ISKUn aurinkosähköpuiston rakentaminen Lahdessa alkaa loppuvuodesta 2021 ja valmistuu vuoden 2022 aikana

Havainnekuva: ISKUn aurinkosähköpuiston rakentaminen Lahdessa alkaa loppuvuodesta 2021 ja valmistuu vuoden 2022 aikana.

ISKU jatkaa investointejaan vastuulliseen tuotantoon Lahdessa

Yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista rakennetaan Lahteen ISKUn tehtaan yhteyteen. ISKU on tehnyt yhteistyösopimuksen Solarigon ja Lumme Energian kanssa teollisen mittakaavan aurinkosähköpuiston rakentamisesta ISKUn Lahden tehtaan yhteyteen. Aurinkosähköpuisto tullaan rakentamaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Kyse on merkittävästä panostuksesta uusiutuvaan energiaan, ISKUn aurinkosähköpuiston koko tulee olemaan n. 2,8 MW ja sen odotetaan tuottavan puhdasta uusiutuvaa energiaa n. 2500 MWh vuositasolla. CO2 päästöjä tämän kokoinen laitos vähentää n. 355tn, joka vastaa n. 116 henkilöauton vuosipäästöjä ajomäärällä 20 tkm / auto. ISKUn aurinkosähköpuisto koostuu kolmesta erillisestä voimalasta, jotka asemoidaan tehtaan tontille Mukkulaan. Aurinkopaneeleita tullaan asentamaan yli 6000 kappaletta.

Vastuullisuus on tekoja – rakennettava aurinkovoimapuisto on yksi Suomen suurimmista

Suomen mittakaavassa tämän kokoinen aurinkopuisto kuuluu Suomen suurimpiin. Päijät-Hämeen alueella ei vastaavaa kokoluokkaa ole vielä nähty. ISKUn aurinkosähköpuiston investoinnista vastaa pääosin Solarigo Oy, joka myy tuotetun energian ISKUn käyttöön pitkäaikaisella sopimuksella.

Hankkeelle on myönnetty Business Finlandin energiatukea. Jatkossa merkittävä osa Mukkulankadun tehtaan ja Isku Centerin sähkönkäytöstä tullaan tuottamaan paikallisesti aurinkosähköllä.

”ISKUlle vastuullisuus on tekoja. Kuljemme määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta ja tämä on merkittävä hanke, joka vie meitä suuren harppauksen lähemmäksi tavoitettamme. Haluamme olla vastuullisuuden edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Hankkeen aloitusajankohta osuu myös hyvin vuodelle 2021, kun Lahti on Euroopan ilmastopääkaupunki”, ISKUn toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.

Solarigo ja Lumme Energia haluavat olla ISKUn kumppanina energia-asioissa ja tukea ISKUn vastuullisuustavoitteita. Solarigon tuottama aurinkosähkö täydennetään Lumme Energian kautta hankitulla päästöttömällä sähköenergialla. Aurinkosähköpuiston yhteyteen on myös suunniteltu Lumme Energian sähköautojen latauspisteitä.

”On ollut hieno päästä yhteistyöhön ISKUn kanssa. Heillä vastuullisuus on osattu tuoda osaksi yrityksen arkea ja se näkyy myös konkreettisina tekoina. ISKUn aurinkovoimala on osoitus siitä, että uusiutuvan energian tuotanto voidaan integroida osaksi teollisuusympäristöä näinkin laajassa mittakaavassa. Vastaavan kokoluokan hankkeita on vielä vähän Suomessa, mutta toimialana aurinkosähkö kasvaa vauhdilla”, Solarigon myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen sanoo.

”Iskun matka hiilineutraaliksi toimijaksi on jo hyvin pitkällä ja olemme valtavan tyytyväisiä nyt alkavasta kumppanuudesta. Lumme Energian Energiajohtaja-palvelu tarjoaa Iskulle ja muillekin asiakkaillemme sähköisen liikenteen, päästöttömän energian sekä Solarigon aurinkovoimaloiden sekä energiatehokkuuden avulla työkaluja kohti hiilineutraalia yritystoimintaa”, Lumme Energian myyntijohtaja Jani Pääkkönen tiivistää.

Ha-Sa parantaa laatuaan ja pienentää hiilijalanjälkeään Valutecin uuden TC-kanavakuivaamon myötä

Kapasiteetin lisäämiseksi ja vanhempien kuivaamojen korvaamiseksi Ha-Sa investoi Valutec Oy:n TC-kanavakuivaamoon Haapajärven sahallaan. Kun uusi kuivaamo otetaan käyttöön, kuivatun puutavaran loppukosteus on tarkka ja se takaa, että Ha-Sa voi jatkossakin toimittaa asiakkailleen korkealaatuista puutavaraa. 

– Uuden kuivaamon ansiosta pystymme lisäämään tuotantokapasiteettiamme ja optimoimaan tuotevalikoimamme markkinatilanteen mukaan. Energiatehokkuus voidaan optimoida ja hiilijalanjälki minimoida, sanoo Ha-San tuotantopäällikkö Mika Hakulinen.

Ha-Sa on nykyaikainen sahalaitos, jolla on pitkät teolliset perinteet ja tuotantolaitokset Haapajärvellä ja Haapavedellä. Jatkuva laadunvarmistus ja automaattinen kamerapohjainen lajittelu ovat modernin sahateknologian ominaisuuksia, joilla varmistetaan, että asiakkaat saavat aina sitä, mitä ovat tilanneetkin.
– Olemme tehneet yhteistyötä Ha-San kanssa jo pitkään. Ha-Sa on tunnettu laadustaan ja ympäristövastuustaan. On sekä kunnia että ilo kulkea heidän mukanaan, sanoo Valutec Oy:n paikallisjohtaja Mikko Pitkänen.

Ha-Sa hankkii raakapuutavaransa vastuullisesti hoidetuista PEFC-sertifioiduista metsistä. Tämän vakuudeksi Ha-Salle on myönnetty puun alkuperäseurannan sertifikaatti.
Suuren lujuuden ja pienen painon yhdistelmän ansiosta puu on ainutlaatuinen materiaali. Toisin kuin mikään muu tukimateriaali, se on uusiutuvaa ja vaatii vähemmän energiaa niin tuotannossa, kuljetuksessa kuin talon energiankulutuksessa.
– Puutavaran käyttö rakennusteollisuudessa tulee lisääntymään sen pienen hiilijalanjäljen ansiosta, ja Suomessa meillä on runsaasti laadukasta puuta, Hakulinen sanoo.

Investoidessaan TC-kuivaamoon Ha-Sa toimii sahateollisuudessa vallitsevan selkeän trendin mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana Valutecin uuden sukupolven TC-kuivaamoja on myyty sahalaitoksille eri puolilla maailmaa, ja yhtiö on laajentunut uusille markkinoille.
– Teknisen kehityksen takana on tuhansia tuotekehitystunteja, joiden aikana olemme tutkineet, arvioineet, testanneet ja keksineet uusia asioita kaikissa sentyyppisen kuivaamon osissa, jota käytettiin ensimmäisessä muodossaan jo vuonna 1927. Se on ainutlaatuinen kuivaamo, joka auttaa lisäämään puun käyttöä, mikä on perimmäinen syy Valutecin olemassaoloon, Pitkänen sanoo.

– Ha-Sa arvostaa suomalaisen sahateollisuuden tietämystä. Se, että Valutecilla on pitkä kokemus puutavaran kuivaamisesta ja huippuluokan kuivaamojen toimittamisesta sekä hyvin toimiva varaosapalvelu ja käyttäjätuki, olivat ratkaisevia tekijöitä kuivaamotoimittajaa valittaessa, Hakulinen kertoo.

TC-kuivaamossa, johon Ha-Sa investoi, on kuusi kuivausvyöhykettä, ja niitä käytetään pelkästään sivulautojen kuivaamiseen. Vuotuinen kapasiteetti on noin 85 000 kuutiometriä. Se rakennetaan ruostumattomasta teräksestä ja varustetaan puutavaran ylimmän kerroksen vääntymistä minimoivilla painoraameilla sekä lämmön talteenottojärjestelmällä ja Valmatics 4.0 -ohjausjärjestelmällä. Valmatics 4.0 on puutavaran kuivaukseen tarkoitettu ainoa ohjausjärjestelmä, jossa yhdistyvät simulaattoriteknologia ja mukautuva säätö, ja se mahdollistaa kapasiteetin, laadun ja energiankulutuksen samanaikaisen optimoinnin.

TC-kuivaamon asennus alkaa vuoden 2022 toisella puoliskolla.

Luston näyttelyuudistus tarttuu ajankohtaiseen puurakentamisteemaan

Tänään 23.9.2021 julkaistaan Venetsian Arkkitehtuuribiennaalissa Puutalo Oy:n historiasta kertova kirja. Suomen Metsämuseo Lusto valmistelee parhaillaan näyttelyuudistusta, jossa kerrotaan myös Puutalo Oy:n tarina. Luston uusi ydinnäyttely valmistuu keväällä 2023.

Arkkitehti Kristo Vesikansan johtama työryhmä on tutkinut Puutalo Oy:n historiaa ja tuottanut parhaillaan esillä olevaan Venetsian Arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongin näyttelyn New Stadards. Näyttely kuvaa suomalaista puurakentamisteemaa sekä Puutalo Oy:n tuotannon merkitystä alalla. Aihepiiriä ei ole aiemmin tutkittu. Puutalo Oy:n historiaa valottava New Standards. Timber Houses Ltd. 1940–1955 -kirja julkaistaan Venetsiassa tänään torstaina 23.9.2021. Kirjan tekijät ovat Kristo Vesikansa, Laura Berger ja Philip Tidwell.

Puuelementtirakennukset nousivat merkittäväksi suomalaiseksi vientituotteeksi 1940–50-luvuilla. Kansainväliseksi myyntiorganisaatioksi perustettu Puutalo Oy oli useiden metsäteollisuusyhtiöiden liittymä, jonka viennistä suuri osa oli koulurakennuksia. Suomessa ainoa Puutalo Oy:n tekniikalla toteutettu koulu rakennettiin vuonna 1955 Maununnevalle Helsinkiin. Arkkitehti Jaakko Laaksovirran suunnittelema koulu purettiin vuonna 2020. Purkutyötä edelsi Helsingin kaupunginmuseon ohjauksessa tehty laaja dokumentointi, jonka tuloksena koulurakennuksen seinäelementtejä ja muita materiaaleja siirtyi Luston kokoelmiin.

Tulevassa näyttelyuudistuksessa Lusto hyödyntää tätä lahjoitettua aineistoa ja tulee kertomaan Puutalo Oy:n menestystarinasta lisää. Suomen puurakentamisperinne on komea ja hirsirakennukset kuuluvat maisemaan myös kaupungeissa. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentaminen oli kiivasta, ja sitä pyrittiin tehostamaan tyyppitalosuunnittelulla ja teollisella puutalotuotannolla, jota suomalaiset metsäteollisuusyritykset lähtivät laajasti kehittämään Puutalo Oy:n myötä.

Puurakentamisteema on ollut esillä Lustossa syksyn aikana laajemminkin. 16.9. toteutettiin yhdessä venäläisen Kizhin ulkoilmamuseon kanssa puurakentamiseen keskittynyt verkkoseminaari, joka herätti kiinnostusta niin Venäjällä kuin Suomessa. Seminaarissa perehdyttiin suomalaiseen ja venäläiseen puurakentamiseen, ja se keräsi noin 60 osallistujaa.

Näyttelyuudistuksen rinnalla museossa käynnistyy kestävän kehityksen mukaisesti toteutettava Lusto-rakennuksen uudistuskorjaushanke, joka hyödyntää innovatiivista puurakentamista. Korjaushankkeessa parannetaan muun muassa energiatehokkuutta sekä edistetään digitalisaatiota ja saavutettavuutta.

New Standards -sivusto: https://www.newstandards.info/


Lisätietoja:
Johanna Lehto-Vahtera
vastaava sisältöasiantuntija, näyttelyuudistuksen projektipäällikkö, Suomen Metsämuseo Lusto
044 080 0227, johanna.lehto-vahtera@lusto.fi

Arkkitehtiopiskelijat kilpailevat puurakenneideoista Heurekan tiedepuisto Galileihin

Tiedekeskus Heureka järjestää yhteistyössä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköiden sekä Puutuoteteollisuus ry:n, Suomen Metsäsäätiön ja Ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman kanssa arkkitehtiopiskelijoille suunnatun ideakilpailun, jossa tarkoituksena on löytää Heurekan tiedepuisto Galileihin innovatiivisia, elämysvoimaisia ja tiedekeskuksen sisältöön sopivia puurakenteisia ehdotuksia.

Kilpailu on luonteeltaan ideakilpailu, jossa etsitään Heurekan ulkonäyttelyalueelle puurakenteisia ehdotuksia, jotka lisäävät alueen huomioarvoa, käyttöastetta, viihtyvyyttä tai muutoin kehittävät ja lisäävät alueen vuorovaikutteista elämystarjontaa ja tieteellistä sisältöä.

Kilpailu julkistettiin perjantaina 17.9.2021 edellä mainittujen oppilaitosten arkkitehtiopiskelijoille. Kilpailuun voivat osallistua kustakin arkkitehtikoulusta (Aalto, TAU, Oulu) kaikki kirjoilla olevat maisterivaiheen arkkitehtiopiskelijat ja vuoden 2021 syyslukukauden aikana valmistuvat arkkitehdit.

Kilpailutehtävässä haetaan ehdotuksia kahdelle eri tiedepuisto Galilein alueelle: eväidensyönti- ja oleskelualueelle sekä Heurekan arboretumiin eli puulajipuistoon. Molempien alueiden kilpailuehdotusten arvioinnissa erityinen paino annetaan niiden soveltuvuudessa sellaisenaan osaksi tiedekeskuksen elämystarjontaa. Ideakilpailutöissä materiaalien osalta puun tulee olla keskeinen, luonteva ja näkyvä osa rakennetta molemmissa kilpailukohteissa.

Kilpailu järjestetään kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen kilpailuaika päättyy 26.11.2021.  Kukin arkkitehtikoulu järjestää kilpailun ensimmäisen vaiheen syksyn 2021 aikana siten, että kukin arkkitehtikoulu nimeää kilpailun toiseen vaiheeseen ehdolle omasta arkkitehtikoulustaan 10 kilpailuehdotusta. Kilpailun ensimmäisen vaiheen jälkeen palkintolautakunnalle tulee siis arvioitavaksi 30 kilpailuehdotusta, joista 10 valitaan kilpailun toiseen vaiheeseen. Kilpailun ensimmäisen vaiheen palkintojen kokonaissumma on 10 000 euroa. Kilpailun kakkosvaiheeseen valittavat kilpailutyöt (10 kpl) palkitaan kukin 1000 euron palkinnolla. Keväällä 2022 järjestettävän toisen vaiheen palkintosumma on yhteensä 5 000 euroa, joka jaetaan seuraavasti: 1. palkinto 2 500 euroa, 2. palkinto 1 500 euroa ja 3. palkinto 1 000 euroa.

Ideakilpailun palkintolautakuntaan kuuluvat:

  • Mikko Myllykoski, toimitusjohtaja, Heureka
  • Mirva Norén-Sluijter, kumppanuuspäällikkö Heureka
  • Heidi Burjam, puistosuunnittelupäällikkö, Vantaan kaupunki
  • Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos
  • Janne Pihlajaniemi, professori, Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö
  • Markku Karjalainen, professori, Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö
  • Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
  • Erno Järvinen, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö
  • Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Puurakentamisen toimenpideohjelma, ympäristöministeriö

Kilpailusihteerinä toimii tuotantopäällikkö Jussi Sava Heurekasta. Palkintolautakunta voi kuulla myös muita asiantuntijoita arvioidessaan kilpailuehdotuksia.

Tiedepuisto Galilei on Heurekan ulkonäyttelyalue, joka täydentää sisätiloissa olevia näyttelyitä. Alueella on useita tiedettä popularisoivia näyttelykohteita, jotka on sijoitettu väljästi puistomaiseen tilaan. Lisäksi alueelta löytyy noin 30-vuotias pohjoista havumetsävyöhykettä esittelevä arboretum sekä eväidensyöntialue. Puiston pinta-ala on n. 9000 m2, ja se on avoinna Heurekan vierailijoille kesäaikaan, yleensä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tiedepuisto Galileissa käy vuosittain noin 100 000 Heureka-vierailijaa.

Ideakilpailu tukee Heurekassa 18.9.2022 asti esillä olevaa SuperPUU-näyttelyä, joka esittelee puumateriaalin monia hienoja ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia sekä puutuotteiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma, Puutuoteteollisuus ry, Suomen Metsäsäätiö, Metsä Wood, Stora Enso, UPM Plywood, Isku, Novart ja Versowood.


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mikko Myllykoski, Heureka, puh. 040 9015 244, mikko.myllykoski@heureka.fi
Professori Pekka Heikkinen, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, puh. 050 3773 786, pekka.heikkinen@aalto.fi
Professori Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, puh. 040 5720 895, janne.pihlajaniemi@oulu.fi
Professori Markku Karjalainen, Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, puh. 040 5832 127, markku.karjalainen@tuni.fi

Suomen paviljonki mukana järjestämässä kansallispaviljonkien omia tapahtumapäiviä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa

Syyskuun 23. ja 24. päivänä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa vietetään Pavilion Days -tapahtumaa. Suomen paviljongissa juhlistetaan New Standards -kirjan julkistamista. 

Kutsuvieraiden ja median vastaanottaminen oli Venetsian arkkitehtuuribiennaalin toukokuisella avajaisviikolla koronatilanteen vuoksi monelle osallistujamaalle mahdotonta. Siksi useat kansallispaviljongit järjestävät yhdessä syyskuun 23. ja 24. päivänä Pavilion Days -verkostoitumis- ja yleisötapahtuman.

Suomen paviljongista vastaava Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo on yksi kansainvälisen biennaalijärjestäjien verkoston perustajista. Viiden maan yhteistyöverkostosta vuonna 2018 alkaneeseen joukkoon kuuluu nyt useiden kymmenien maiden komissaariorganisaatioita.

Venetsian arkkitehtuuribiennaali on arvostetuin kansainvälinen arkkitehtuurin esitysareena. Vuodesta 1980 arkkitehtuuribiennaali on järjestetty vuorovuosina taidebiennaalin kanssa. Koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin siirtynyt Hashim Sarkisin kuratoima 17. arkkitehtuuribiennaali How will we live together? on avoinna yleisölle 21.11.2021 saakka.

Suomen paviljongissa nähdään näyttely New Standards, jonka ovat kuratoineet Aalto-yliopiston tutkija-opettajakolmikko Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Tidwell on tänä syksynä aloittanut puurakentamisen apulaisprofessorina McGill-yliopistossa Quebecissä ja Vesikansa on toiminut vuoden 2021 alusta Arkkitehti-lehden päätoimittajana.

New Standards kertoo puuteollisuuden ja arkkitehtien yhteistyöstä toisen maailmansodan aikana ja jälleenrakennuskaudella. Näyttely tutkii Puutalo Oy:n tarinaa, joka sai alkunsa pyrkimyksestä helpottaa kotimaan asuntopulaa ja päätyi maailmanlaajuiseksi vientiyritykseksi. Lisätietoja näyttelystä löytyy englanninkielisiltä verkkosivuilta newstandards.info ja biennaalista suomeksi Achinfon sivuilta (linkki).

Paviljonkipäivien aikana 23.9. klo 16 julkistetaan kuraattoreiden toimittama samanniminen teos New Standards, joka syventää teollisen puurakentamisen tarinaa aiemmin julkaisemattomalla kuvamateriaalilla ja artikkeleilla. Garret Publicationsin julkaisema kirja sisältää runsaasti valokuvaaja Juuso Westerlundin Kolumbian, Tanskan ja Suomen Puutalo-alueilla ottamia valokuvia, jotka täydentävät näyttelyssä nähtävää kuvavalikoimaa. Lisätietoja kirjasta (linkki).

Pavilion Days -tapahtuman suomalaisohjelmaan sisältyy myös muun muassa Virpi Suutarin Aalto-dokumenttielokuvan esitys ja Pohjoismaisen paviljongin viralliset avajaiset. Lisätietoja ohjelmasta (linkki). Kaikkien osallistuvien maiden ohjelma kootusti komissaariverkoston yhteiseltä sivustolta (linkki).

Syyskuun 14. päivänä Archinfo järjestää Suomessa yhdessä ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman kanssa ”Puu pulasta pelastaa” -puheohjelman, jossa pohditaan puurakentamisen tulevaisuutta ja mitä Puutalo Oy:n tarinasta voitaisiin ottaa opiksi (linkki). Samanaikaisesti ympäristöministeriön ikkunoissa Aleksanterinkadun ja Fabianinkadun kulmassa Helsingissä aukeaa biennaalinäyttelyn aineistosta koottu pienoisnäyttely. Ympäristöministeriö on New Standards -näyttelyn pääkumppani. Näyttelyn päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.