Suomen paviljonki mukana järjestämässä kansallispaviljonkien omia tapahtumapäiviä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa

Syyskuun 23. ja 24. päivänä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa vietetään Pavilion Days -tapahtumaa. Suomen paviljongissa juhlistetaan New Standards -kirjan julkistamista. 

Kutsuvieraiden ja median vastaanottaminen oli Venetsian arkkitehtuuribiennaalin toukokuisella avajaisviikolla koronatilanteen vuoksi monelle osallistujamaalle mahdotonta. Siksi useat kansallispaviljongit järjestävät yhdessä syyskuun 23. ja 24. päivänä Pavilion Days -verkostoitumis- ja yleisötapahtuman.

Suomen paviljongista vastaava Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo on yksi kansainvälisen biennaalijärjestäjien verkoston perustajista. Viiden maan yhteistyöverkostosta vuonna 2018 alkaneeseen joukkoon kuuluu nyt useiden kymmenien maiden komissaariorganisaatioita.

Venetsian arkkitehtuuribiennaali on arvostetuin kansainvälinen arkkitehtuurin esitysareena. Vuodesta 1980 arkkitehtuuribiennaali on järjestetty vuorovuosina taidebiennaalin kanssa. Koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin siirtynyt Hashim Sarkisin kuratoima 17. arkkitehtuuribiennaali How will we live together? on avoinna yleisölle 21.11.2021 saakka.

Suomen paviljongissa nähdään näyttely New Standards, jonka ovat kuratoineet Aalto-yliopiston tutkija-opettajakolmikko Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Tidwell on tänä syksynä aloittanut puurakentamisen apulaisprofessorina McGill-yliopistossa Quebecissä ja Vesikansa on toiminut vuoden 2021 alusta Arkkitehti-lehden päätoimittajana.

New Standards kertoo puuteollisuuden ja arkkitehtien yhteistyöstä toisen maailmansodan aikana ja jälleenrakennuskaudella. Näyttely tutkii Puutalo Oy:n tarinaa, joka sai alkunsa pyrkimyksestä helpottaa kotimaan asuntopulaa ja päätyi maailmanlaajuiseksi vientiyritykseksi. Lisätietoja näyttelystä löytyy englanninkielisiltä verkkosivuilta newstandards.info ja biennaalista suomeksi Achinfon sivuilta (linkki).

Paviljonkipäivien aikana 23.9. klo 16 julkistetaan kuraattoreiden toimittama samanniminen teos New Standards, joka syventää teollisen puurakentamisen tarinaa aiemmin julkaisemattomalla kuvamateriaalilla ja artikkeleilla. Garret Publicationsin julkaisema kirja sisältää runsaasti valokuvaaja Juuso Westerlundin Kolumbian, Tanskan ja Suomen Puutalo-alueilla ottamia valokuvia, jotka täydentävät näyttelyssä nähtävää kuvavalikoimaa. Lisätietoja kirjasta (linkki).

Pavilion Days -tapahtuman suomalaisohjelmaan sisältyy myös muun muassa Virpi Suutarin Aalto-dokumenttielokuvan esitys ja Pohjoismaisen paviljongin viralliset avajaiset. Lisätietoja ohjelmasta (linkki). Kaikkien osallistuvien maiden ohjelma kootusti komissaariverkoston yhteiseltä sivustolta (linkki).

Syyskuun 14. päivänä Archinfo järjestää Suomessa yhdessä ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman kanssa ”Puu pulasta pelastaa” -puheohjelman, jossa pohditaan puurakentamisen tulevaisuutta ja mitä Puutalo Oy:n tarinasta voitaisiin ottaa opiksi (linkki). Samanaikaisesti ympäristöministeriön ikkunoissa Aleksanterinkadun ja Fabianinkadun kulmassa Helsingissä aukeaa biennaalinäyttelyn aineistosta koottu pienoisnäyttely. Ympäristöministeriö on New Standards -näyttelyn pääkumppani. Näyttelyn päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Rauten vanerituotannon kehityksessä on keskeistä, että ylärivin märät viilut tunnistetaan alemmalla rivillä kuvatuista samoista neljästä, kuivausprosessin jälkeen kuvatusta viilusta. Kuva: Raute Veneer21-datasetti

Parempaa vaneria tekoälyn avulla

Raute kehittää InDEx-ohjelmassa AI-työkaluja kehittääkseen energiatehokkaampia vaneritehtaita.

Vanerin ja viilupalkkien tehdaskokonaisuuksien maailmanlaajuinen toimittaja Raute kehittää AI-työkaluja, jotta se voisi tarjota asiakkailleen entistä energiatehokkaampia ja vähemmän hukkaa tuottavia ratkaisuja. Vanerin laatua voidaan parantaa, jos yksittäisiä viiluarkkeja pystytään seuraamaan tuotantoprosessin alusta loppuun.

Viiluarkkien matka puupöllistä vaneriksi vaatii monia vaiheita, joissa on vaikeaa ja kustannustehotonta käyttää tarroja tai muita merkintämenetelmiä yksittäisten viiluarkkien tunnistamiseksi. Näiden sijaan on kehitetty kameroiden ja tekoälyn avulla tapahtuvaa tunnistamista, joka on myös kustannuksiltaan halvempaa kuin esimerkiksi RFID-tunnisteiden käyttö.

Raute on kehittänyt prosessin seurannan ja säätämisen AI-algoritmia DIMECCin InDEx-ohjelmassa (Industrial Data Excellence), joka keskittyy datan jakamiseen ja hyödyntämiseen valmistavassa teollisuudessa.

Energian ja materiaalin säästöä

Tuotantoprosessin alussa ja lopussa kuvatut viiluarkit voidaan tunnistaa AI-algoritmin avulla ja näin pystytään saamaan tietoa prosessin aiheuttamista muutoksista yksittäisessä viiluarkissa. Tämän tiedon avulla voidaan säätää koneet niin, että saadaan aikaan optimaalinen lopputulos.

”Rauten tavoitteena on vähentää materiaalihukkaa merkittävästi. Kehittämällä näitä ratkaisuja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisuuksia, jotka säästävät energiaa ja materiaalia”, kertoo Rauten analysaattorijärjestelmien teknologiapäällikkö Jyrki Pesonen.

Rauten yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa kehittämässä menetelmässä algoritmi tunnistaa viiluarkit 98,5 prosentin tarkkuudella.

InDEx-ohjelma digitalisoi teollisuutta

DIMECCin InDEx-ohjelma (Industrial Data Excellence) keskittyy digitalisoimaan Suomen teollisuutta ja rakentamaan datayhteisöä sekä yhteistä data-alustaa. Ohjelmaan osallistuvat Konecranes, Danfoss, Elekmerk, Fastems, HT Laser, PrimaPower, Raute, SSAB ja TietoEVRY. Akateemisia kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VTT. InDEx-ohjelman rahoittavat Business Finland ja ohjelmaan osallistuvat yritykset yhdessä. Se on Intelligent Industry -ekosysteemin kehityshanke.

Puumessut 2021 on peruttu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Jyväskylän alueelle tartuntatautilain nojalla kokoontumisrajoituksen sekä ns. turvavälimääräyksen asiakas- ja toimitiloihin. Määräykset ovat voimassa 13.8.–9.9.2021 kun Puumessut oli tarkoitus järjestää 8.-10.9.2021.

Vaikka meillä on täydet edellytykset järjestää ammattimessutapahtuma terveysturvallisesti, käytännössä rajoituspäätösten aikaan saama epävarmuus kävijöissä aiheuttaa tapahtuman onnistumiselle valtavan riskin. Useat näytteilleasettajat ovat ilmaisseet meille huolensa asiasta ja tässä vaiheessa meidän oli tehtävä päätös perumisesta.

Puumessut kokoaa koko toimialan yritykset ja ammattilaiset Jyväskylään seuraavan kerran 6.-8.9.2023.

 

Woodspinin tontilla seisovat Jykian kiinteistökehityspäällikkö Kari Sensio, Suzanon strategisista projekteista vastaava johtaja Ari Borg, Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen, Jykian talouspäällikkö Jukka Kariniemi ja Spinnovan toimitusjohtaja ja toinen perustaja Janne Poranen.

Jykia käynnistää Woodspinin tehdashankkeen Jyväskylän Eteläporttiin

Eteläportin toinen suuri tehdashanke käynnistyy, kun Spinnovan ja Suzanon yhteisyritys Woodspinin kuitutehtaan rakentaminen alkaa. Jykia rakennuttaa materiaali-innovaatioyhtiö Spinnovan ja selluyhtiö Suzanon yhteisyritykselle, Woodspin Oy:lle tehtaan. Tehtaassa tullaan valmistamaan kuitua selluloosasta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin ja tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 lopussa. Samassa kiinteistössä tulee toimimaan myös Suzano Finland Oy:n MFC-laitos sekä Spinnovan tuotekehitys ja pääkonttori. Hankkeen kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa, josta Jykian investoinnin osuus on noin 20 miljoonaa euroa. Naapuritontille on nousemassa DBSantasalon teollisuusvaihteita valmistava tehdas, joka myös on Jykian johtama hanke.

Vaativa projekti

Tiukka aikataulu on vaatinut yhtä aikaa rakennussuunnittelua ja tuotannonsuunnittelua. Se on asettanut haasteita niin projektinjohtoon kuin suunnitteluunkin.

– Jykian ammattitaito ja projektinjohtokyky ovat olleet todellisessa testissä. Kaikki on sujunut kuitenkin suunnitelmien mukaisesti ja luottamus projektin kaikkiin mukana oleviin tahoihin on sataprosenttinen, toteaa Spinnovan toimitusjohtaja ja toinen perustaja Janne Poranen.

Suzano on maailman suurin puusellun tuottaja, joka valmistaa yli 11 miljoonaa tonnia FSC-sertifioitua sellua vuodessa.

– Woodspin-hanke on merkittävä strateginen askel Suzanolle sen laajentaessa liiketoimintaansa perinteisen sellu- ja paperiteollisuuden ulkopuolelle. Hanke on Suzanon ensimmäinen tuotannollinen investointi Brasilian ulkopuolella, kertoo Suzanon strategisista projekteista vastaava johtaja Ari Borg.

Investointipäätös tehty ja pääurakoitsija valittu

-Saimme hyvin urakkatarjouksia ja ne pysyivät budjetissa, vaikka kohteen vaativuus ja tiukka aikataulu aiheuttivat meille tavallista enemmän haasteita, toteaa Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen.

Kohteen pääurakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Tontilla on tehty esirakentamista jo alkukesästä lähtien, joten pääurakoitsija pääsee aloittamaan rakennustyöt elokuussa.

– Projektin aikatauluttaminen on nyt erityisen tärkeää ja koko projektihenkilöstön yhteistyö sekä ammattitaito nousevat pääosiin, summaa Takanen.

Tehtaan rakentuminen Jyväskylään tärkeää koko seudulle

– Olemme kerta toisensa jälkeen saaneet lukea huimia uutisia Spinnovasta. Jyväskylä on ylpeä yrityksestä ja sen tavoitteesta ratkaista tekstiilialan ympäristöhaasteita innovatiivisella tavalla, kertoo Jyväskylän elinkeinojohtaja Anne Sandelin.

– Jykian rooli Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittisessa työkalupakissa on keskeinen. Tarvitsemme lisää tämän hankkeen kaltaisia avauksia, jotta Jyväskylän seutu pysyy elinvoimaisena ja mielenkiintoisena myös tulevaisuudessa, jatkaa Sandelin.

Woodspinin tehdashankkeeseen on tulossa paikallista osaamista enemmänkin, kun Valmet toimittaa tehtaaseen kuivatusteknologiaa.

Kuva: Stora Enso

Yli puolet puukaupoista hoituu jo täysin digitaalisesti

Yhä useampi Stora Enson kanssa sovituista puukaupoista ja metsänhoitosopimuksista allekirjoitetaan sähköisesti. Muutos vauhdittui korona-ajan tapaamisrajoitusten vuoksi, mutta Stora Enso on myös panostanut sähköisen asioinnin sujuvuuteen.

”Teemme joka vuosi tuhansittain puukauppoja ja metsänhoitosopimuksia yksityisten metsänomistajien kanssa. Verkkotapaamiset ja sähköinen allekirjoitus ovat osa sujuvaa ja vaivatonta asiointia metsäomaisuuden hoitamisessa. Korona-ajan rajoitukset vähensivät fyysisiä tapaamisia ja samaan aikaan monet metsänomistajat ottivat entistä innokkaammin käyttöön digitaalisia työkaluja, kuten Stora Enson eMetsä-verkkopalvelun”, sanoo ostojohtaja Sami Honkanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.

Tällä hetkellä Stora Enson puukaupoista allekirjoitetaan sähköisesti 52 prosenttia, kun vielä vuonna 2019 sähköisten allekirjoitusten määrä oli noin 20 prosenttia kaikista kaupoista.

Sähköisten allekirjoitusten määrän lisääminen on samalla yksi Stora Enso Metsän energiatehokkuustavoitteista. Biteistä koostuva puumerkki vähentää ajokilometrejä ja voi osaltaan säästää niin metsänomistajan kuin puunostajan aikaa johonkin muuhun kuin matkantekoon.

Digiasiointi kiinnostaa muissakin kuin sopimusasioissa. Stora Enson eMetsä-palvelun käyttö kokonaisuudessaan lisääntyi liki 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu näyttää jatkuvan vuonna 2021, kun yhä useammat metsänomistajat hakeutuvat metsäomaisuuden hoitamisessa helpon asioinnin pariin.

”Stora Enson eMetsä-verkkopalvelu on metsänomistajan digitaalisen asioinnin kotipesä. Sopimusasioiden ja metsänhoitoehdotusten lisäksi palvelusta on hyötyä esimerkiksi verokirjanpidossa ja ostokuittien tallentamisessa tai vaikka tilarajojen tunnistamisessa maastokäynnillä, Honkanen sanoo.

Perinteisemmät asiointitavat säilyvät verkkoasioinnin rinnalla ja metsänomistajalla on mahdollisuus valita vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

”Digitaaliset palvelut helpottavat ja nopeuttavat metsäasioiden hoitamista, mutta yhteyttä voi pitää metsäasiantuntijoihimme muitakin väyliä pitkin. Sopimusasioita voi hoitaa postitse ja koronarajoitusten jälkeen fyysiset tapaamisetkin varmasti helpottuvat. Stora Enson metsäasiantuntijoita työskentelee 80 toimistolla ympäri Suomea lähellä metsänomistajia”, Sami Honkanen kertoo.