Ekologisuus ja kodikkuus kasvussa Seinäjoen asuntomessuilla

Mitä uutisoida asuntomessuista, joista on uutisoitu loputtomiin koko kesän ajan? Messuilla käyneenä viehätti talojen suunnittelu, etenkin koko. Enää ei tehdä liian isoja ”humiskoja”. Asuntomessut ja Rakennustutkimus kertoivat, että talojen keskikoko vaihteli 120 ja 150 neliömetrin välillä. Ekonomisuus ja ekologisuus oli otettu näppärästi suunnittelijan pöydälle työkaluksi. Tämä on nostanut hirsitalojen kysyntää. Lopputuloksena oli sievä kokonaisuus. Seinäjoen näyttelyä tullaan varmasti tulevaisuudessa luonnehtimaan jonkinasteisena talosuunnittelun käännekohtana. Yhä suositumpaa oli myös tilojen muunneltavuus ja talon yhteyteen rakennettu erillinen tila, joka muuntautuu työ- tai harrastehuoneeksi, aikuistuvan lapsen tai isovanhemman yksiöksi.
Seinäjoen asuntomessujen ensimmäinen erikoisuus oli sijainti. Aluetta korkeammalle rakennettu tekojärvi määritteli vahvasti järven vierelle rakennettujen talojen mallia. Yläkerrasta oli mahtava näkymä järvelle.

Puurakentamisen ”juna” on vahvassa vauhdissa.  Puukerrostaloissa näkyi selvästi, kuinka CLT-rakentaminen muuttaa kokonaisuutta: huoneistojen sisätilat erkkereineen ja laajoine pintoineen käskyttävät kalustojen suunnittelijaa aivan eri tavalla.  Juuri puutalojen sisustus tulee lähivuosina varmasti ohjaamaan kalustesuunnittelua – varmasti myös huonekalustruktuuria.

Pohjalaistalojen turvallinen kodikkuus

Silmiinpistävää oli modernisoitujen, mutta kuitenkin tuttujen pohjalaistalojen turvallinen kokonaisuus. Rakentaminen ei ole mitään valtio-oppia, vaan ihmiset tekevät nimenomaan kodin itselleen. Kun korostetaan oman murrealueen historiaan kuuluvia kylänäkymiä, saadaan uudenlaista viihtyvyyttä lisäävää ja tuttua kodikkuutta asukkaiden elämänmenoon.  Pohjalaistalot oli nostettu kaarevaan ryhmään.  Jonkun mielessä varmaan kävi kuvitelma, että joki virtaa siellä takana, jossa oikeasti aaltosi mittakaavaltaan iso ja upea tekojärvi – Kyrkösjärvi.  Museovirasto oli asiantuntijana valvonut taloryhmän ulkonäköä – värejä ja laudoituksia ja myös varmasti layouteja.
Pohjamaan asuntomessutaloissa nähtiin myös pitkään sisustuksesta poisolleita tekstiilejä. Nyt nähtiin kodikkaita räsymattoja ja isoäitienvirkkaamia sängynpeittoja.

Suunnitteluapua ja tarjottuja vaihtoehtoja

Näyttelyvieraalle tarjottiin kosolti asiantuntemusta suunnittelusta, lämmityksestä, tonttipolitiikasta sekä asuinkunnista.  Hiukan enemmän jäi mietityttämään kokemukset keittiöiden markkinoinnista.  Keittiöhankinta on kotitalouden hankinnoista vähintään viides hintavuudessaan.  On harmillista seurata impulssiostoon ja äkki-innostukseen perustuvaa kaupankäyntiä messuilla.  Myyjät hymyilevät kauniisti ja esittelevät keittiön ulkonäköä.  Jos asiakas kysyy mekanismien kestävyydestä, takuusta, tai mahdollisista testituloksista, hän ei välttämättä saa vastausta. Keittiöremonteissa pelataan ovilla. Asuntomessuilla osa myyjistä ei tiennyt, oliko mahdollista saada myös massiivipuusta työstettyjä ovia MDF – materiaalin sijaan. Mikäli asiakas innostui utelemaan myyjältä, onko hän käynyt tutustumassa ovitehtaalla, saattoi saada vastaukseksi – Mitä mä siellä tekisin!  Ei taida olla valtakunnan salaisuus, että edullisin keittiö syntyy itse tehtynä ja remonteissa rungot jätetään yleensä paikalleen.  Impulssiin ja asiantuntemattoman vakuutuksiin perustuva kaupankäynti, estää asuntomessuilla terveen arvoanalyysin teon ja realistisen hintavertailun. Tarjontaa, teknologiaa ja osaamista keittiöteollisuudessa on kuitenkin paljon, olisi ollut hienoa nähdä sitä enemmän asuntomessuilla myös muualla kuin kohteissa.

Asuntomessuilla: Jorma Koivisto & Tuula Uitto
Kuvat: Tuula Uitto