Puumessut järjestetään suunnitellusti 8.-10.9.2021 Jyväskylän Paviljongissa

Suomen koronatilanteen kehittyminen on aiheuttanut keskustelua tapahtumien järjestämisestä. Olemme käyneet asiaa läpi Jyväskylän tartuntataudeista vastaavan lääkärin ja viranomaisten kanssa ja tällä hetkellä messujen järjestämiselle ei ole mitään esteitä.

Uskomme vakaasti, että hyvin etenevä rokotekattavuus Suomessa ja päivittyvä koronastrategia mahdollistavat täysimääräisesti tapahtumien järjestämisen syyskuussa. Messut tullaan järjestämään viranomaisten ohjeiden mukaisesti ja terveysturvallisesti.

Keski-Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Ainoat voimassa olevat koronarajoitukset ovat valtakunnallisesti määrätyt ravintolatoiminnan rajoitukset, eli esimerkiksi messuilla ruokaravintoloissa tullaan käyttämään 75 % kapasiteetista.

Jyväskylän tartuntataudeista vastaavan lääkärin mukaan Keski-Suomen koronatilannetta tarkastellaan seuraavan kerran to 5.8., jolloin on odotettavissa myös maan hallituksen kannanotto tulevaan koronastrategiaan.

Seuraamme luonnollisesti tilannetta ja lähetämme teille lisäinformaatiota vielä tällä viikolla.

Tervetuloa PUU 2021 -messuille!

Ystävällisin terveisin
Hannu Mennala

Woodspinin tontilla seisovat Jykian kiinteistökehityspäällikkö Kari Sensio, Suzanon strategisista projekteista vastaava johtaja Ari Borg, Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen, Jykian talouspäällikkö Jukka Kariniemi ja Spinnovan toimitusjohtaja ja toinen perustaja Janne Poranen.

Jykia käynnistää Woodspinin tehdashankkeen Jyväskylän Eteläporttiin

Eteläportin toinen suuri tehdashanke käynnistyy, kun Spinnovan ja Suzanon yhteisyritys Woodspinin kuitutehtaan rakentaminen alkaa. Jykia rakennuttaa materiaali-innovaatioyhtiö Spinnovan ja selluyhtiö Suzanon yhteisyritykselle, Woodspin Oy:lle tehtaan. Tehtaassa tullaan valmistamaan kuitua selluloosasta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin ja tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 lopussa. Samassa kiinteistössä tulee toimimaan myös Suzano Finland Oy:n MFC-laitos sekä Spinnovan tuotekehitys ja pääkonttori. Hankkeen kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa, josta Jykian investoinnin osuus on noin 20 miljoonaa euroa. Naapuritontille on nousemassa DBSantasalon teollisuusvaihteita valmistava tehdas, joka myös on Jykian johtama hanke.

Vaativa projekti

Tiukka aikataulu on vaatinut yhtä aikaa rakennussuunnittelua ja tuotannonsuunnittelua. Se on asettanut haasteita niin projektinjohtoon kuin suunnitteluunkin.

– Jykian ammattitaito ja projektinjohtokyky ovat olleet todellisessa testissä. Kaikki on sujunut kuitenkin suunnitelmien mukaisesti ja luottamus projektin kaikkiin mukana oleviin tahoihin on sataprosenttinen, toteaa Spinnovan toimitusjohtaja ja toinen perustaja Janne Poranen.

Suzano on maailman suurin puusellun tuottaja, joka valmistaa yli 11 miljoonaa tonnia FSC-sertifioitua sellua vuodessa.

– Woodspin-hanke on merkittävä strateginen askel Suzanolle sen laajentaessa liiketoimintaansa perinteisen sellu- ja paperiteollisuuden ulkopuolelle. Hanke on Suzanon ensimmäinen tuotannollinen investointi Brasilian ulkopuolella, kertoo Suzanon strategisista projekteista vastaava johtaja Ari Borg.

Investointipäätös tehty ja pääurakoitsija valittu

-Saimme hyvin urakkatarjouksia ja ne pysyivät budjetissa, vaikka kohteen vaativuus ja tiukka aikataulu aiheuttivat meille tavallista enemmän haasteita, toteaa Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen.

Kohteen pääurakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Tontilla on tehty esirakentamista jo alkukesästä lähtien, joten pääurakoitsija pääsee aloittamaan rakennustyöt elokuussa.

– Projektin aikatauluttaminen on nyt erityisen tärkeää ja koko projektihenkilöstön yhteistyö sekä ammattitaito nousevat pääosiin, summaa Takanen.

Tehtaan rakentuminen Jyväskylään tärkeää koko seudulle

– Olemme kerta toisensa jälkeen saaneet lukea huimia uutisia Spinnovasta. Jyväskylä on ylpeä yrityksestä ja sen tavoitteesta ratkaista tekstiilialan ympäristöhaasteita innovatiivisella tavalla, kertoo Jyväskylän elinkeinojohtaja Anne Sandelin.

– Jykian rooli Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittisessa työkalupakissa on keskeinen. Tarvitsemme lisää tämän hankkeen kaltaisia avauksia, jotta Jyväskylän seutu pysyy elinvoimaisena ja mielenkiintoisena myös tulevaisuudessa, jatkaa Sandelin.

Woodspinin tehdashankkeeseen on tulossa paikallista osaamista enemmänkin, kun Valmet toimittaa tehtaaseen kuivatusteknologiaa.

Kuva: Stora Enso

Yli puolet puukaupoista hoituu jo täysin digitaalisesti

Yhä useampi Stora Enson kanssa sovituista puukaupoista ja metsänhoitosopimuksista allekirjoitetaan sähköisesti. Muutos vauhdittui korona-ajan tapaamisrajoitusten vuoksi, mutta Stora Enso on myös panostanut sähköisen asioinnin sujuvuuteen.

”Teemme joka vuosi tuhansittain puukauppoja ja metsänhoitosopimuksia yksityisten metsänomistajien kanssa. Verkkotapaamiset ja sähköinen allekirjoitus ovat osa sujuvaa ja vaivatonta asiointia metsäomaisuuden hoitamisessa. Korona-ajan rajoitukset vähensivät fyysisiä tapaamisia ja samaan aikaan monet metsänomistajat ottivat entistä innokkaammin käyttöön digitaalisia työkaluja, kuten Stora Enson eMetsä-verkkopalvelun”, sanoo ostojohtaja Sami Honkanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.

Tällä hetkellä Stora Enson puukaupoista allekirjoitetaan sähköisesti 52 prosenttia, kun vielä vuonna 2019 sähköisten allekirjoitusten määrä oli noin 20 prosenttia kaikista kaupoista.

Sähköisten allekirjoitusten määrän lisääminen on samalla yksi Stora Enso Metsän energiatehokkuustavoitteista. Biteistä koostuva puumerkki vähentää ajokilometrejä ja voi osaltaan säästää niin metsänomistajan kuin puunostajan aikaa johonkin muuhun kuin matkantekoon.

Digiasiointi kiinnostaa muissakin kuin sopimusasioissa. Stora Enson eMetsä-palvelun käyttö kokonaisuudessaan lisääntyi liki 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu näyttää jatkuvan vuonna 2021, kun yhä useammat metsänomistajat hakeutuvat metsäomaisuuden hoitamisessa helpon asioinnin pariin.

”Stora Enson eMetsä-verkkopalvelu on metsänomistajan digitaalisen asioinnin kotipesä. Sopimusasioiden ja metsänhoitoehdotusten lisäksi palvelusta on hyötyä esimerkiksi verokirjanpidossa ja ostokuittien tallentamisessa tai vaikka tilarajojen tunnistamisessa maastokäynnillä, Honkanen sanoo.

Perinteisemmät asiointitavat säilyvät verkkoasioinnin rinnalla ja metsänomistajalla on mahdollisuus valita vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

”Digitaaliset palvelut helpottavat ja nopeuttavat metsäasioiden hoitamista, mutta yhteyttä voi pitää metsäasiantuntijoihimme muitakin väyliä pitkin. Sopimusasioita voi hoitaa postitse ja koronarajoitusten jälkeen fyysiset tapaamisetkin varmasti helpottuvat. Stora Enson metsäasiantuntijoita työskentelee 80 toimistolla ympäri Suomea lähellä metsänomistajia”, Sami Honkanen kertoo.

Kalajoella järjestettävät kolme lajia perutaan varotoimenpiteenä

Keski-Pohjanmaan alueellinen COVID-19-viranomaistyöryhmä on suosittanut etäopetukseen siirtymistä alueellaan, mukaan lukien Kalajoella. Suositus johtuu virusvariantin nopeasta leviämisestä ja koronatilanteen heikentymisestä alueella. Koulutuskeskus JEDUn oli tarkoitus järjestää Kalajoella Taitaja2021-kilpailun lajit huonekalupuuseppä, verkkosivujen tuottaminen sekä levy ja hitsaus.

Taitaja2021-jury on päättänyt varotoimenpiteenä peruuttaa näiden kolmen lajin järjestämisen Kalajoella, vaikka Taitaja-tapahtumaan liittyviä altistumisia ei ole tapahtunut. Peruttavien kolmen lajin osalta selvitetään mahdollisuutta järjestää lajit myöhemmin tänä vuonna.

Taitaja2021-tapahtuma järjestetään mahdollisimman koronaturvallisesti. Tapahtuma on hajautettu 13 paikkakunnalle. Hygienia ja turvavälit huomioidaan kaikissa järjestämispaikoissa erityisen huolellisesti.

Kaikki muut 43 suomenmestaruuslajia ja viisi näytöslajia järjestetään normaalisti ja niitä voi seurata tiistaista 18.5. kello 14 alkaen livelähetyksenä verkossa.

Lisätietoja

Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen, 0505265910, keijo.makkonen@jedu.fi

Taitaja2021 Oulu, kilpailujohtaja Sauli Jaara, 0400 330 587, sauli.jaara@osao.fi

Nokelan omakotialue Oulussa. Kuva: Sanna Krook

Oulu ja Lieto vuoden pientalomyönteisimmät kunnat 2021

Oulu ja Lieto on valittu vuoden pientalomyönteisimmiksi kunniksi. Molemmissa kunnissa pientaloja rakennetaan runsaasti ja monipuolisesti eri puolille kuntaa ja rakennuslupakäytännöt toimivat hyvin, kiittää Omakotiliitto.

Tunnustus myönnettiin sekä isolle, yli 50 000 asukkaan kaupungille, että alle 50 000 asukkaan kunnalle. Valinnan teki Omakotiliitto yhdessä sidosryhmiensä Hirsitaloteollisuuden ja Pientaloteollisuuden kanssa.

Sekä Oulussa että Liedossa asumiskustannukset on onnistuttu pitämään alhaisina, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas. Omakotiliitto on vertaillut kuntamaksuja viiden vuoden ajan.

Monipuolisen rakentamisen ja toimivan rakennuslupakäytännön ohella rakentamista helpotetaan tekemällä uusien tonttien infra mahdollisimman valmiiksi ennen tonttien luovutusta.

Hyvä rakennusneuvonta kantaa pitkälle

Yli 207 000 asukkaan Oulussa on suhteessa paljon pientaloja, ja rakentamista helpotetaan tarjoamalla ennakoivaa ohjausta ja neuvontaa. Vuoden 2025 Asuntomessuilla on tarkoitus kehittää pientaloasumista myös keskustan alueella, kertoo kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

”Oulu on edelläkävijä rakentamisen ympäristönäkökulmien ja energiatehokkuuden huomioimisessa”, Laajala sanoo. ”Meillä on erinomainen rakennusvalvonta ja selkeät rakentamistapaohjeistukset, joilla varmistetaan rakentamisen laatu ja ympäristöystävällisyys. Hyvän kaavoituspolitiikan ansiosta tonttien hinnat ovat edullisia ja myös muut asumiskustannukset, kuten kaukolämmön hinta, on saatu pidettyä matalina.”

Oulussa pientaloille myönnettiin lupia viime vuonna jopa 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vuokratontteja on saatavilla, sillä pientalojen halutaan olevan kaikkien saatavilla. Vuosittain kaupunki luo edellytykset noin 350 uuden omakotitalon rakentamiseen, joista reilu kolmannes valmistuu kaupungin luovuttamille tonteille, loput kaavoitettuina yksityisille tonteille, Laajala kertoo.

20 000 asukkaan Liedossa pientaloja rakennetaan niin ikään eri puolille kuntaa niin ydintaajamaan kuin luontomaisemaankin. ”Yksi vahvuutemme on osaava, joustava ja asiakasystävällinen rakennusvalvonta. Lupaprosessi on hiottu sellaiseksi, että rakennusluvan voi saada minimiajassa”, kiittelee Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela. ”Yhä useammat haluavat muuttaa valmiiseen taloon, ja meillä merkittävä osa tonteista luovutetaan ammattirakentajille.”

Turun kehyskuntana Lieto on Poikelan mukaan luonnonläheinen ja logistisesti toimiva alue, jonne ulottuu Föli eli Turun joukkoliikenne. ”Kylistä koostuvana kuntana meillä korostuu vahva yhteisöllisyys, mikä lisää turvallisuudentunnetta. Asumisen ja arjen helppous on tärkeää. Asukkaat ottavat matalalla kynnyksellä yhteyttä kuntaan ja päättäjiin, ja olemme tunnettuja tarvittaessa nopeistakin päätöksistä.”

Lieto sai vastaajilta hyvät arviot kyselyn kaikilla osa-alueilla, eli viestinnän, päätöksenteon, kaavoituksen, kunnallistekniikan ja asumismenojen saralla.

Riittävä tonttitarjonta kilpailuetu kunnille

”Oman kodin merkitys on koronavuoden aikana korostunut, mikä näkyy omakotitalojen ja -tonttien kysynnän kasvuna. Riittävä ja laadukas tonttitarjonta on kilpailuetu niin suurille kuin pienillekin kunnille”, tuumaa Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuudesta.

”Suomalaiset kaipaavat pientaloihin, mutta asuntotuotanto on kerrostalovaltaista”, sanoo Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuudesta. ”Pientalorakentaminen ja pientalossa asuminen on tutkitusti ekologista, joten sitä kannattaisi suosia myös hiilineutraaliustavoitteiden näkökulmasta. Onneksi on edelläkävijäkuntia, joissa tonttitarjontaan ja pientalorakentajan palveluun on satsattu. Oulu näyttää mallia, miten myös suurissa kasvukeskuksissa voi kehittää pientalorakentajien palvelua”, hän kehuu.

Omakotiliitto luovutti tunnustukset 11.5., ja ne otettiin iloisesti vastaan molemmissa kunnissa. ”Kunnan kehittämisessä pitää ottaa monta näkökulmaa huomioon, ja tuntuu hyvältä, kun kova työ palkitaan”, sanoo Laajala. ”On arvokasta, että tunnustus tuli nimenomaan Omakotiliitolta ja muilta asumisen asiantuntijatahoilta”, lisää Poikela.

Vuoden pientalomyönteisimmän kunnan palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Selvityksessä kartoitettiin asukkaiden, rakentajien ja talontoimittajien mielipidettä siitä, mikä kunta on erityisen pientaloystävällinen paikka elää ja rakentaa uutta.