hinges – platforms from Hettich well equip tradespeople, fabricators and manufacturers for each of these challenges while enabling them to excite their customers time and again with innovative, tailor made furniture solutions.

Clear platform benefits
Hettich’s tried and proven platform systems are versatile yet simple: within the platform, all components can be combined with each other. This significantly reduces production and stock keeping costs, makes it easier to differentiate and offer a broad product range from lean, flexible production. As a result, the platform also helps to open up new customer segments.
It was almost three decades ago that Hettich had the idea of using the platform principle to bring greater efficiency to furniture production. Since then, Hettich has regularly continued its success story with newly developed platforms. The basic idea remains unchanged: the platforms are geared to customers’ needs, with each of them perfected in technical and practical terms – from straightforward assembly, adjustment and modification to user convenience in everyday use. Yet the look must be right too. This is why Hettich always attaches particular importance to high quality and appealing product design.

More information

Lusto-rakennus

Keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi

Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkaa 1.10.2022 ja päättyy 30.9.2023. Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa eli Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa.
Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja erityisesti lisätä puun käyttöä uudistuvassa museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla. Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat jo joulukuussa 2022.

”Peruskorjaus on mittava ja monivuotinen hanke, jolla parannetaan valtakunnallisen metsämuseomme toiminnallisuutta monin tavoin. Metsäsäätiöin keräys tukee peruskorjauksen yksityisrahoituksen osuutta ja sillä on iso arvo Lustolle”, kertoo Suomen Metsämuseo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta. Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä sitoutuu myös puuta ostava taho lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen.

Metsäsäätiön kohdennetun keräyksen järjestämisessä ovat mukana alueen puukaupan toimijat: metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Versowood, Sahakuutio ja Metsähallitus.

”Idea ja aloite Metsäsäätiön alueelliseen keräykseen tulee aina paikallisilta toimijoilta – niin myös tällä kertaa. Kohdennettu keräys on merkittävä yhteinen ponnistus ja aluetta yhdistävä kampanja. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja intoutuu seuraavien puukauppojen yhteydessä laittamaan rastin ruutuun menekinedistämismaksulle ja siten tukemaan Luston peruskorjausta”, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson toivoo.

Lisätietoja:
Suomen Metsäsäätiö, toimitusjohtaja Martta Fredrikson
+358 40 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsämuseo Lusto, toimitusjohtaja Niina Uronen
+358 40 742 8470
niina.uronen@lusto.fi

Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja sekä metsänomistajien, puunostajien ja muun metsäalan yhteistyötaho. Metsäsäätiö rahoittaa monipuolisia hankkeita, jotka tukevat metsäelinkeinon elinvoimaisuutta ja jotka auttavat löytämään puusta ja metsistä yhä uusia mahdollisuuksia.

Metsä Groupin 3D-kuitutuote Muoto

Muoto 3D-kuitutuote on merkittävä uutuus pakkausmarkkinoille

Muoto® 3D-kuitutuote on merkittävä uusi avaus pakkausmarkkinoilla. Sen lähtökohtana ovat helppokäyttöisyys, vastuullisuus, skaalautuvuus ja huipputeknologia. Tuotteet puristetaan lopulliseen muotoonsa täysin uudenlaisella teknologialla, ja niiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä tuotantoprosessissa käyttötarkoituksen mukaan. Muodon raaka-aine kasvaa pohjoisissa, kestävästi hoidetuissa metsissä, ja sen alkuperä on jäljitettävissä. Sitä on valmistettu Metsä Groupin puukuidusta Äänekoskella Metsän ja Valmetin koetehtaassa toukokuusta 2022 lähtien.

Uusiutuva ja kierrätettävä Muoto on hyvä vaihtoehto muoville esimerkiksi ruokapakkauksissa – erikokoisissa ja -muotoisissa tarjoiluastioissa tai rasioissa. Täsmällisesti tarpeeseen valmistetut pakkaukset ovat omiaan vähentämään ruokahävikkiä.

”Muovia on kaikkialla. Sillä on roolinsa tulevaisuudessakin, mutta kasvava pakkausteollisuus kaipaa paljon uusia vastuullisia vaihtoehtoja, joista Muoto on meidän avauksemme. Se on täysin uusi, puupohjainen pakkaus, joka on herättänyt paljon kiinnostusta asiakaskunnassa”, sanoo Metsä Groupin projektijohtaja Jarkko Tuominen.

Muoto on nyt tiensä alkutaipaleella, jossa tuoteominaisuuksia ja valmistusmenetelmää kehitetään ja tuotteen potentiaalia testataan markkinoilla. Jos markkinoiden kiinnostus ja tuotteen toimivuus pystytään laajassa mittakaavassa osoittamaan, Metsä Group harkitsee suuremman tuotantolaitoksen rakentamista.

Tutustu Muotoon nyt verkossa osoitteessa muoto.io.

Lisätietoja:

Jarkko Tuominen, projektijohtaja, Metsä Spring Oy, puh. 040 778 7328
Juha Laine, viestintäjohtaja, Metsä Group, puh. 010 465 4541

KUVA: Serlachius -museot, Sampo Linkoneva

Serlachius-museoiden uusi Taidesauna tarjoaa matkan kaikille aisteille

Serlachius-museo Göstan yhteyteen järven rantaan valmistunut Taidesauna yhdistää suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa elämystä. Taidesauna täydentää avautuessaan 18.6. Serlachiusmuseoiden palveluja kokemuksella, joka on tarjolla niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöillekin.

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen saunarakennus kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtikolmikko, joka suunnitteli myös vuonna 2014 avatun Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa on toiminut Pekka
Pakkanen. Saunan arkkitehtuurin lähtökohtana on horisontaalinen linja, jonka alapuoli on kiveä, yläpuoli puuta.
Sauna kätkeytyy paviljongin takana Melasjärven rantaan laskeutuvaan rinteeseen ja sulautuu maisemaan kohoten maastosta vähäeleisesti. Viherkatto
liittää rakennuksen ympäristöönsä.
Saunan sisätiloja leimaa taiteen, maiseman ja arkkitehtuurin vuoropuhelu.
Suomalainen arkkitehtikumppani Pekka Pakkanen sanoo, että rakennuksen tunnelmaa määrittävät määrätietoiset avaukset maisemaan ja laadukkaat, aikaa kestävät rakennusmateriaalit sekä poikkeuksellisen huolellinen yksityiskohtien viimeistely.

Saunassa nähdään paljon kotimaista nykytaidetta. Esimerkiksi Satu Rautiaisen suurikokoinen teos Lintujen juomapaikka (2022) koristaa eteistilan seinää. Teoksen aihe toistuu myös Rautiaisen suunnittelemissa saunapyyhkeissä ja laudeliinoissa.
Tuula Lehtisen mosaiikkiteos Syli (2022) koristaa puolipyöreää ulkosuihkua, joka on käytössä ympäri vuoden. Muita taiteilijoita ovat Jussi Goman, Anne Koskinen,
Laura Könönen, Anni Rapinoja ja Noora Schroderus.

Saunan sisustuksessa on yhdistetty suomalaista ja kansainvälistä suunnittelua. Sisustuksessa nähdään huonekaluja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippusuunnittelijoilta, kuten Òscar Tusquets, Patricia Urquiola, Jasper Morrison ja Faye Toogood. Suomalaisista suunnittelijoista saunassa ovat edustettuina
muun muassa Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Lisa Johansson-Pape. Kotimaisesta designista esille voi nostaa esimerkiksi puuseppämestari Antrei Hartikaisen
Taidesaunaan varta vasten suunnitteleman löylykiulun ja -kauhan. TU

Ekologinen hirsikiinteistö rakentuu paikallisvoimin Auraan.

Auraan rakennetaan kunnantalo hirrestä

Auran kunnassa investoidaan kestävään tulevaisuuteen. Nykyaikainen, ilmastoystävällisestä hirrestä rakentuva kunnantalo on kuntalaisten yhteinen hanke ja ylpeyden aihe.

Harva kunta saa keskeiselle paikalle hirsisen kunnantalon. Auran kunta toimii edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä rakentaessaan uuden kunnantalonsa massiivipuusta.
– Puurakentaminen on todellinen arvovalinta. Meillä Aurassa satsataan tulevaisuuteen ja vahvistetaan elinvoimaisuutta. Nykyaikainen ja ilmastoystävällinen kunnantalo on meille kaikille auralaisille ylpeyden aihe, kommentoi Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.

Hirsihanke yhdistää koko kuntaa

Tuleva kunnantalo yhdistää vihreiden arvojen myötä koko paikkakuntaa.
– Niin kunnan työntekijät, viranhaltijat, poliitikot kuin paikalliset rakennusyrittäjät ovat innoissaan tulevasta kunnantalosta. Kunnanjohtaja on ollut tiiviisti mukana tulevaisuushankkeessa, työmaakokouksia myöten, projektin vetäjä Tuomas Nieminen Hoivarakentajilta kertoo.

Auran kunta toteuttaa uuden kunnantalon yhteistyössä Hoivarakentajien kanssa, paikallisten rakennusalan ammattilaisten voimin. Julkisen hirsirakentamisen edelläkävijänä tunnettu Hoivarakentajat on rakentanut Auraan aikaisemmin jo hirsipäiväkodin, hirsisen kuntosalin ja kaksi hoivakotia.

Hirsi on rakennusmateriaalina arvostettu ja äärimmäisen ekologinen.
– Halusimme ehdottomasti rakentaa vähähiilisestä, kotimaisesta hirrestä. Ilmastoarvomme näkyvät rakennusmateriaalin ohella siinä, että kunnantaloon asennetaan maalämpö ja hyödynnämme myös aurinkosähköä, Auran kunnan tekninen johtaja Kari Tuohi kertoo.

Yhteisöllisen hirsirakennushankkeen kruunaa kunnantalon pihamaalle sijoitettava, paikallisen yrityksen toteuttama puurakenteinen logo. Sydänteemainen ulkokaluste kuvastaa auralaisten yhteishenkeä ja rakkautta puurakentamiseen.

Viihtyisät tilat houkuttelevat työvoimaa 

Kari Tuohen mukaan massiivipuu on investointi paitsi vähähiiliseen tulevaisuuteen, myös kunnan työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.
– Hirsi luo tiloihin terveelliset ja turvalliset sisäilmaolosuhteet ja se on niin akustisesti kuin visuaalisesti aistiystävällinen materiaali, Tuohi kuvailee.

Hoivarakentajien Niilo Rantala kertookin, kuinka hanketta vetäneessä tilatyöryhmässä työntekijöiden hyvinvointi on noussut kärkitavoitteeksi. Henkilöstön edustus on ollut suunnittelutyössä aktiivisesti mukana.
– Kyllähän tämä on upea satsaus työntekijöiden hyvinvointiin kiinteistön muodossa ja iso vetovoimatekijä koko kunnalle, Rantala toteaa.

Kunnantalosta kuntalaistaloksi

Keväällä 2023 valmistuvaan, 848 neliöiseen kunnantaloon rakentuu työhuoneita sekä neuvottelu- ja kokoustilaa. Hybridityön mahdollisuudet näkyvät kunnantalon kalustuksessa ja modernissa kokoustekniikassa.
– Viihtyisiin ja terveellisiin hirsitiloihin on hyvä mennä töihin. Hirsitoimitilat ovat toisaalla houkutelleet työntekijöitä jopa muuttamaan paikkakunnalle, Tuomas Nieminen muistuttaa.

Kunnantalon tilat rakentuvat monikäyttöisiksi.
– Voidaan oikeastaan puhua kuntalaisten talosta. Uudessa hirsikiinteistössä, Auran kunnan maamerkissä voidaan järjestää tulevaisuudessa monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, Kunnanjohtaja Terhi Källi iloitsee.

Lisätietoja
Tuomas Nieminen, projektipäällikkö, Hoivarakentajat
p. 0400416708, tuomas.nieminen@hoivarakentajat.fi

Kari tuohi, Auran kunnan tekninen johtaja.
p. 0408307024, Kari.tuohi@aura.fi

Anna-Mari Alkio, Auran kunnan kehittämisjohtaja
p. 0406310464