Onko asukas unohdettu kodistaan? Pieniä tehoyksiöitä rakennetaan ratkaisuna asuntotuotannon haasteisiin, mutta ne eivät sovellu pitkäaikaiseen asumiseen

Rakentamisessa suositaan tehokkaita pieniä asuntoja, mutta palvelevatko ne asukkaita? Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin mukaan asumiskokemusten perusteella pienet, alle 20-neliöiset asunnot eivät sovellu pitkäaikaiseen asumiseen.

Hoasin mediatilaisuudessa tiistaina 23.11.2021 olivat aiheesta keskustelemassa Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio, opiskelija Elvira Aromaa, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman sekä arkkitehtitoimisto Huvilan vetäjä ja osakas Katja Maununaho.

Tilaisuuden alussa Tarhio esitti neljä teesiä nuorten asumisesta ja pienistä asunnoista, joita vierailevat asiantuntijat kommentoivat juontajana toimineen Urban Practicen toimitusjohtaja Katja Lindroosin johdolla.

Teesi 1: Pieniä alle 20 neliömetrin yksiöitä ei kannata rakentaa pysyviksi kodeiksi

Hoasin kyselyn mukaan asumisviihtyvyys laskee alle 20-neliöisissä asunnoissa, kun niissä on asuttu pidempi aika. Viihtyvyys laskee puolessa vuodessa asteikolla 7,6:sta 6,5:een, kun maksimisumma olisi kymmenen.

Terhi-Anna Wilska punnitsi solu- ja yksiöasumisen etuja osana nuorten hyvinvointia.

”Nuoret tarvitsevat yhteisöllisyyttä, mutta on eri asia, onko yhteisöllisyys soluasunnossa vai yhteistilassa. Suomalaiset nuoret itsenäistyvät aiemmin kuin muissa maissa. Toisaalta ahdistuneimpia ovat ne nuoret, jotka asuvat pienissä asunnoissa”, hän kertoi.

Teesi 2: Asuntoja suunnitellaan nyt liian tehokkaiksi, eivätkä ne enää ole koteja

Suuriin kaupunkeihin virtaa enenevissä määrin uusia asukkaita, ja asuntotuotannon ratkaisuksi on muodostunut pienet tehokkaat asunnot ja yksiöt.

”Asuntomarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan mekanismi, joka nojaa asuntosijoittajien tarpeisiin. Asuntoja ei nykyään suunnitella asukkaiden toiveita kuunnellen vaan tuotto edellä”, sanoi Hannu Rossilahti.

”Hoas tarjoaa 35 prosenttia edullisempia asuntoja kuin markkinoilla, jolla pyritään takaamaan kokoaikainen opiskelu”, Matti Tarhio muistutti.

Teesi 3: Asunnoilta vaaditaan nyt huikeasti enemmän toiminnallisuutta

”Asuntokoot ovat pienentyneet huomattavasti 70-luvun jälkeen, erityisesti viime vuosien aikana. Ennen asuntoja rakennettiin erottamalla huoneet selkeästi toisistaan, mutta nyt neliöistä säästetään ja eri tiloja yhdistellään tehokkuuden nimissä”, sanoi Katja Maununaho.

Tuula Råman laajensi asumisen laadun käsitettä: ”Asunnon toiminnallisuus ja esteettisyys ovat tärkeitä, mutta kokonaisuudessaan asunnon laadussa vaikuttavat myös tekniikka, ympäristöarvot ja kestävyys. Neliöt ovat saattaneet pienentyä uudiskohteissa, mutta niiden energiatehokkuus on parantunut.”

4. Rakennusliikkeillä on happotesti edessä – huonot asunnot eivät myy matalasuhdanteessa

Tarhio uskoo, että huonosti suunnitellut asunnot jäävät matalasuhdanteessa toiseksi ja paremmin pärjäävät ne rakennuttajat, jotka osaavat huomioida asukkaan tarpeet suunnittelussa.

”Hoas haluaa kehittää asumista ja rakentaa kuunnellen asukkaiden toiveita”, hän sanoo.