PuuPete -Kevätpäivä Lahdessa

PuuPete – hankkeessa luodaan toimintamalli siitä, miten puun käyttöä ja ymmärrystä puun ominaisuuksista voidaan lisätä hyödyntämällä puusepänliikkeiden hukkamateriaali peruskoulun teknisten töiden opetuksessa. Hankkeen toiminnan pilotointiin valittiin seitsemän peruskoulua sekä kummiyritykset kouluille. Hankkeessa toteutetun toimintamallin mukaisesti puusepänliikkeet keräävät tuotannosta jäävää laadukasta mutta tuotantoon soveltumatonta puumateriaalia kouluille lahjoitettavaksi. Keräysjärjestelmän toimintaa seurataan ja kehitetään edelleen koko hankkeen toiminnan ajan.

Kevätpäivä
Hankkeen päätöstapahtumana toteutetaan yksipäiväinen Kevätpäivä tapahtuma 13.5.2022, Suomen puupääkaupunki Lahdessa. Pro Puu -keskukselle kerätään PuuPeTe- hankkeen koulujen oppilastöistä näyttely. Työt ovat esillä keskuksella 2.-25.5.2022 välisenä aikana. Kevätpäivätapahtumassa on lisäksi puun sahaukseen ja käyttöön sekä tunnistamiseen liittyviä toimintarasteja, joihin oppilaat osallistuvat. Oppilaiden näyttelytöistä kootaan Puun Tarina valokuvaesitys, joka tulee esille hankkeen sivuille. Tapahtumaan odotetaan yhteensä noin 170 oppilasta ja opettajaa.

Päivän sisältö koostuu seuraavista kohteista:
Rasti 1 Oppilaiden töistä koottu yleisönäyttely Pro Puu -galleriassa. Näyttely auki 2.–25.5.2022 välisen ajan.
Rasti 2 Erikoispuun sahaus vannesahalla klo 10–15. Oppilaat seuraavat sahauksen työvaiheita.
Rasti 3 Liitosten arkki -näyttely puuliitoksista Ullakkogalleriassa. Vapaapääsy Kevätpäivän aikana.
Rasti 4 Tutustuminen Arboretumiin ja Lanu-puistoon.
Rasti 5 Pöllien muotoilua; Lahden kaupungin ja Pro Puun ideoima workshop
Rasti 6 Tutustuminen Sibeliustaloon

Hankkeen toteuttajat: Suomen metsäkeskus, Puuteollisuusyrittäjät ry, Teknisten aineiden opettajat ry.

 

Puutuotteet hiilivarastoina -viestintähankkeet toteutettiin vuonna 2021 osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä pitkään hiiltä varastoivissa puutuotteissa ja niiden jalostusarvoa. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden lisäksi hankkeet toteuttavat myös Puurakentamisen ohjelman, Biotalousstrategian, Kansallisen metsästrategian, Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita.

 

 

Jyväskylän yliopisto, päärakennus (1954–56), Jyväskylä. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aalto Design Seminar BIOSYMBIOSIS 24.–25.5.2022 Jyväskylässä

Biolähtöisen muotoilun kansainväliset huiput esiintyvät Suomessa ensi kertaa 24.–25.5.2022 Jyväskylässä, Alvar Aalto Design Seminar BIOSYMBIOSIS-tapahtumassa. Ilmaista seminaariohjelmaa voi seurata, paitsi paikan päällä, myös virtuaalisesti ympäri maailmaa.

Ohjelmaa striimataan mm. Lontoossa, Welltek-showroomin kautta Clerkenwell Design Week -tapahtumaan. Kaikille avoin ja pääsymaksuton, kaksipäiväinen seminaari järjestään Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa. Tapahtuman esityskieli on englanti.

Tiistai 24.5. on omistettu teemalle ”Pathfinders for the Sustainable Future: Nature-based design thinking, research and problem-solving”. Arvostettu biodesignin asiantuntija, kuraattori ja kirjailija William Myers (Museum of 21st Century Design, M21D, mm. Biodesign [MoMA, 2018]) avaa keskustelun.

Avoimen Get-together -tilaisuuden 24.5. Jyväskylän yliopistolla alustaa Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopiston ekologian professori, Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja. Aiheena on ”Planetaarinen hyvinvointi – missio, jolla on merkitystä”.

Keskiviikon 25.5. aamupäivän osuus, ”Smart Components of Tomorrow: Bio-based materials and innovations”, syventyy biopohjaisiin materiaaleihin. Muotoilija Sofia Pia Belenky, Space Caviar -suunnittelutoimistosta Milanosta ja Daniel Grushkin, Biodesign Challenge -kilpailuohjelman johtaja, alustavat keskustelua. Professori Pirjo Kääriäinen kertoo Aalto-yliopiston ChemArts -materiaalitutkimuksesta. Muotoilijat Irene Purasachit (Aalto University) ja Manuel Arias Barrantes (VTT) esittelevät uusia biomateriaaleja. Jyväskylän kaupungin Circwaste-EU-hankkeesta vastaava ympäristöasiantuntija Jenni Lemettinen ja muotoilutoimisto 2Loops kertovat, miten palvelumuotoilu edistää kiertotaloutta.

 

Lisätietoja tapahtumasta

Tapio Haavisto toi lastin koivupuuta Karhusaaren satamaan laivausta odottamaan. Kuvaaja: Johannes Tervo

Suomalaista koivukuitua viedään naapurimaihin

Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle.

Suomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi.

”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten.
Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä.

”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä.

Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen.

”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.”

Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja.

Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan.
Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua.

Koko artikkeli Metsälehden verkkosivuilta

 

Kaj Franck -muotoilupalkinto 2022: Kari Virtanen

Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2022 on valittu puuseppä Kari Virtanen. Kaj Franck -palkinto on yksi Suomen merkittävimpiä muotoilupalkintoja ja se on jaettu vuodesta 1992 lähtien.

Puuseppä Kari Virtanen perusti jo 1967 oman puusepänverstaan Nikarin, josta kasvoi vuosien mittaan huonekaluyritys. Alusta alkaen Virtasen ja Nikarin toiminnan painopiste on ollut perinteisen puusepäntyön ja muotoilun yhdistämisessä. Palkintojury halusi palkinnon kautta nostaa esiin Virtasen pitkäjänteisen työn ja arvot, joihin hänen uransa on perustunut. Virtanen ja Nikari ovat tuottaneet klassista suomalaista, puuhun perustuvaa muotoilua, joka lähtee perinteestä mutta tulkitsee sitä uudelleen. Viime vuosina yritys on aloittanut kansainvälistymisen, rakentanut verkostoja ja käyttänyt ulkomaisia huippumuotoilijoita rikastamaan omaa tuotantoa. Kari Virtanen on myös tehnyt tärkeää työtä uusien muotoilija- ja puuseppäsukupolvien kasvattajana.

Palkintojuryn mukaan Kari Virtanen ja Nikari ovat olleet aikaansa edellä, mitä tulee kestävään muotoiluun ja liiketoimintaan. Nikari on kyennyt säilyttämään omintakeisuutensa ja ydinarvonsa, ja sen esinemaailma on yhtä ajankohtainen tänään kuin aikaisemminkin.

Kaj Franck -muotoilupalkintonäyttely on osa Design Forum Finland Awards -näyttelykokonaisuutta ja avoinna Glasshouse Helsingissä 5.–28.5.2022.

 

Lisätietoja Design Forum Finland

www.designforum.fi
www.nikari.f

Innovatiivisi puurakenneideoita Heurekan tiedepuisto Galileihin

Arkkitehtiopiskelijoiden kilpailussa valittiin jatkoon 10 innovatiivista ja omaperäistä puurakenneideaa Heurekan tiedepuisto Galileihin.

Viime syyskuussa julkistettiin arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu, jonka tavoitteena oli löytää Heurekan tiedepuisto Galileihin innovatiivisia, elämysvoimaisia ja tiedekeskuksen sisältöön sopivia puurakenteisia ehdotuksia.  Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan, Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköiden sekä Puutuoteteollisuus ry:n, Suomen Metsäsäätiön ja ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman kanssa.

Kilpailu on luonteeltaan kaksivaiheinen ideakilpailu. Ehdotettujen puurakenteiden tulee lisätä Heurekan ulkonäyttelyalueen huomioarvoa, käyttöastetta, viihtyvyyttä tai muutoin kehittää ja lisätä alueen vuorovaikutteista elämystarjontaa ja tieteellistä sisältöä. Kilpailutehtävässä haetaan ehdotuksia kahdelle eri tiedepuisto Galilein alueelle: eväidensyönti- ja oleskelualueelle sekä Heurekan arboretumiin eli puulajipuistoon.

Kilpailuun ykkösvaiheeseen osallistui 3.12.2021 mennessä 36 kilpailuehdotusta, joista 10 valittiin kilpailun kakkosvaiheeseen.

Kilpailun kakkosvaiheeseen valitut kilpailutyöt palkitaan kukin 1000 euron palkinnolla.
Palkittujen kilpailuehdotusten tekijätiedot pysyvät nimimerkkien takana edelleen salaisina ja ne julkistetaan vasta kilpailun kakkosvaiheen päätyttyä palkintojenjakotilaisuudessa elokuussa 2022.

Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä sekä vaihtelevan monipuolisena. Monet ykkösvaiheesta kakkosvaiheeseen valitut ehdotukset ovat jatkokehittämällä varsin toteuttamiskelpoisia. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin seuraavat 10 kilpailutyötä, jotka ovat tässä nimimerkkien mukaisessa aakkosjärjestyksessä: Aistipolku, Fii Ksii, Galilein taite, Kaiku, Moire, Pellem, Polku, Puiden matkassa, Tiamat ja Verso.

Arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu tukee Heurekassa 8.1.2023 asti esillä olevaa SuperPUU-näyttelyä, joka esittelee puumateriaalin monia hienoja ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia sekä puutuotteiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma, Puutuoteteollisuus ry, Suomen Metsäsäätiö, Metsä Wood, Stora Enso, UPM Plywood, Isku, Novart ja Versowood.

 

Ehdotusten kuvaukset ovat tiedotteen linkissä.