Uusi koetehdas valmistaa puupohjaista tekstiilikuitua – JAMKin opiskelijat mukana testaamassa teknologiaa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ovat aloittaneet yhteistyön, jossa JAMKin agrologiopiskelijat avustavat puupohjaisen tekstiilikuidun koeajoissa Äänekoskella sijaitsevassa koetehtaassa. Koetehdas on Metsä Springin ja japanilaisen ITOCHU Corporationin yhteishanke.

Tekstiilikuituja tuotetaan maailmassa vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia, ja maailmalla on valtava kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle. Öljypohjaisten kuitumateriaalien ja puuvillakuidun rinnalle tarvitaan ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Tähän Metsä Group kehittää omaa ratkaisuvaihtoehtoaan.

Metsä Groupin suomalaisesta havusellusta valmistettu Kuura-tekstiilikuitu soveltuu muun muassa langan valmistukseen sellaisenaan, ja sillä voi korvata puuvillaa tai öljypohjaisia tekokuituja. Kyse on merkittävästä uudesta avauksesta, jonka kysynnän ja kasvupotentiaalin arvioidaan olevan globaalisti merkittävä.

Kuura-tekstiilikuitua valmistetaan Äänekoskella Metsä Springin ja ITOCHU Corporationin yhdessä omistamassa koetehtaassa, jonka noin kahden vuoden mittainen testausvaihe alkoi vuoden 2020 lopulla. Tehtaan koeajoihin on saatu apua myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoilta. 

– Koetehdas kaipaa innostunutta, vastuuntuntoista ja aikaansaavaa apua tekstiilikuidun koeajoihin. Tähän Biotalousinstituutti on paikallinen, osaava ja joustava ratkaisu. Yhteistyö on lähtenyt erinomaisesti käyntiin, toteaa Metsä Springin ja Itochun yhteisyrityksen MI Demon toimitusjohtaja Kari Ala-Kaila.

Koeajoihin osallistuvat agrologiopiskelijat valittiin hakemusten ja haastatteluiden perusteella.

– Kiinnostuin paikasta, sillä olen kiinnostunut puuaineksen jatkojalostuksesta ja halusin nähdä, mitä se käytännössä voi tarkoittaa. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus hankkia hieman erilaista työkokemusta maatilatöiden lisäksi, kertoo agrologiopiskelija Kati Merruntaus.

– On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan, miten sellusta monen mutkan kautta syntyy valmista tekstiilikuitua. Työhön myös todella pääsee käytännössä osallistumaan. On käynyt selväksi, että kyseessä on koetehdas, hommassa ollaan uuden äärellä ja jokaisen päivän kulku on yllätys, mutta samalla mahdollisuus kehitykseen.

– Yhteistyö Metsä Groupin kanssa avaa opiskelijoillemme erinomaisen mahdollisuuden päästä käytännössä näkemään ja kokemaan, mitä uuden teollisen biokiertotaloustuotteen kehitys vaatii. Samalla he saavat arvokasta oppia biopohjaisen tekstiilikuidun tuotannosta, mille on varmasti kysyntää tulevaisuuden työmarkkinoilla, iloitsee Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen.

JAMKin agrologiopiskelijat ovat työsuhteessa Metsä Groupiin ja saavat työkokemuksen lisäksi opintopisteitä koetehtaalla tekemistään työtunneista.

KUVASSA: agrologiopiskelijat Kati Merruntaus (vas.) ja Elina Harjunmaa
Kuva: Riikka Liikanen, Metsä Group.

Lisätietoja:
Minna Lappalainen, johtaja, Biotalousinstituutti
p. 040 630 0384
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kari Ala-Kaila, toimitusjohtaja
p. 050 5989 303
etunimi.sukunimi@metsagroup.com
MI Demo Oy

Suomen Metsämuseo Lusto etsii huonekaluvalmistajia ja suunnittelijoita yhteistyöhön

Suomen Metsämuseo Lusto nostaa esiin suomalaisen puukalustedesignin uudessa ydinnäyttelyssään. Etsimme huonekaluvalmistajia ja suunnittelijoita yhteistyökumppaneiksi näyttelyuudistukseen.

Tarjoamme mahdollisuutta yhteistyöhön ja innovatiivisten suomalaista puuta ja puudesignia edustavien kalusteiden esittelyyn kotimaisille huonekaluvalmistajille Suomen Metsämuseo Lustossa. Istuinryhmien suunnittelijat ja valmistajat voivat tuoda nimensä ja yrityksensä tai tuotteensa tarinan esiin näyttelytilassamme erikseen suunnitellulla, näyttelyyn niveltyvällä tavalla. Halutessaan valmistajat voivat linkittää paikan päällä mahdollisesti tuotteista kiinnostuneet kävijät myynti/tilaus -sivuillensa.

Suomen Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo, joka tunnetaan modernista puuarkkitehtuuristaan, vaikuttavista näyttelyistään ja valtakunnallisesta asiantuntijatyöstään. Lustossa vierailee vuosittain noin 40 000 metsäkulttuurista ja puusta kiinnostunutta kävijää, joista 20 % on ulkomaalaisia. Luston kokonaisuudessaan uusittu ydinnäyttely avataan keväällä 2023.

Kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä Suomen Metsämuseo Lustoon:

vastaava tuottaja Sami Juola,
sami.juola@lusto.fi
050 3207577.

Kerromme lisää ja järjestämme mielellämme kierroksen museossa.

www.lusto.fi



Change as a Chance – Red Dot Award: Brands & Communication Design 2021 starts on 22 March

The next round of the Red Dot Award: Brands & Communication Design commences on 22 March 2021. Up to and including 25 June, designers, agencies and companies are invited to enter their communication design works and their integrated brand designs in the competition. This year’s award features a new category, “Digital Solutions”, where participants can register their digital projects that offer opportunities for change. Winners can use the renowned Red Dot seal of quality on all channels in order to communicate their design strength effectively at an international level.

Digital solutions as a chance for change

“Change as a Chance” – this idea has always been a valid one, and has now acquired a whole new significance in the present era of digitalisation. Companies and designers that have embraced the idea of change as a chance are given a very special stage in the Red Dot Award: Brands & Communication Design 2021. They can use the “Digital Solutions” category to enter their digital solutions – whether newly developed or repurposed – that contribute to further development. Prof. Dr. Peter Zec, founder and CEO of Red Dot, explains: “We consider optimisation of utility an important criterion for quality in design. This is particularly true of the design of digital applications and processes.” For example, their use can promote communication and interaction.

Looking for creative communication works and strong brands

Alongside the new category, participants in the Red Dot Award can enter their communication design works in 17 other categories in the “Communication Design” section. These range from “Corporate Design & Identity” and “Packaging Design” to “Illustrations” and “Film & Animation”.

In the “Brands” section, companies in the manufacturing and service industries can submit their integrated brand designs for evaluation. Companies from all sectors are invited to take part – from “Automotive” and “Cosmetics” to “Outdoor” and “Watches”.

Support for young designers

Students and young professionals are also encouraged to put their design abilities to the test. The best project entered by an up-and-coming designer will receive the Red Dot: Junior Prize as well as prize money of 10,000 euros.

A Red Dot win impacts all areas of a company

The works and brands entered in the competition will be assessed by the Red Dot Jury, comprising roughly 25 members. They only award projects that win them over through good design performance. The experts’ decision is crucial in every respect, as winners can use the award for a vast array of different communication objectives. The Red Dot Label, for example, is equally impressive to customers and potential applicants. The award is well known and has cross-industry appeal, making it highly visible for the relevant target groups. It enhances a company’s reputation by positioning it specifically as an organisation that values design. In this way, the label reinforces the perception of the firm globally as an attractive employer, for example.

The registration phases at a glance
Early Bird: 22 March – 20 April 2021
Regular: 21 April – 8 June 2021
Latecomer: 9 June – 25 June 2021

For further information and to register, go to: www.red-dot.org/cd/participate

Red Dot Design Award
Martin-Kremmer-Str. 14-16
45327 Essen
Germany

Tel. +49 201 838 885-58
j.hesse@red-dot.de
www.red-dot.org/press

Selvitys: Valtaosa suomalaisista haluaa, että oma kotikunta rakentaisi enemmän puusta

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Maakuntien vastausten välillä oli kuitenkin eroja, eikä puurakentamisen kaikkia mahdollisuuksia vielä täysin tunneta. Syys- ja lokakuussa 2020 tehtyyn paneeliin vastasi 2 000 suomalaista.

Peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Myönteisesti tai erittäin myönteisesti puurakentamiseen suhtautuvista 95 prosenttia toivoo asuinkuntansa lisäävän puurakentamista.

Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 yhdessä sidosryhmien kanssa laaditut julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Taustalla tavoitteen asettamisessa on ilmastonmuutoksen hillintä ja pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista.

”Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia”, puuohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Kaikissa maakunnissa lähes 70 prosenttia vastaajista toivoi puurakentamisen lisäämistä. Suurin kannatus julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, jossa peräti 86 % toivoi kunnan rakentavan lisää puusta. Etelä-Savossa puutuote- ja huonekaluteollisuuden osuus teollisuuden jalostusarvosta on korkein koko Suomessa, mikä voi osin selittää myönteistä suhtautumista.

Vähiten puurakentamisen lisäämistä toivoivat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan asukkaat – näissäkin maakunnissa kuitenkin lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi julkisen puurakentamisen lisäämistä.

”Näyttää siltä, että puurakentamisen imago vaatii suurimmissa kaupungeissa vielä päivitystä. Tämä edellyttää, että kaupunki paneutuu asiaan ja osoittaa alueita tai tontteja puurakentamiselle. Kaupunkien aktiivisuutta on nähtävissä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Berliini ilmoitti joulukuussa, että käytöstä poistuneen Tegel-lentokentän alueelle tulee 5 000 asunnon puukaupunginosa”, Heino kuvaa.

Puu mielletään turvalliseksi ja monikäyttöiseksi, hintalapun ja ilmastovaikutusten arviointi vaikeampaa

Selvityksessä kartoitettiin myös suomalaisten uskomuksia puurakentamisesta erilaisilla väitteillä. Puun monikäyttöisyyteen ja kotimaisuuteen uskotaan, mutta moni ei osaa arvioida puurakentamisen kilpailukykyisyyttä ja ilmastovaikutuksia.

Suomalaiset pitävät puuta turvallisena materiaalina (60 %) ja tunnistavat, että puurakentamisessa hyödynnetään pitkälti kotimaisia materiaaleja (78 %). Puurakentamisen uskotaan sopivan niin opetusrakennuksiin, liikuntahalleihin kuin terveydenhuollon toimitiloihin.

”Vain puolet uskoi puun soveltuvan kerrostalorakentamiseen ja kymmenesosa piti puuta jopa epäsopivana kerrostaloihin. Tämä on meille iso asenteiden muuttamisen haaste. Puun käytöstä kerrostalorakentamisessa karttuu runsaasti kokemusta koko ajan, kun puukerrostalot hiljalleen yleistyvät. Hyvien esimerkkien myötä uskon myös asenteiden muuttuvan. Muutos on Suomessakin jo käynnissä”, Heino uskoo.

Yli kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä. Joka neljäs ei osannut arvioida onko puurakentamisella ilmastovaikutuksia.

”Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten siksikin arvioiminen on varmasti ollut hankalaa. Puu on kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa: kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi puu on ilmastoystävällinen materiaali, sillä se varastoi pitkäksi aikaa hiiltä rakennuskantaan”, Heino jatkaa.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -selvityksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2 000. Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 22.30.9.2020 sekä 20.-28.10.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203, petri.heino@ym.fi

Selvitykseen liittyvät lisätiedot: Katariina Ahonen, Kaiku Helsinki, p. 050 5877 737, katariina.ahonen@kaikuhelsinki.fi

www.ym.fi/puurakentaminen
www.ym.fi/julkinen-puurakentaminen

Kotimainen puuelementtiosaaminen vauhdittaa puukerrostalorakentamista

Kotimainen puuelementtiosaaminen vauhdittaa puukerrostalorakentamista
– Helsinkiin valmistuva nelikerroksinen puutalo on osoitus kilpailukyvystä

Puukerrostalorakentamisen laatu ja kilpailukyky on tehnyt pitkän harppauksen kotimaisen puuelementtiosaamisen ansiosta. Alan tienraivaaja LapWall on noussut kuudessa vuodessa kerrostalojen puuelementtitoimittajien markkinajohtajaksi.

– Kerrostaloelementtikonseptimme on kehitetty taloihin, joihin tulee puusta 3 tai 4 kerrosta, LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo.

– Tuemme tilaajaa jo suunnitteluvaiheessa, ja voimme toimittaa kaikki keskeiset puukerrostalojen rakentamisen osat vakiotuotteistamme. Meillä on tarjota toimivat ääni-, palo-, rakenne- ja arkkitehtuuriratkaisut eli olemme poistaneet esteet laadukkaiden puukerrostalojen kustannustehokkaalle toteuttamiselle, hän sanoo,

Helsingin Mellunmäessä on valmistumassa nelikerroksinen puukerrostalo, johon LapWall toimitti yli 500 elementtiä. Rakennuttaja Jaakko Niemi OikeaKoti Asunnoista kertoo yhteistyön alkaneen jo vuosia sitten useissa rivi- ja luhtitalokohteissa, ja nyt toteutetaan ensimmäistä puukerrostaloa. Puuelementtitoimittaja osallistui suunnitteluun jo hankkeen alusta alkaen, minkä ansiosta kokonaisuudesta saatiin toimiva ja kustannustehokas.

– Aiemmat yhteiset projektimme ovat hioneet toimintatavan ja roolituksen niin osuviksi, että puukerrostalo oli luonteva seuraava askel. Kun hanke lähti vauhdilla toteutukseen, Lapwallin reagointikyky, kapasiteetti ja toimitusvarmuus osoittivat arvonsa. Rakennesuunnittelusta tieto siirtyi nopeasti elementtisuunnitteluun. Sieltä palautuvat elementoinnin 3D-mallinnukset olivat puolestaan merkittävä apu rakennuksen kokonaisuuden ja sen osien tarkastelussa.

Muokattavat ja yhdisteltävät malliratkaisut

LapWallin Jarmo Pekkarinen kertoo, että yhtiön puukerrostalokonsepti sisältää muokattavia ja yhdisteltäviä malliratkaisuja erilaisille kerrostalotyypeille helpottaen puurakennesuunnittelua.

– Mallien hyödyntäminen ei merkitse tinkimistä arkkitehtuurista tai rakennuspaikan tarjoamista mahdollisuuksista. Elementit voidaan asentaa puu-, teräs- ja betonirakenteisiin. Esimerkiksi viisikerroksisen talon alin kerros voi olla betonista ja neljä muuta puurakenteisia, hän sanoo.

Yhtiö on vakiintunut rakennusliikkeiden luottokumppaniksi, sillä se on toimittanut kolmisenkymmentä puukerrostaloa yli kymmenelle asiakkaalle. Talot ovat korkeudeltaan kolmesta neljään kerrokseen, ja niiden toimitus on sisältänyt tyypillisesti kohteen kaikki elementit suunnitteluineen ja asennuksineen.

Lisätiedot:
Jarmo Pekkarinen, toimitusjohtaja, LapWall Oy, puh. 040 532 5694, jarmo.pekkarinen(at)lapwall.fi
www.lapwall.fi Kuvat: LapWall


Vuonna 2011 perustettu LapWall Oy on kotimainen puuelementtitoimittaja, jolla on laaja tuotevalikoima sekä nykyaikaiset tehtaat Pyhännällä ja Pälkäneellä. Lisäksi sillä on toimipisteet Oulussa ja Vantaalla. Yhtiön elementtituotanto on noin 450.000 m2 vuodessa, mikä tekee siitä volyymiltaan Euroopan suurimman valmistajan. Vuonna 2019 yhtiön liikevaihto oli 33 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 120.