Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen valittiin jatkokaudelle Hirsitaloteollisuus ry HTT:n hallituksen puheenjohtajaksi keskiviikkona 20.3.2024 Kalajoella pidetyn vuosikokouksen yhteydessä.

Perinteisessä vuosikokousseminaarissa Rakennustutkimus RTS Oy esitteli alan tuoreimman markkinakatsauksen. Todettiin, että vuoden 2023 markkinaromahduksessa hirsirakentaminen on pystynyt nostamaan markkinaosuuttaan. Uusista pientaloista jo yli neljännes rakennetaan hirrestä.

Pientalomarkkina on käynyt historiallisen alhaalla, mutta ainakin hirsitaloteollisuudessa pohjakosketus on nyt nähty. Merkkejä kysynnän elpymisestä on olemassa; lattialiikenne on lisääntynyt ja tarjouskanta kasvaa. Suomalaisten asumistoiveet ja haaveet omasta hirsisestä omakotitalosta tai vapaa-ajan asunnosta eivät ole kadonneet minnekään” sanoo puheenjohtaja Marko Saarelainen.

– – – – –

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, jonka jäsenyritykset suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsituotteista.

Vuonna 2023 Suomessa kuluttajakaupassa myydyistä ja rakennetuista omakotitaloista 27 prosenttia tehtiin hirrestä. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista terveellisenä, kestävänä ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

 

Voiko koneen valmistaa puusta?

LUT-yliopiston protopaja J. Hyneman Center täyttää viisi vuotta ja juhlistaa merkkipaaluaan uudella rakennushaasteella yhdessä Puuteollisuuden kanssa. Kilpailussa LUT-korkeakouluyhteisön opiskelijat valmistavat koneita pelkästään puusta. 

J. Hyneman Center haastaa yhteistyössä Puuteollisuus ry:n kanssa LUT-konsernin opiskelijat ideoimaan ja rakentamaan puisia koneita. Koneiden pitää olla toimivia, ja niissä pitää olla vähintään kolme osaa, mutta käyttötarkoitus on vapaa. Materiaalina tulee käyttää pelkästään tai pääosin puuta tai puujalosteita.

”Puu valikoitui kilpailumateriaaliksi, koska puu on tavallinen, edullinen, turvallinen ja kestävä materiaali, jota on helppo työstää. Puuta voi käyttää myös kohteissa, joissa sitä ei nykyään usein näe, kuten koneissa”, kertoo JHC:n projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakka.

JHC-rakennushaasteen sponsorina toimii satojen puualan yritysten edunvalvoja Puuteollisuus ry, joka lahjoittaa haastetta varten 3 000 euroa. Tuomaristo valitsee kilpailuun viisi ryhmää, jotka saavat materiaalirahoitukseksi 400 euroa ryhmää kohden. Tuomaristoon kuuluvat lokakuussa Suomessa vieraileva keksijä Jamie Hyneman sekä JHC:n ja Puuteollisuuden edustajat. Kilpailun voittaja palkitaan 1 000 eurolla.

”Puutoimiala tarvitsee innovaatioita ja uutta ajattelua. Kilpailun teema sopii juuri näihin ajatuksiin ja siksi haluamme kannustaa opiskelijoita aiheen äärelle”, sanoo Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

”Odotamme innolla opiskelijoiden töitä. Toivomme, että opiskelijat innostuisivat puutoimialasta ja toisivat uutta ajattelua alallemme. Toivottavasti tämä on vain alku ja yhteistyömme LUTin kanssa jatkuu”, Liias lisää.

 

Kilpailun aikataulu

Haasteen julkaisuajankohta on JHC:n avajaisten vuosipäivä 29. syyskuuta. Tasan viisi vuotta sitten perustettiin J. Hyneman Center, joka on LUT-yliopiston yhteydessä toimiva protopaja. Se kantaa Jamie Hynemanin nimeä, ja Hyneman onkin ollut vuosi vuodelta enemmän mukana protopajan toiminnassa.

Hakuaika 29.9.–15.10.
Opiskelijoiden hakemusten joukosta valitaan viisi parasta ideaa, jotka saavat rahoituksen materiaalihankintoja varten.

Rakentamisaika 23.10.–24.11.
Rakentamisaikaa on kuukausi. Haasteen aikana ryhmät saavat ohjausta ja sparrausta Jamie Hynemanilta, joka vierailee Suomessa 13.­–23.10.2023.

Tulokset viikolla 48
Opiskelijat esittelevät työnsä tulokset, ja paras palkitaan seminaarissa viikolla 48.
Puheenvuorot kuullaan Puuteollisuudelta ja Jamie Hynemanilta. Seminaari on osa JHC:n juhlavuotta.

 

Mikä on Protopaja JHC

Metsäteollisuudella on vankka asema Suomen kansantaloudessa

Suomalaisilla metsäteollisuusyrityksillä on suuri vaikutus maamme talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta Ernst & Young Advisory Oy:n tekemästä selvityksestä, missä arvioitiin metsäsektorin eli metsätalouden ja metsäteollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia Suomessa.

Metsäteollisuuden suoraan kerryttämä liikevaihto oli Suomessa vuonna 2021 yhteensä liki 33 miljardia euroa ja yhdessä välillisten vaikutusten kanssa 45 miljardia euroa. Arvonlisää metsäteollisuus kerrytti suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 11 miljardia.

Selvityksestä käy ilmi, että lähes puolet metsäteollisuuden tuottamasta arvonlisästä kumpuaa välillisesti muilla toimialoilla tehdystä työstä. Arvoa syntyy mm. metsätaloudesta ja puunkorjuusta, tukkukaupasta, kuljetuksesta, varastoinnista sekä energia-alalta.

Metsäsektorin laaja kotimainen arvoketju ja menestys kansainvälisillä markkinoilla heijastuu suoraan alan kykyyn työllistää. Selvityksen mukaan metsäteollisuus työllisti Suomessa vuonna 2021 suoraan lähes 40 000 ihmistä ja välilliset vaikutukset mukaan lukien noin 83 000 henkilöä. Koko metsäsektorin työllistävä vaikutus välillisine vaikutuksineen oli lähes 100 000 henkilöä.

– Alalle tyypillisistä voimakkaista suhdannevaihteluista huolimatta metsäteollisuus on säilyttänyt asemansa kansantaloudellisesti merkittävänä toimialana. Vientivetoinen ja kilpailukykyinen metsäteollisuus luo hyvinvointia koko Suomeen, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Suhdanteet vaihtelevat, mutta alan kansantaloudellinen asema on vahva

Tänä vuonna metsäteollisuustuotteiden kysyntä keskeisillä markkina-alueilla on laskenut edellisvuosista. Inflaation, korkojen nousun sekä korkeiden varastotasojen vaikutus yhdessä yleisen epävarmuuden kanssa ovat heijastuneet sekä puutuoteteollisuuden että kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään.

– Metsäteollisuus kipuilee nyt heikon suhdannetilanteen kanssa. Alalla tehdään kuitenkin koko ajan rajusti töitä riippumatta markkinasykleistä, minkä vuoksi kansantaloudellinen merkitys muuttuu hitaammin kuin yksittäiset kvartaalitulokset. Pidemmän aikavälin kysyntänäkymät monille metsäteollisuustuotteille ovat edelleen hyvin myönteiset, kiteyttää Lindström.

Lue lisää Ernst & Young Advisory Oy: Metsäteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa

 

 

PUU 2023 -messujen teemana ympäristötehokas tulevaisuus

Pohjoismaiden suurimmat puualan ammattimessut järjestetään 6.−8.9.2023 Jyväskylässä, messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa. Yli 30 vuoden ajan puualan lipunkantajana toiminut tapahtuma kerää yhteen puuteollisuuden tekniikan, puusepänteollisuuden ja puuntyöstöteknologian aloilla toimijat. Syyskuussa 2023 järjestettävässä ammattitapahtumassa luodaan laaja katsaus alan uutuuksiin, trendeihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Vuoden 2023 Puumessujen teemana on ympäristötehokas tulevaisuus. Puun käyttö uusiutuvana materiaalina on satsaus tulevaisuuteen. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja hiili sitoutuu puutuotteisiin koko elinkaaren ajaksi. Puumateriaalin myönteinen ilmastovaikutus on suuri, metsiin sitoutunut hiili jatkaa kiertoaan materiaalissa parhaimmillaan jopa satoja vuosia. Elinkaaren lopussa puumateriaali voidaan hyödyntää uudelleen.

Saha- ja levyteollisuuden prosessit ovat jo nykyisellään tehokkaasti raaka-ainetta hyödyntäviä. PUU2023messut tuovat esille uusimman tekniikan ja teknologian, millä saha- ja levyteollisuuden tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä voidaan entisestään parantaa.

Investoinnit uuteen teknologiaan, tuotantomenetelmiin ja innovaatioihin ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa tulevaisuuden teollisuuden vähähiilisessä tavoitteessa. Myös saha- ja levyteollisuuden yritystoiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi uusien innovaatioiden merkitys on suuri.

Uusimmat teknologiset innovaatiot esillä messuilla

Pohjoismaiden suurin saha- ja levyteollisuuden ammattitapahtuma järjestetään kahden vuoden välein Paviljongissa. Paviljonkia operoiva Jyväskylän Messut Oy on järjestänyt tapahtumaa jo yli 30 vuoden ajan.

”Olemme iloisia siitä, että saamme järjestää yhteistyökumppaneidemme kanssa tätä arvostettua ammattitapahtumaa. Puu- ja metsäteollisuus on ollut perinteisesti yksi Suomen teollisuuden peruspilareista ja on hienoa edistää alan liiketoimintaa”, sanoo messuista vastaava myyntipäällikkö Hannu Mennala.

”Uusiin teknologiaan, tuotantomenetelmiin ja innovaatioihin pääsee parhaiten tutustumaan ”hands-on” messuilla. PUU2023 -messut kannattaa merkitä jo nyt kalenteriin ja ottaa syksyn suunnitelmiin. Tervetuloa PUU 2023 -messuille!”, Mennala sanoo.

 

Lisää Puumessuista

HtF Groupin johtajatrio täydentyy kvartetiksi, kun Pasi Kallio liittyy joukkoon liiketoimintajohtajaksi. Kuvassa vasemmalta Jani Uura, Ari Pölkky, Pasi Kallio ja Mika Sumuvuori.

HtF Groupin liiketoimintajohtajaksi Pasi Kallio

Eteläpohjalaislähtöinen helakonserni HtF Group on nimittänyt liiketoimintajohtajakseen Pasi Kallion. Kallio saa johdettavakseen HTF Groupin helaliiketoiminnan ja hän vastaa Suomen Helakeskuksen ja Helatukku Finlandin operatiivisesta johtamisesta. Kallio aloittaa tehtävässään välittömästi ja liittyy samalla HtF Groupin partneriksi.

– Pasi Kallio on yksi hela-alan verkostoituneimmista myynnin rakentajista Suomessa ja Pohjoismaissa. Kun yhdistämme HtF Groupin innovatiivisuuden, monipuolisen portfolion ja kasvuvalmiuden Kallion kansainväliseen kokemukseen ja alan tuntemukseen, on lupa odottaa suuria, konsernin toimitusjohtajaksi siirtyvä Ari Pölkky toteaa.

– Olen innoissani siitä, että pääsen osaksi HtF Groupin tekemisen meininkiä. Paljon hyvää on jo tehty ja kasvutarina saa nyt uuden luvun. Positio on äärimmäisen kiinnostava ja pystyn toteuttamaan siinä osaamistani parhaan kykyni mukaan, sanoo Pasi Kallio.

Kallio siirtyy HtF Groupiin saksalaisen Häfele SE & Co KG:n Suomen sivuliikkeen johtajan paikalta. Sitä ennen hän toimi suomalaisen teräsalan muotoiluyrityksen Stalan myynti- ja markkinointi- sekä toimitusjohtajana, kirittäen yrityksen tuloksen 8,5 vuoden aikana yli satakertaiseksi. Työuralta löytyy myös pesti Grassin myyntipäällikkönä Suomessa – hela-alan suuret nimet ovat Kalliolle tuttuja monista eri rooleista.

– Kallion intohimo hela-alaan ja Stalalla, Grassilla ja Häfelellä kerrytetty kokemus tulee auttamaan asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan entistä paremmin. Olemme olemassa asiakkaitamme varten ja Pasin liittyminen HtF Groupiin vahvistaa entisestään osaamistamme ja luotettavuuttamme. Asiakkaamme saavat tästä valtavan hyödyn, Pölkky sanoo.

– Olen toiminut hela-alalla lähes koko työurani. Helakaupan rooli suomalaisen puusepän- ja rakennusteollisuuden kehityksen mahdollistajana on kiehtova – on meidän vastuullamme tarjota asiakkaillemme tuotteita, joiden avulla voi pärjätä taistelussa tuontikalusteita vastaan, mielellään jo ennakkoon. Digitalisaation myötä tieto uusista tuoteratkaisuista ympäri maailmaa on jokaisen saatavilla. HtF Group kantaa tätä vastuuta rohkeasti panostaen esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja omaan peilien ja valaisimien tuotantoon, Kallio kertoo.

HtF Groupiin kuuluvat Helatukku Finland Oy ja Suomen Helakeskus Oy, valaistukseen ja sähköön erikoistunut tukkuliike KVS Oy sekä ohjelmistoratkaisuja kehittävä MP-Tietosovellukset Oy.

Operatiivisen johtajan rekrytoinnin myötä konsernissa järjestellään uudelleen myös muun yrittäjäkolmikon vastuita: Ari Pölkky siirtyy koko konsernin toimitusjohtajaksi, Mika Sumuvuori taloudesta ja kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja Jani Uura tuotannosta ja logistiikasta vastaavaksi johtajaksi.

– Meillä on takana upea yrittäjäura, josta olemme ylpeitä. Meillä on mahtava, osaava henkilökunta. Edessä on upea tulevaisuus, ja tuskin maltamme odottaa, millaiseksi se Pasin myötä laajentuvalla tiimillämme muodostuu, Pölkky toteaa.

/ STT