HtF Groupin johtajatrio täydentyy kvartetiksi, kun Pasi Kallio liittyy joukkoon liiketoimintajohtajaksi. Kuvassa vasemmalta Jani Uura, Ari Pölkky, Pasi Kallio ja Mika Sumuvuori.

HtF Groupin liiketoimintajohtajaksi Pasi Kallio

Eteläpohjalaislähtöinen helakonserni HtF Group on nimittänyt liiketoimintajohtajakseen Pasi Kallion. Kallio saa johdettavakseen HTF Groupin helaliiketoiminnan ja hän vastaa Suomen Helakeskuksen ja Helatukku Finlandin operatiivisesta johtamisesta. Kallio aloittaa tehtävässään välittömästi ja liittyy samalla HtF Groupin partneriksi.

– Pasi Kallio on yksi hela-alan verkostoituneimmista myynnin rakentajista Suomessa ja Pohjoismaissa. Kun yhdistämme HtF Groupin innovatiivisuuden, monipuolisen portfolion ja kasvuvalmiuden Kallion kansainväliseen kokemukseen ja alan tuntemukseen, on lupa odottaa suuria, konsernin toimitusjohtajaksi siirtyvä Ari Pölkky toteaa.

– Olen innoissani siitä, että pääsen osaksi HtF Groupin tekemisen meininkiä. Paljon hyvää on jo tehty ja kasvutarina saa nyt uuden luvun. Positio on äärimmäisen kiinnostava ja pystyn toteuttamaan siinä osaamistani parhaan kykyni mukaan, sanoo Pasi Kallio.

Kallio siirtyy HtF Groupiin saksalaisen Häfele SE & Co KG:n Suomen sivuliikkeen johtajan paikalta. Sitä ennen hän toimi suomalaisen teräsalan muotoiluyrityksen Stalan myynti- ja markkinointi- sekä toimitusjohtajana, kirittäen yrityksen tuloksen 8,5 vuoden aikana yli satakertaiseksi. Työuralta löytyy myös pesti Grassin myyntipäällikkönä Suomessa – hela-alan suuret nimet ovat Kalliolle tuttuja monista eri rooleista.

– Kallion intohimo hela-alaan ja Stalalla, Grassilla ja Häfelellä kerrytetty kokemus tulee auttamaan asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan entistä paremmin. Olemme olemassa asiakkaitamme varten ja Pasin liittyminen HtF Groupiin vahvistaa entisestään osaamistamme ja luotettavuuttamme. Asiakkaamme saavat tästä valtavan hyödyn, Pölkky sanoo.

– Olen toiminut hela-alalla lähes koko työurani. Helakaupan rooli suomalaisen puusepän- ja rakennusteollisuuden kehityksen mahdollistajana on kiehtova – on meidän vastuullamme tarjota asiakkaillemme tuotteita, joiden avulla voi pärjätä taistelussa tuontikalusteita vastaan, mielellään jo ennakkoon. Digitalisaation myötä tieto uusista tuoteratkaisuista ympäri maailmaa on jokaisen saatavilla. HtF Group kantaa tätä vastuuta rohkeasti panostaen esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja omaan peilien ja valaisimien tuotantoon, Kallio kertoo.

HtF Groupiin kuuluvat Helatukku Finland Oy ja Suomen Helakeskus Oy, valaistukseen ja sähköön erikoistunut tukkuliike KVS Oy sekä ohjelmistoratkaisuja kehittävä MP-Tietosovellukset Oy.

Operatiivisen johtajan rekrytoinnin myötä konsernissa järjestellään uudelleen myös muun yrittäjäkolmikon vastuita: Ari Pölkky siirtyy koko konsernin toimitusjohtajaksi, Mika Sumuvuori taloudesta ja kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja Jani Uura tuotannosta ja logistiikasta vastaavaksi johtajaksi.

– Meillä on takana upea yrittäjäura, josta olemme ylpeitä. Meillä on mahtava, osaava henkilökunta. Edessä on upea tulevaisuus, ja tuskin maltamme odottaa, millaiseksi se Pasin myötä laajentuvalla tiimillämme muodostuu, Pölkky toteaa.

/ STT

Kuvassa toimitusjohtaja Jarno Möttönen Kaluste-Kolmio Oy (valintaraadin pj.), toimitusjohtaja Jarmo Vesala Kiimingin Kaluste Oy ja oikealla toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuus ry.

Kiimingin Kaluste Oy on vuoden 2023 Puuteollisuusyritys

Kiimingin Kaluste Oy on valittu vuoden 2023 puuteollisuusyritykseksi Puuteollisuus ry:n vuosikokouksessa Turussa perjantaina 26.5. Valintaperusteina palkinnolle on yrityksen hyvä maine ja tunnettuus markkinoilla sekä taloudellisesti kannattava liiketoiminta. Oulussa sijaitseva Kiimingin Kaluste on esimerkillisesti toiminut erikoiskalustamisen saralla ja on tunnettu hyvin kotimaassaan.

50 vuotta alalla toiminut perheyritys on onnistunut kehittämään omaa toimintaansa laajasti. Kiimingin Kaluste on perustanut toimintaa tukevia yrityksiä muun muassa levyn pinnoittamiseen, esimerkiksi Ruotsissa.

Vuoden Puuteollisuusyritys palkitaan Lignum Fennicum – palkinnolla, jonka on suunnitellut Mia Waire ja toteuttanut Pertti Lehtinen.

 

Vuoden Puuteollisuusyritys palkinnon myöntää Puuteollisuus ry, joka on Suomen johtava hirsitalo-, huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden edunvalvoja. Puuteollisuus ry on sekä Suomen Yrittäjien toimialayhdistys sekä Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen. Yhdistyksellä on noin 270 jäsenyritystä ja jäsenien yhteenlaskettu liikevaihto noin 1,3 miljardia euroa.

Puun käyttö väheni vuonna 2022

Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2022 yhteensä 78,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta kahdeksan prosenttia.

Pääosa raakapuusta eli suoraan metsästä käyttöön päätyvästä runkopuusta kuluu metsäteollisuustuotannon raaka-aineena. Vuonna 2022 metsäteollisuudessa käytettiin raakapuuta 65,2 miljoonaa kuutiometriä eli kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän.

–  Metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat ja puun käyttö väheni talouden suhdanteiden, tuotantokapasiteetin supistumisen sekä alkuvuoden työtaistelutoimien seurauksena, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Puutuoteteollisuudessa jalostettiin raakapuuta 29,4 miljoonaa kuutiometriä eli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yli puolet raakapuusta, 35,8 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin aiempien vuosien tapaan massateollisuudesta. Kaikkiaan massateollisuuden puunkäyttö kuitenkin laski 14 prosenttia.

lianapressfile-1682336144882.png

Metsäteollisuuden tuontipuun käyttö pienentyi alle puoleen

Metsäteollisuudessa käytettiin kotimaista tukki- ja kuitupuuta 61,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta kaksi prosenttia. Tuontiraakapuun käyttö romahti Venäjän puuntuonnin päätyttyä 3,9 miljoonaan kuutiometriin. Tuontipuun määrä oli 60 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Metsäteollisuuden tuontiraakapuusta 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä oli massateollisuudessa käytettyä tuontihaketta ja -purua.

Raakapuun ohella metsäteollisuustuotannossa kului kotimaista sivutuotepuuta eli haketta ja purua kaikkiaan 9,2 miljoonaa kuutiometriä.

 

Energiantuotannon tuontipuu korvautui kotimaan metsistä

Ennakkotiedot kertovat, että energiantuotannossa raakapuuta kului kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 13,4 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä 7,0 miljoonaa kuutiometriä poltettiin pienpuusta sekä järeästä runkopuusta valmistettuna metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa. Loput määrästä kului halkoina ja klapeina sekä metsähakkeena pientaloissa.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän tuontihakkeen määrä romahti, kun hakkeen kokonaistuonnin ja tuontihakkeen metsäteollisuuskäytön erotuksen perusteella sitä päätyi poltettavaksi 0,5 miljoonaa kuutiometriä.

 

Lue lisää tästä

 

Kuivuuden ja kuumuuden vaikutukset näkyvät metsissä

Luonnonvarakeskuksen julkaisema Metsätuhot vuonna 2022 -raportti kertoo, että kuivuuden ja kuumuuden vaikutukset näkyvät etenkin sienten ja hyönteisten esiintymisenä sekä niiden aiheuttamien tuhojen kasvuna.
Kirjanpainajia havaittiin aiempaa runsaammin eteläisen Suomen ohella pohjoisessa, ja niiden aiheuttamien tuhojen takia tehdyt hakkuut lisääntyivät.
Männynjuurikääpää löydettiin aiempaa pohjoisemmasta ja juurikääpien aiheuttamat tuhot lisääntyivät. Harvinaisempienkin tuholaisten kuten havuparikkaan, okakaarnakuoriaisten ja kuusentähtikirjaajien aiheuttamat puustotuhot lisääntyivät.

Näistä ja muista metsien tuhoista kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsätuhot -raporttisarjassa. Raportti kattaa metsät, taimitarhat sekä puisto- ja pihapuut. Aineisto pohjautuu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) yhteydessä tehtyihin havaintoihin, erillisiin tuholaisseurantoihin (kuten kirjanpainajaseuranta), kansalaishavaintoihin sekä tutkijoiden omiin havaintoihin.

 

Linkistä avatuu Metsätuhot vuonna 2022 -raportti

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi 

 

Tukholman huonekalumessut esittelevät pohjoismaista muotoilua

Stockholm Furniture Fair – Tukholman huonekalumessut 7.-11.2.2023 ovat maailman johtava skandinaavisen muotoilun kohtaamispaikka, jossa on mukana yli 400 näytteilleasettajaa huonekalu- ja valaisinteollisuudesta. Tapahtumassa esitellään uusimmat trendit ja uutiset näkyvät ensimmäisenä. Esillä on skandinaavista muotoilua; huonekaluja ja valaistusta niin julkisiin kohteisiin kuin yksityisiin koteihin.

Tulevaisuuden suunnittelun tukena ja esittelynä meillä on Greenhouse-alusta, joka on messujen kansainvälisin ja visionäärisin alue. Täällä perustamattomat suunnittelijat ja suunnittelukoulut kaikkialta maailmasta esittelevät prototyyppiään.

Kaikki alan toimijat ovat paikalla, ja messujen koon ansiosta on helppo ottaa yhteyttä kaikkeen alan toimittajista, suunnittelijoista ja jättiläisistä tulevaisuuden designtähtiin. Jos haluat tavata alaa, tässä sinun pitäisi olla!

Samalla viikolla kun Tukholman huonekalumessut alkavat, järjestetään myös Stockholm Design Week, intensiivinen ja jännittävä viikko, joka kokoaa yhteen suuren määrän muotoiluun liittyviä tapahtumia ympäri kaupunkia.

Lisätietoa Tukholman huonekalumessuista.