Onko asukas unohdettu kodistaan? Pieniä tehoyksiöitä rakennetaan ratkaisuna asuntotuotannon haasteisiin, mutta ne eivät sovellu pitkäaikaiseen asumiseen

Rakentamisessa suositaan tehokkaita pieniä asuntoja, mutta palvelevatko ne asukkaita? Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin mukaan asumiskokemusten perusteella pienet, alle 20-neliöiset asunnot eivät sovellu pitkäaikaiseen asumiseen.

Hoasin mediatilaisuudessa tiistaina 23.11.2021 olivat aiheesta keskustelemassa Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio, opiskelija Elvira Aromaa, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman sekä arkkitehtitoimisto Huvilan vetäjä ja osakas Katja Maununaho.

Tilaisuuden alussa Tarhio esitti neljä teesiä nuorten asumisesta ja pienistä asunnoista, joita vierailevat asiantuntijat kommentoivat juontajana toimineen Urban Practicen toimitusjohtaja Katja Lindroosin johdolla.

Teesi 1: Pieniä alle 20 neliömetrin yksiöitä ei kannata rakentaa pysyviksi kodeiksi

Hoasin kyselyn mukaan asumisviihtyvyys laskee alle 20-neliöisissä asunnoissa, kun niissä on asuttu pidempi aika. Viihtyvyys laskee puolessa vuodessa asteikolla 7,6:sta 6,5:een, kun maksimisumma olisi kymmenen.

Terhi-Anna Wilska punnitsi solu- ja yksiöasumisen etuja osana nuorten hyvinvointia.

”Nuoret tarvitsevat yhteisöllisyyttä, mutta on eri asia, onko yhteisöllisyys soluasunnossa vai yhteistilassa. Suomalaiset nuoret itsenäistyvät aiemmin kuin muissa maissa. Toisaalta ahdistuneimpia ovat ne nuoret, jotka asuvat pienissä asunnoissa”, hän kertoi.

Teesi 2: Asuntoja suunnitellaan nyt liian tehokkaiksi, eivätkä ne enää ole koteja

Suuriin kaupunkeihin virtaa enenevissä määrin uusia asukkaita, ja asuntotuotannon ratkaisuksi on muodostunut pienet tehokkaat asunnot ja yksiöt.

”Asuntomarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan mekanismi, joka nojaa asuntosijoittajien tarpeisiin. Asuntoja ei nykyään suunnitella asukkaiden toiveita kuunnellen vaan tuotto edellä”, sanoi Hannu Rossilahti.

”Hoas tarjoaa 35 prosenttia edullisempia asuntoja kuin markkinoilla, jolla pyritään takaamaan kokoaikainen opiskelu”, Matti Tarhio muistutti.

Teesi 3: Asunnoilta vaaditaan nyt huikeasti enemmän toiminnallisuutta

”Asuntokoot ovat pienentyneet huomattavasti 70-luvun jälkeen, erityisesti viime vuosien aikana. Ennen asuntoja rakennettiin erottamalla huoneet selkeästi toisistaan, mutta nyt neliöistä säästetään ja eri tiloja yhdistellään tehokkuuden nimissä”, sanoi Katja Maununaho.

Tuula Råman laajensi asumisen laadun käsitettä: ”Asunnon toiminnallisuus ja esteettisyys ovat tärkeitä, mutta kokonaisuudessaan asunnon laadussa vaikuttavat myös tekniikka, ympäristöarvot ja kestävyys. Neliöt ovat saattaneet pienentyä uudiskohteissa, mutta niiden energiatehokkuus on parantunut.”

4. Rakennusliikkeillä on happotesti edessä – huonot asunnot eivät myy matalasuhdanteessa

Tarhio uskoo, että huonosti suunnitellut asunnot jäävät matalasuhdanteessa toiseksi ja paremmin pärjäävät ne rakennuttajat, jotka osaavat huomioida asukkaan tarpeet suunnittelussa.

”Hoas haluaa kehittää asumista ja rakentaa kuunnellen asukkaiden toiveita”, hän sanoo.

Räsymattoja ja penkkejä – Matti Ratalahti , näyttely Pro Puussa 2.-26.11.2021

Matti Ratalahti on tehnyt pitkän uran puupuolen ja muotoilun opettajan tehtävissä ensin Jurvan kotiteollisuuskoulussa, sitten Lahden kotiteollisuuskoulussa ja lopulta Lahden Muotoiluinstituutissa muotoilun yliopettajana.

Eläkkeelläkään hän ei ole joutilaana, vaan hän on innostunut yhä puutöistä sekä räsymattojen kudonnasta. Kovista puumateriaaleista vaihto pehmeämpiin tekstiileihin ei ollut suuri muutos. Kangaspuut ovat olleet tutut lapsuudesta asti.

Mattojen modernit ideat ovat saaneet lähtökohtansa modernin taiteen mestareilta kuten Kandinskylta, Kleeltä ja Mirólta. Heidän abstraktit teokset ovat täynnä rytmiä ja jännitettä, kuten Ratalahden upeat matotkin!

Mattojen seurana näyttelyssä on esillä istuinsarja, jonka upeana yksityiskohtana on lohkomalla valmistetut jalat. Niiden luonnonmukaiset yksityiskohdat ovat veistoksellisia koristeellisuudessaan.

Lisätietoja
Matti Ratalahti
Puh. 050 466 2028


Pro Puu – keskus / Galleria – Myymälä – Liitosten Arkki
Satamakatu 2 A / 15140 Lahti
puh. 050 321 2667 / galleria@propuu.fi
www.propuu.fi

Pro Puu -keskus on avoinna
ma-pe 10-17, la 10-14
Tervetuloa!

Ecotelligent Oy:n puurakenteinen tietoliikennemasto pystytysvaiheessa

Ecotelligent Oy:n puurakenteinen tietoliikennemasto pystytysvaiheessa. Kuva: Ecotelligent Oy.

Italian ensimmäinen puurakenteinen tietoliikennemasto pystytetty: Suomalainen Ecotelligent tarjoaa vähähiilisiä vaihtoehtoja Euroopan kiihtyvillä mastomarkkinoilla

Italialainen INWIT on pystyttänyt ensimmäisen puurakenteisen tietoliikennemastonsa. Suomalaisesta puusta tehdyn 40-metrisen maston pohjoiskarjalainen valmistaja Ecotelligent pitää tuotteen vahvuutena vähähiilisyyttä ja teräsmastoja parempaa sulautumista ympäristöön.

Italialainen tietoliikenneinfran palveluja tarjoava INWIT on pystyttänyt ensimmäisen puurakenteisen tietoliikennemastonsa Pohjois-Italiaan. Italian suurin mastopalvelujen tarjoaja sanoo, että vilkasliikenteisten moottoriteiden yhteyteen pystytty masto turvaa matkapuhelinverkon kuuluvuutta ja hätäpuheluja.

Uusi, liimapuurakenteinen masto korvaa aiemman, teräsrakenteisen maston.

—Pyrimme valinnallamme vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Velvollisuutemme on löytää ympäristövaikutuksia vähentäviä materiaaleja, jotka sopivat paremmin maisemaan. Liimapuu on erinomainen valinta luomaan aiempaa kestävämpää ympäristöä, sanoo INWIT:in toimitusjohtaja Giovanni Ferigo.

Suomalaista puuta 10 metrin moduuleissa

Puurakenteisia tietoliikennemastoja valmistavan, Pohjois-Karjalan Liperiin rekisteröidyn Ecotelligent-yhtiön toimitusjohtaja Gyöngyi Mátray sanoo, että puurakenteiset mastot ovat rakenteeltaan yksinkertaisia.

—Mastojen rakenne on keskeltä ontto. Näin kaapelit, kytkentäkotelot ja muu maston laitteisto saadaan suojaan säältä ja ilkivallalta.

Mastot rakennetaan käytännössä kokonaan LVL- (Laminated Veneer Lumber) ja liimapuusta. Maston osat kasataan 10 metrin osiin, jotka nostetaan betonipohjan päälle. Mastoihin käytetty puutavara on suomalaista puuta.

Toimitusjohtaja uskoo, että INWIT:in esimerkin mukaisesti mastojen hiilensidonta ja sopeutuminen maisemaan nousevat aiempaa tärkeämmiksi kriteereiksi mastoja hankittaessa.

—Mastojen rakenteen on täytettävä kestävyyteen liittyvät vaatimukset, mutta mobiiliverkkojen infrastruktuurissa estetiikkakin nähdään kilpailuetuna. Puu on ainoa hiiltä sitova uusiutuva rakennusmateriaali, Mátray sanoo. 

Lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia mastoja

Gyöngyi Mátray sanoo, että lähivuosina Euroopassa rakennetaan kymmeniä tuhansia tietoliikennemastoja.

Vauhtia kiihdyttää teleoperaattoreiden ja mastojen omistajien tarve valmistautua 5G-palveluihin. Tukiasemia tarvitaan enemmän, koska 5G:n myötä tarvitaan suurempia nopeuksia ja lyhyempiä etäisyyksiä tukiasemien välille.

—5G-tekniikka yleistyy tiukalla aikataululla mutta myös ennennäkemättömällä alueellisella peitolla. Nykyisten mobiiliverkkojen peittoalueet ovat repaleisia, ja niiden aukot on peitettävä uusilla tukiasemilla, jotka ripustetaan uusiin tai vahvistettuihin mastoihin, rakennuksiin ja katupylväisiin. Uskon, että suurta osaa mastojen omistajia kiinnostaa suosia vähähiilisempiä vaihtoehtoja.

Mátray näkee puurakenteisten tietoliikennemastojen parhaan markkinapotentiaalin Keski-Euroopassa, missä asukkaat toivovat tietoliikennemastojen sulautuvan ympäristöön paremmin.

—Vientimarkkinoille keskittyminen on ollut meille strategisena valintana oikea. Keski-Euroopassa vähähiilisyys ei ole ollut meiltä päin tuleva uutinen tai argumentti vaan asiakkailta tuleva vaatimus.

ISKUn aurinkosähköpuiston rakentaminen Lahdessa alkaa loppuvuodesta 2021 ja valmistuu vuoden 2022 aikana

Havainnekuva: ISKUn aurinkosähköpuiston rakentaminen Lahdessa alkaa loppuvuodesta 2021 ja valmistuu vuoden 2022 aikana.

ISKU jatkaa investointejaan vastuulliseen tuotantoon Lahdessa

Yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista rakennetaan Lahteen ISKUn tehtaan yhteyteen. ISKU on tehnyt yhteistyösopimuksen Solarigon ja Lumme Energian kanssa teollisen mittakaavan aurinkosähköpuiston rakentamisesta ISKUn Lahden tehtaan yhteyteen. Aurinkosähköpuisto tullaan rakentamaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Kyse on merkittävästä panostuksesta uusiutuvaan energiaan, ISKUn aurinkosähköpuiston koko tulee olemaan n. 2,8 MW ja sen odotetaan tuottavan puhdasta uusiutuvaa energiaa n. 2500 MWh vuositasolla. CO2 päästöjä tämän kokoinen laitos vähentää n. 355tn, joka vastaa n. 116 henkilöauton vuosipäästöjä ajomäärällä 20 tkm / auto. ISKUn aurinkosähköpuisto koostuu kolmesta erillisestä voimalasta, jotka asemoidaan tehtaan tontille Mukkulaan. Aurinkopaneeleita tullaan asentamaan yli 6000 kappaletta.

Vastuullisuus on tekoja – rakennettava aurinkovoimapuisto on yksi Suomen suurimmista

Suomen mittakaavassa tämän kokoinen aurinkopuisto kuuluu Suomen suurimpiin. Päijät-Hämeen alueella ei vastaavaa kokoluokkaa ole vielä nähty. ISKUn aurinkosähköpuiston investoinnista vastaa pääosin Solarigo Oy, joka myy tuotetun energian ISKUn käyttöön pitkäaikaisella sopimuksella.

Hankkeelle on myönnetty Business Finlandin energiatukea. Jatkossa merkittävä osa Mukkulankadun tehtaan ja Isku Centerin sähkönkäytöstä tullaan tuottamaan paikallisesti aurinkosähköllä.

”ISKUlle vastuullisuus on tekoja. Kuljemme määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta ja tämä on merkittävä hanke, joka vie meitä suuren harppauksen lähemmäksi tavoitettamme. Haluamme olla vastuullisuuden edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Hankkeen aloitusajankohta osuu myös hyvin vuodelle 2021, kun Lahti on Euroopan ilmastopääkaupunki”, ISKUn toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.

Solarigo ja Lumme Energia haluavat olla ISKUn kumppanina energia-asioissa ja tukea ISKUn vastuullisuustavoitteita. Solarigon tuottama aurinkosähkö täydennetään Lumme Energian kautta hankitulla päästöttömällä sähköenergialla. Aurinkosähköpuiston yhteyteen on myös suunniteltu Lumme Energian sähköautojen latauspisteitä.

”On ollut hieno päästä yhteistyöhön ISKUn kanssa. Heillä vastuullisuus on osattu tuoda osaksi yrityksen arkea ja se näkyy myös konkreettisina tekoina. ISKUn aurinkovoimala on osoitus siitä, että uusiutuvan energian tuotanto voidaan integroida osaksi teollisuusympäristöä näinkin laajassa mittakaavassa. Vastaavan kokoluokan hankkeita on vielä vähän Suomessa, mutta toimialana aurinkosähkö kasvaa vauhdilla”, Solarigon myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen sanoo.

”Iskun matka hiilineutraaliksi toimijaksi on jo hyvin pitkällä ja olemme valtavan tyytyväisiä nyt alkavasta kumppanuudesta. Lumme Energian Energiajohtaja-palvelu tarjoaa Iskulle ja muillekin asiakkaillemme sähköisen liikenteen, päästöttömän energian sekä Solarigon aurinkovoimaloiden sekä energiatehokkuuden avulla työkaluja kohti hiilineutraalia yritystoimintaa”, Lumme Energian myyntijohtaja Jani Pääkkönen tiivistää.

Ha-Sa parantaa laatuaan ja pienentää hiilijalanjälkeään Valutecin uuden TC-kanavakuivaamon myötä

Kapasiteetin lisäämiseksi ja vanhempien kuivaamojen korvaamiseksi Ha-Sa investoi Valutec Oy:n TC-kanavakuivaamoon Haapajärven sahallaan. Kun uusi kuivaamo otetaan käyttöön, kuivatun puutavaran loppukosteus on tarkka ja se takaa, että Ha-Sa voi jatkossakin toimittaa asiakkailleen korkealaatuista puutavaraa. 

– Uuden kuivaamon ansiosta pystymme lisäämään tuotantokapasiteettiamme ja optimoimaan tuotevalikoimamme markkinatilanteen mukaan. Energiatehokkuus voidaan optimoida ja hiilijalanjälki minimoida, sanoo Ha-San tuotantopäällikkö Mika Hakulinen.

Ha-Sa on nykyaikainen sahalaitos, jolla on pitkät teolliset perinteet ja tuotantolaitokset Haapajärvellä ja Haapavedellä. Jatkuva laadunvarmistus ja automaattinen kamerapohjainen lajittelu ovat modernin sahateknologian ominaisuuksia, joilla varmistetaan, että asiakkaat saavat aina sitä, mitä ovat tilanneetkin.
– Olemme tehneet yhteistyötä Ha-San kanssa jo pitkään. Ha-Sa on tunnettu laadustaan ja ympäristövastuustaan. On sekä kunnia että ilo kulkea heidän mukanaan, sanoo Valutec Oy:n paikallisjohtaja Mikko Pitkänen.

Ha-Sa hankkii raakapuutavaransa vastuullisesti hoidetuista PEFC-sertifioiduista metsistä. Tämän vakuudeksi Ha-Salle on myönnetty puun alkuperäseurannan sertifikaatti.
Suuren lujuuden ja pienen painon yhdistelmän ansiosta puu on ainutlaatuinen materiaali. Toisin kuin mikään muu tukimateriaali, se on uusiutuvaa ja vaatii vähemmän energiaa niin tuotannossa, kuljetuksessa kuin talon energiankulutuksessa.
– Puutavaran käyttö rakennusteollisuudessa tulee lisääntymään sen pienen hiilijalanjäljen ansiosta, ja Suomessa meillä on runsaasti laadukasta puuta, Hakulinen sanoo.

Investoidessaan TC-kuivaamoon Ha-Sa toimii sahateollisuudessa vallitsevan selkeän trendin mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana Valutecin uuden sukupolven TC-kuivaamoja on myyty sahalaitoksille eri puolilla maailmaa, ja yhtiö on laajentunut uusille markkinoille.
– Teknisen kehityksen takana on tuhansia tuotekehitystunteja, joiden aikana olemme tutkineet, arvioineet, testanneet ja keksineet uusia asioita kaikissa sentyyppisen kuivaamon osissa, jota käytettiin ensimmäisessä muodossaan jo vuonna 1927. Se on ainutlaatuinen kuivaamo, joka auttaa lisäämään puun käyttöä, mikä on perimmäinen syy Valutecin olemassaoloon, Pitkänen sanoo.

– Ha-Sa arvostaa suomalaisen sahateollisuuden tietämystä. Se, että Valutecilla on pitkä kokemus puutavaran kuivaamisesta ja huippuluokan kuivaamojen toimittamisesta sekä hyvin toimiva varaosapalvelu ja käyttäjätuki, olivat ratkaisevia tekijöitä kuivaamotoimittajaa valittaessa, Hakulinen kertoo.

TC-kuivaamossa, johon Ha-Sa investoi, on kuusi kuivausvyöhykettä, ja niitä käytetään pelkästään sivulautojen kuivaamiseen. Vuotuinen kapasiteetti on noin 85 000 kuutiometriä. Se rakennetaan ruostumattomasta teräksestä ja varustetaan puutavaran ylimmän kerroksen vääntymistä minimoivilla painoraameilla sekä lämmön talteenottojärjestelmällä ja Valmatics 4.0 -ohjausjärjestelmällä. Valmatics 4.0 on puutavaran kuivaukseen tarkoitettu ainoa ohjausjärjestelmä, jossa yhdistyvät simulaattoriteknologia ja mukautuva säätö, ja se mahdollistaa kapasiteetin, laadun ja energiankulutuksen samanaikaisen optimoinnin.

TC-kuivaamon asennus alkaa vuoden 2022 toisella puoliskolla.